Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1920-luku]]> oppilaat]]> opettajat]]> koulut]]>
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf Nikolaus
-,,- Sanfrid August
Ahtola, Lauri
Airola, Frans
Ansten, Werner
Backman, Johan Alarik
Bergh, Jenny
-,,- Carl Petter
-,,- Gustaf Ferdinand
Cajan, Johan Gidion
Calamnius, Fredrik Vilhelm
-,,- Ilmari (Kianto)
Castren, Fredrik Alfred
-.,- Johan Adolf
-,,- Johan Reinhold
-,,- Karl Alarik
-,,- Jonas Kristian
-,,- Reinhold
-,,- Robert Aleksander
Cederström, Emil
Costiander, Johan Gustaf
Durchman, Gustaf
Ekebom, Clas
Ekholm, Emilia
Eskolin, Anders
v. Essen, Edvard Vilhelm
-,,- Gustaf
-,,- Gustaf Mauritz
-,,- Karl August
-,,- Otto Henrik
Fellman, Helena
Flander, Carl Adolf
-,,- Oskar
Forbus, Adolf
Grundström, Olivia
Grönfors, Mikael
Haataja, Kaarlo
Harlin, Gustaf
-,,- Karl
Heikkinen, Kaarlo
-,,- Kalle
Heikinheimo, Assar
Heineman, Eino
Helander, Viktor Lars
Helander, Anders Viktor
Holmberg. Jenny
Hollmerus, Ida
-,,- Verna 15
Hulkkonen, Helmi
Hyvärinen, Juuso
Hägg, Yrjö
Högman, Carl Johan
Ikonen, Kaarlo
Ingman, Axel Vilhel
Juntunen, Juhana Emil
Juvelius, Vera
Kariniemi, Pietari
Karjalainen, Karl Fredrik
Kena, Signe
Kokkonen, Kaarlo
-,,- Väinö
Korhonen, Kaarlo
Krank, Johan
-,,- Johannes
Kyander, Ernst Gusfaf
-,,- Ivar Aleksander
-,,- Waldemar
Lackström, Emil
Levälahti, Emil
Levonius, Konstantin
-,,- Carl Fredrik
Liljeblad, Viktor Emanuel
Lindberg, Evert
Lindgren, Robert
Lindqvist, Mikko
Linnanniemi, Harald
-,,- Anni
Lönnbohm, Oskar
Lönnrot, Frans Fredrik
Malmgren, Anders Johan
-,,- Carl Petter
Marelius, Karl Johan
Martikainen, Tahvo
Mielonen, Fredrik
Naakka, Varma
Nikkinen, Tyyne
Nordberg, Mauritz
Ockenström, Gustaf Aleksander
Parviainen. Erik
Penttilä, Jalmari
Perttunen. Ivar
Petander, Filip
Pihlamaa, Ellida
Piipponen, Johan Konstantin
Pippingsköld, Axel
-,,- Rafael
Pirinen, Erik
Planting, Arvid
Puntti, Selma
Pöysti, Väinö Matti
Rainio, Axel
Renfors Agnes
-,,- Herman
-,,- Maria
Rechardt, Johannes
-,,- Karl Fredrik
Rihtniemi, Eija
-,,- Wolter
Rimpiläinen, Adolf
-,,- Hellin
-,,- Saimi
Roine, Reinhold
Roos, Edit
-,,- Hilma
-,,- John
Roos, Richard Sebastian
-,,- Walter
Saarilahti, K. A.
Sonmark, Arth. Waldemar
Savander, Aina
Savolainen, Aron
Saxa, Carl
Schwartzberg, Henrik
-,,- Johannes
-,,- Jakob
Sipilä, Emil
-,,- Elli
-,,- Johan Gustaf
Siren, Signe
Sjöstedt, Augusta
Snellman, Samuel Wilhelm
-,,- Gustaf Adolf
Stenbäck, Thor Otto
Stohlberg, Herman
-,,- Johan Gabriel
Suomalainen, Juho
Sutinen, P. J.
Taipale, A. E.
Teirilä, K. A.
Tervo, Alarik
-,,- Aleksander
Ticcander, Hugo Alfred
Tamminen, Vilho
Torkkeli, Emma
Tuhkanen, Johan Henrik
Tuomola, J. A.
Turpeinen, Pekka
Wacklin, Aleksander
Wallenius. Elis
Waennerberg, David
-,,- Midas
-,,- Otto
-,,- Karl Fredrik
Veiste, Elis
Vikelä, Ester
-,,- Wivia
Viljanen, Väinö
Viinikainen, Helmi
Voutilainen, Aino
Vuori, Einar
-,,- Igor
Vuori, Isidor
-,,- Paul
-,,- Tuure
Vuoristo, Paavo
Väyrynen, Johannes
Öfverberg, Emilia]]> Kajaanin sanomalehti ja kirjapaino oy]]> fi]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876
ja Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]> Kajaani]]> Sutela, Elias]]> henkilöhistoriat]]> elämäkerrat]]> maanviljelijät]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Tyrnävä]]> Oulujoki]]> Sanginsuu]]> 1800-luku]]>
Kirjoittaessaan elämäntarinansa Elias Sutela on tallentanut jälkipolville jotain sellaista, mikä virallisista historiankirjoituksista puuttuu: tavallisen ihmisen ajatuksia ja toiveita ja elämän ankaruuden köyhässä pohjolassa.]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> historiantutkijat]]> Castrén, Kaarle Alfred]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Hyrynsalmi]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> nimismiehet]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> alkeiskoulut]]> koululaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Kuhmo]]> Hyrynsalmi]]> Ristijärvi (kunta)]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Vaala]]> Paltamo]]> Suomussalmi]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> papit]]> kappalaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94 ja 95 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Hyrynsalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Ristijärvi (kunta)]]> papit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 7.11.1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> tuomarit (oikeus)]]> tuomiokunnat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> Suokko, Anssi]]> henkilöhistoria]]> Wadenstjerna, Carl]]> 99.1. (ykl)]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Laukaa]]> Pernasaari]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kansakoulu]]> opettajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kaupungin ensimmäinen kansakoulu avattiin 1. helmikuuta 1873 ja se toimi samalla paikalla vuoteen 1889 saakka, tiloihin, joissa ala-alkeis-, reali- ja alkeiskoulu olivat sitä ennen toimineet.

Artikkelissa luetellaan myös kansakoulun johtokunnan esimiehiä, opettajia ja muita koulutukseen liittyviä henkilöitä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 60/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Tietoja Kajaanin koulun entisistä opettajista n. vuosilta 1812-1918 ja ala-alkeiskoulun entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista vuosilta 1848-1875 löytyy myös täältä: Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> henkilönnimet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin vanhojen talojen ja tonttien omistajia käsitellään myös artikkelissa Tietoja Kajaanin kaupungin taloista ja tonteista sekä niiden omistajista vuosilta 1820-1901
sekä Tietoja eräistä Kajaanin vanhimmista tonteista ja taloista sekä niiden omistajista.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kaupunginvaltuustot]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> Porvoon valtiopäivät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa kesä- tai heinäkuun numerossa 1928. Tiedot on lehdelle toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> henkikirjoittajat]]> kirjanpitäjät]]> kamreerit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kamreerin virkatehtävät olivat melkein samat kuin henkikirjurien, mistä syystä jälkimmäisiä ei ollut Kajaanin kihlakunnassa Brahen aikana. Ensimmäinen kamreeri oli entinen Turun kamreeri Niilo Olavinpoika Canik, joka tuli Kajaaniin 1651 ja hoiti kansliaa kuolemaansa asti 1661.

Tämän jälkeen alettiin käyttää nimitystä kirjanpitäjä. Varsinainen ensimmäinen henkikirjoittaja nimitettiin luultavasti vuonna 1680, vaikka tietoja Kajaanin kihlakunnan ensimmäisistä henkikirjoittajista ei olekaan tämän artikkelin mukaan säilynyt,

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 13.8.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kruununvoudit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> nimismiespiirit]]> nimismiehet]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Kuhmo]]> Hyrynsalmi]]> Suomussalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Kainuu]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa luetellaan vuosien 1850-1934 aikana nimismiehinä toimineet henkilöt nimismiespiireittäin.

Artikkelin tiedot on koottu Kainuun Sanomista 11.4., 20.9., 29.9., 16.10., 20.10. ja 8.11. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> säätyläiset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> jesuiitat]]> Raamattu]]> Kajaanin linna]]> Messenius, Johannes]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1608 Messenius palasi ruotsiin ja pakotettiin vannomaan vala, että hän luopuisi katolisesta uskosta ja "Ruotsin vihollisista". Tämän jälkeen hän kirjoitti paljastuskirjoituksia jesuiitoista, joista kostoksi ilmiantoivat jesuiitat hänet Ruotsin kuninkaalle. Messenius vangittiin, mutta hän oveluudellaan pääsi vapaaksi.

Kuitenkin myöhemmin professorina ja valtionarkistonhoitajana ollessaan Johannes Messenius kävi salaista kirjeenvaihtoa Puolan jesuiittojen kanssa, mistä johtuen määräsi Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf hänet vangituttavaksi Kajaanin linnaan. Vankeusaikanaan Messenius kirjoitti pääteoksensa, Ruotsin historiasta kertovan Scondia illustratan. Hän virui linnassa 20 vuotta ja vapautui vuonna 1636. Hän kuoli samana vuonna.

Kajaanin tuomiokunnan tuomarina vuosina 1892-1904 toimineen Karl Johan Lundin jälkeen jättämästä arvokkaasta kirjastosta löydettiin vanha, salainen Raamattu, jonka arvellaan kuuluneen Johannes Messeniukselle. Sen omisti löytöhetkellä K. J. Lundin poika, Kajaanin varatuomari Holger Lund.

Artikkelin on kirjoittanut nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]> fi]]> Tietoja Kajaanissa olevan Johannes Messenius'en raamatun omistajista.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> rakennukset]]> tontit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> säätyläiset]]> juhlat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään 1800-luvulla kaupungissa eläneitä säätyläisiä vuodesta 1826 alkaen. Tekstissä kerrotaan myös, millaisia juhlia tämä herrasväenluokka järjesti ja kuinka he vuonna 1872 päättivät hankkia pianon juhlatilaisuuksia varten. Piano ostettiin Helsingistä ja sitä varten lainattiin 1 100 markkaa pormestari Herman Wiklundilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä noin 1930-luvulla. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kirkkorakennukset]]> vainajat]]> hautausmaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Seurakunnan vanhin hautausmaa sijaitsi kirkon ympärillä, mutta siihen on luultavasti haudattu vain vähän ihmisiä maan ollessa kivikkoista ja kallioperäistä. Yleisenä tapana 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa oli haudata ihmisiä myös kirkon lattian alle, mutta vuonna 1751 kehotti tuomiokapituli lopettamaan ruumiiden hautaamisen kirkon alle vedoten haitalliseen hajuun, joka mätänevistä ruumiista tunkeutui lattian alta kirkkoon.

Kirkon ympäristöä käytettiin hautausmaana noin 160 vuotta eli vuoteen 1809 asti, jolloin ruumiita alettiin haudata Kajaaninjoen rannalla olevaan hautausmaahan. Artikkelissa on luettelo ennen vuotta 1809 kuolleista henkilöistä, jotka on haudattu joko Kajaanin vanhimpien kirkkojen alle tai niiden ympärillä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 85/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kauppiaat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> sukunimet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 23 ja 25 luultavasti noin vuonna 1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> sukunimet]]> Mustonen (suku)]]> Leino, Eino]]> Leino, Kasimir]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat Anders ja Karl Mustonen. Anders Mustonen, myöhemmin Lönnbohm, syntyi Liperissä 2.1.1824. Hänen puolisonsa oli kapteenin tytär Anna Emilia Kyrenius, syntynyt 5.12.1834.

Andersin ja Annan lapsista on artikkelissa mainittu muutama, esimerkiksi heidän toinen poikansa Kasimir Agaton Lönnbohm, syntynyt Paltamossa 17.11.1866, joka käytti kirjailijana nimeä Kasimir Leino, sekä Andersin ja Annan kolmas poika, Armas Eino Leopold Lönnbohm, joka runoilijana otti itselleen taiteilijanimen "Eino Leino".

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 13.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaani]]> Kajaanin lääni]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> käännökset]]> Kajaanin linna]]> pormestarit]]> papit]]> suuri Pohjan sota]]> Backman, L. H.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1. Kajaanin läänin historiaa
2. Kajaani vuonna 1666: linna ja kirkko
3. Kajaanin kirkon kuvaus
4. Kajaanin kaupungin pormestarit
5. Kajaanin papit
6. Venäläisten hyökkäys Kajaaniin 13. maaliskuuta 1712 ja linnan piiritys
7. Rauhan aika, kolehtien ja almujen keräys, kirkon ja koulun rakentaminen
8. Raatimies Johan Carlanderin kanssa sovittu almukeräys vuosina 1739-41
9. Kuningatar Ulrica Eleonoran lahjoitus seurakunnalle, 400 hopeataalaria

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 1934.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> Backman, Lars Henrik]]> Enwald, Gustaf]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> Rislachi, Lina]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> fi]]> Kainuu]]> Kajaani]]> Rislachi, Lina]]> Rislachi, Lina]]> päiväkirjat]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> Rislakki, Ensio]]> fi]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> Rislachi, Lina]]> päiväkirjat]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> Kajaanin kaupunginkirjasto - Kainuun maakuntakirjasto]]> fi]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> haudat]]> vainajat]]> hautausmaat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Sotkamo]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> hautausmaat]]> haudat]]> vainajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> ]]> Tapper, Harri]]> Manni, Tarmo]]> henkilöhistoria]]> Saarijärvi]]> näyttelijät]]> 99.1. (ykl)]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Saarijärvi]]> Hagman, Tyko]]> äänitteet]]> äänitiedostot]]> Häme]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> henkilöhistoria]]> historia]]> kuvernöörit]]> maaherrat]]> puistot]]> Rehbinder, Otto Karl]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Cajanus, Daniel]]> henkilöhistoria]]> kainuulaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja otti pestin Puolan kuninkaan August II:sen ratsuväkirykmentin lipunkantajaksi. Hän kuitenkin huomasi pian, että ansaitsi enemmän esittelemällä itseään maksusta, sillä hän oli kasvanut "jättiläiseksi, jollaista koskaan ennen ei oltu nähty".

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 86/1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> runot]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> Lönnrot, Elias]]> fi]]> Kajaani]]> Nervander, Emil]]> henkilöhistoria]]> kuvataiteilijat]]> kirkkotaide]]> Oulu]]> Haukipudas]]> Kempele]]> Paltamo]]> 1730-1820-luku]]>
Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914) kertoo Toppeliuksen elämästä kiehtovia anekdootteja ja sattumuksia. Taiteelliset lahjansa Toppelius sai Nervanderin mukaan verenperintönä. Suvun tunnetuin jäsen on Mikael Toppeliuksen pojanpoika, kirjailija Zacharias Topelius.]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> Richter, Edvard]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Hyrynsalmi]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> vainajat]]> haudat]]> hautausmaat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> sotahistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> komppaniat]]> päälliköt]]> Kainuun Sissi]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sissi]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> suvut]]> Spoof (suku)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Jonas Spoofin, syntynyt 28.9.1647, monista lapsista Erik ja Matias siirtyivät asumaan Kajaanin seudulle. Erik siirrettiin piirimaanmittariksi Paltamon pitäjään 1763, missä hän kuoli naimattomana 1764. Matias taas nimitettiin Paltamon piirin nimismieheksi 1764 ja tuli Kajaanin kihlakunnassa eläneen Spoof-suvun kantaisäksi.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 12.4.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> papit]]> lukkarit]]> saarnaajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa luetellaan Kajaanin kaupungin lukkareina isonvihan jälkeen, alkaen vuosina 1729-1733 lukkarina toimineesta Jacob Filipssonista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 49/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> postinjakajat]]> postitoimipaikat]]> postityöntekijät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanilaisia postimestareita Gammania seuranneesta Johan Uhlvikista (postimestarina vuoteen 1743 saakka) aina ensimmäiseen naispuoliseen Kajaanin postimestariin Charlotta Backmaniin (postimestarina 187-1900). Samalla kerrotaan myös postinkulusta ja isonvihan ja pikkuvihan vaikutuksista postin kulkuun ja kaupungin oloihin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 145 ja 146 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Messenius, Johannes]]> Raamattu]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Tässä artikkelissa selvitetään, kuinka kyseinen Raamattu on päätynyt Kajaaniin ja ketkä ovat olleet mahdollisesti sen aikaisemmat omistajat. Kun Messenius siirrettiin 1626 Kajaanin linnasta Ouluun, hän vei kirjastonsa mukanaan. Kuollessaan 1636 oli hän lahjoittanut kirjastonsa Oulun kirkolle, mutta suurin osa kokoelmasta myytiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 22.8.1930(?). Kirjoittajana nimimerkki G. E-d eli Gustaf Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?.]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Pohjanmaa]]> Savo]]> historia]]> henkilöhistoria]]> joenperkaus]]> kanavat (vesiväylät)]]> kanavasulut]]> Kajaaninjoki]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Samuel Chydenius hukkui 11. heinäkuuta 1757 Kokemäenjoen koskia mittaillessaan. Hänen jatkajakseen määrättiin hänen apulaisensa Jaakko Stenius.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä, ja sen on kirjoittanut kruununvouti G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Kajaaninjoki]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Pielisjärvi]]> Lieksa]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> Afleck, Simo]]> Hurtta, Simo]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Afleck oli napit vastakkain usein virkamiesten ja kirkkoherrojen kanssa elämänsä aikana. Artikkelissa kerrotaan hänen rauhattomasta elämästään, joka päättyi viimein 9. toukokuuta 1725 joko itsemurhaan tai kostomurhaan. Artikkelin lopussa luetellaan myös hänen ja kirkkoherra Herkepeuksen tyttären Annan lapset.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 22.3.1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Pohjois-Karjala]]> Enwald, Gustaf]]> Sotkamo]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> vainajat]]> kirkkorakennukset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Yllä mainitusta luettelosta on tässä artikkelissa lueteltu henkilöitä, heidän kuolin- ja hautauspäivänsä sekä hautapaikkansa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 104/1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Sotkamo]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> Kortelainen, Minna]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> nimismiehet]]> papit]]> kirkkoherrat]]> suvut]]> pormestarit]]> virkamiehet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 71, 76, 80, 110 ja 113 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> valtiopäivämiehet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanin kaupungin edustajat kullakin valtiopäivillä vuodesta 1723 vuoteen 1809. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 29/1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> virkamiehet]]> rikokset]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään jonkin rikoksen takia virastaan erotettuja virkamiehiä 1700-luvun ja 1800-luvun alun Kajaanista. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 36-37/1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]> Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>