Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> maanjako]]> väestö]]> Brahe, Pietari]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Artikkelissa on kerrottu myös Kajaanin asukasluvun kehittymisestä alkaen vuodesta 1653 (39 henkeä) vuoteen 1929 (7 117 henkeä) saakka.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 4/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani-lehti]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Aleksanteri I]]> historia]]> 1800-luku]]> vierailut]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 36/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Kivinen, K. M.]]> Pohjois-Karjala]]> sodat]]> maanpuolustus]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Suomen sota]]> Tiainen]]> Olli]]> G. W. Edlunds förlag]]> fi]]> historia : koulut : Ehnroosin koulu]]> paikallishistoriat : Mäntsälä]]> koululaitos]]> opetus ]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> Puro, Heikki]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1920-luku]]> oppilaat]]> opettajat]]> koulut]]>
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf Nikolaus
-,,- Sanfrid August
Ahtola, Lauri
Airola, Frans
Ansten, Werner
Backman, Johan Alarik
Bergh, Jenny
-,,- Carl Petter
-,,- Gustaf Ferdinand
Cajan, Johan Gidion
Calamnius, Fredrik Vilhelm
-,,- Ilmari (Kianto)
Castren, Fredrik Alfred
-.,- Johan Adolf
-,,- Johan Reinhold
-,,- Karl Alarik
-,,- Jonas Kristian
-,,- Reinhold
-,,- Robert Aleksander
Cederström, Emil
Costiander, Johan Gustaf
Durchman, Gustaf
Ekebom, Clas
Ekholm, Emilia
Eskolin, Anders
v. Essen, Edvard Vilhelm
-,,- Gustaf
-,,- Gustaf Mauritz
-,,- Karl August
-,,- Otto Henrik
Fellman, Helena
Flander, Carl Adolf
-,,- Oskar
Forbus, Adolf
Grundström, Olivia
Grönfors, Mikael
Haataja, Kaarlo
Harlin, Gustaf
-,,- Karl
Heikkinen, Kaarlo
-,,- Kalle
Heikinheimo, Assar
Heineman, Eino
Helander, Viktor Lars
Helander, Anders Viktor
Holmberg. Jenny
Hollmerus, Ida
-,,- Verna 15
Hulkkonen, Helmi
Hyvärinen, Juuso
Hägg, Yrjö
Högman, Carl Johan
Ikonen, Kaarlo
Ingman, Axel Vilhel
Juntunen, Juhana Emil
Juvelius, Vera
Kariniemi, Pietari
Karjalainen, Karl Fredrik
Kena, Signe
Kokkonen, Kaarlo
-,,- Väinö
Korhonen, Kaarlo
Krank, Johan
-,,- Johannes
Kyander, Ernst Gusfaf
-,,- Ivar Aleksander
-,,- Waldemar
Lackström, Emil
Levälahti, Emil
Levonius, Konstantin
-,,- Carl Fredrik
Liljeblad, Viktor Emanuel
Lindberg, Evert
Lindgren, Robert
Lindqvist, Mikko
Linnanniemi, Harald
-,,- Anni
Lönnbohm, Oskar
Lönnrot, Frans Fredrik
Malmgren, Anders Johan
-,,- Carl Petter
Marelius, Karl Johan
Martikainen, Tahvo
Mielonen, Fredrik
Naakka, Varma
Nikkinen, Tyyne
Nordberg, Mauritz
Ockenström, Gustaf Aleksander
Parviainen. Erik
Penttilä, Jalmari
Perttunen. Ivar
Petander, Filip
Pihlamaa, Ellida
Piipponen, Johan Konstantin
Pippingsköld, Axel
-,,- Rafael
Pirinen, Erik
Planting, Arvid
Puntti, Selma
Pöysti, Väinö Matti
Rainio, Axel
Renfors Agnes
-,,- Herman
-,,- Maria
Rechardt, Johannes
-,,- Karl Fredrik
Rihtniemi, Eija
-,,- Wolter
Rimpiläinen, Adolf
-,,- Hellin
-,,- Saimi
Roine, Reinhold
Roos, Edit
-,,- Hilma
-,,- John
Roos, Richard Sebastian
-,,- Walter
Saarilahti, K. A.
Sonmark, Arth. Waldemar
Savander, Aina
Savolainen, Aron
Saxa, Carl
Schwartzberg, Henrik
-,,- Johannes
-,,- Jakob
Sipilä, Emil
-,,- Elli
-,,- Johan Gustaf
Siren, Signe
Sjöstedt, Augusta
Snellman, Samuel Wilhelm
-,,- Gustaf Adolf
Stenbäck, Thor Otto
Stohlberg, Herman
-,,- Johan Gabriel
Suomalainen, Juho
Sutinen, P. J.
Taipale, A. E.
Teirilä, K. A.
Tervo, Alarik
-,,- Aleksander
Ticcander, Hugo Alfred
Tamminen, Vilho
Torkkeli, Emma
Tuhkanen, Johan Henrik
Tuomola, J. A.
Turpeinen, Pekka
Wacklin, Aleksander
Wallenius. Elis
Waennerberg, David
-,,- Midas
-,,- Otto
-,,- Karl Fredrik
Veiste, Elis
Vikelä, Ester
-,,- Wivia
Viljanen, Väinö
Viinikainen, Helmi
Voutilainen, Aino
Vuori, Einar
-,,- Igor
Vuori, Isidor
-,,- Paul
-,,- Tuure
Vuoristo, Paavo
Väyrynen, Johannes
Öfverberg, Emilia]]>
Kajaanin sanomalehti ja kirjapaino oy]]> fi]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876
ja Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]>
Kajaani]]>
Hagman, Tyko]]> äänitteet]]> äänitiedostot]]> Hämeenlinna]]> historia]]> 1700-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Lönnrot, Elias]]> vierailut]]> historia]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> 1800-luku]]> 1880-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kainuun Sanomat]]> Anttila, A.]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> historia]]> paikallishistoria]]> maaherrat]]> kuvernöörit]]> läänit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 15.3., 24.3., 5.4., 9.4., 14.4., 16.4. ja 22.4. vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> henkilöhistoria]]> historiantutkijat]]> Castrén, Kaarle Alfred]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1800-luku]]> oikeudenkäynti]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Oikeus tuomitsi Anna Leena Pikkaraisen maksamaan sakkoa 40 markkaa. Oikeus katsoi myös pelimanni Kettusen syylliseksi, mutta koska hänellä ei työläisenä ollut rahaa sakkojen maksamiseen, määrättiin hänet istumaan yhdeksi sunnuntaiksi jalkapuussa kirkon oven ulkopuolella. Muille tanssiin osanottaneille annettiin varoitus.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 98/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Hirsjärvi, Tarmo.]]> Forssa]]> historia]]> Forssan kirjapaino Oy]]> fi]]> Forssa]]> Salpakoski, Terhi]]> koulut]]> historia]]> Laukaa]]> 38.5 (ykl)]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Laukaa]]> Rapola, F. O.]]> historia]]> hämäläiset]]> Häme]]> Hämeen linna]]> Hattula]]> Janakkala]]> kansanperinne]]> kartat]]> paikallishistoria]]> ristiretket]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Ingman, Kyösti]]> historia]]> Häme]]> Hämeenlinna]]> Suomen sota]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto]]> matkailu]]> 1930-luku]]> Hämeenlinna]]> historia]]> nähtävyydet]]> yritykset]]> Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto]]> fi]]> Ailio, Julius]]> Hämeen linna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Lindeqvist, K. O.]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Lindeqvist, K. O.]]> paikallishistoriat]]> 1800-luku]]> asemakaavat]]> Hämeenlinna]]> historia]]> käsityöläiset]]> kauppiaat]]> kaupunkihistoria]]> liikenne]]> markkinat]]> seuraelämä]]> seurakunnat]]> tulipalot]]> varuskunnat]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Lagerblad, G. A.]]> kirjeet]]> 1830-luku]]> historia]]> Hämeenlinna]]> tulipalot]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Fryxell, J.]]> fi]]> fi]]> Hämeen-Anttila, Väinö]]> yritykset]]> myymälät]]> kauppa]]> liikerakennukset]]> liike-elämä]]> elinkeinoelämä]]> teollisuus]]> paikallishistoria (historia)]]> Hämeenlinna]]> 1910-luku]]> Arvi A. Karisto osakeyhtiö]]> Karisto, Arvi A.]]> fi]]> Lindeqvist, K. O.]]> historia]]> Hämeenlinna]]> sodat]]> sota-aika]]> Suomen sota]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Öhrnberg, Hj., toimittaja]]> osoitteet]]> luettelot]]> hakemistot]]> kalenterit]]> osoitehakemistot]]> henkilöhakemistot]]> yritykset]]> ammatinharjoittajat]]> palvelut]]> liike-elämä]]> virastot]]> historia]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> 1880-luku]]> 1887]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Favén, A. E.]]> historia]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> historia]]> koulurakennukset]]> koulut]]> opettajat]]> oppilaat]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> tontit]]> maanomistajat]]> Kajaani (lehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuonna 1752 mainitaan tontin omistajana Jonas Okkonen, joka toimi mm. kaupungin raatimiehenä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 60/1939. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Hyrynsalmi]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> nimismiehet]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> alkeiskoulut]]> koululaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Kajaanin kaupungin kansakoulusta ja sen ensimäisistä opettajista.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> hirstoria]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> pormestarit]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin pormestareista vuodesta 1659 vuoteen 1821.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 36B ja 37 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Kuhmo]]> Hyrynsalmi]]> Ristijärvi (kunta)]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Vaala]]> Paltamo]]> Suomussalmi]]> historia]]> henkilöhistoria]]> paikallishistoria]]> papit]]> kappalaiset]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94 ja 95 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> Paltamo]]> Sotkamo]]> Kuhmoniemi]]> Hyrynsalmi]]> Puolanka]]> Säräisniemi]]> Ristijärvi (kunta)]]> papit]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 7.11.1935. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kainuu]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> tuomarit (oikeus)]]> tuomiokunnat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]> Pohjois-Pohjanmaa]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> Hyrynsalmi]]> Moisiovaara]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1900-luku]]> Ladau, Carl Reinhold]]> autiotalot]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomien numerossa 97/1927. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Hyrynsalmi]]> Moisiovaara]]> Kainuu]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Nurmes]]> osuustoiminta]]> osuusliikkeet]]> toimintakertomukset]]> Jukolan osuuskauppa]]>
Kauppatoiminta sai myös alkunsa. Meijerin osuuskunnan kokouksessa 20.2.1912 tehtiin päätös, että Nurmeksen meijerin omistamissa tiloissa Koistisen kauppatalossa alettiin myydä osuustoimintalain puitteissa maamiehen tarvikkeita.

Jukolan osuuskauppa osti meijeriltä liikkeensä päämyymälänä ja konttorina olleen rakennuksen maa-alueineen 25.11.1916.

Lähde:
Tikka, Vilho: Jukolan Osuuskauppa 100. 2013.]]>
fi]]>
Tirkkonen, Toivo]]> Juuka]]> säästöpankit]]> Juuan Säästöpankki]]> historiikit]]> fi]]> Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kainuu]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1860-luku]]> suuret nälkävuodet]]> katovuodet]]> pula-ajat]]> ulosotto]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kainuu]]>
Kajaani]]> 1910-luku]]> matkaoppaat]]> nähtävyydet]]>
Tekstit suomeksi, saksaksi ja englanniksi.]]>
fi]]> de]]> en]]> Kajaani]]>
Claudelin, Henrik Vilhelm]]> Kajaani]]> historia]]> kaupunkihistoria]]> jälleenrakennus]]> rakennukset]]> Kaleva (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kaleva-lehdessä31.12.1940. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm "Wille" Claudelin. Artikkelissa julkaistu aiempi uutinen on ilmestynyt Kaleva-lehdessä numerossa 60/1939. Sen on kirjoittanut G. Enwald.]]>
Kaleva (sanomalehti)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> Enwald, Gustaf]]> fi]]> "Hävinnyttä Kajaania : Erään kaupunkimme vanhan talon vaiheita"]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kansakoulu]]> opettajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Kaupungin ensimmäinen kansakoulu avattiin 1. helmikuuta 1873 ja se toimi samalla paikalla vuoteen 1889 saakka, tiloihin, joissa ala-alkeis-, reali- ja alkeiskoulu olivat sitä ennen toimineet.

Artikkelissa luetellaan myös kansakoulun johtokunnan esimiehiä, opettajia ja muita koulutukseen liittyviä henkilöitä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 60/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Tietoja Kajaanin koulun entisistä opettajista n. vuosilta 1812-1918 ja ala-alkeiskoulun entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista vuosilta 1848-1875 löytyy myös täältä: Elämäkerrallisia tietoja Kajaanin koulun opettajista ja huomattavimmista oppilaista.]]> Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> väestö]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> henkilönnimet]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> henkilöhistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> kaupunginvaltuustot]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kaupunkihistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> kadunnimet]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin kaupungin kartta vuonna 1764. Tontteja oli 86 kappaletta, joista 48 rakennettuja, 14 peltoina ja 18 niittyinä. Kaupungin harvat kadut saivat viralliset nimet vasta 1890-luvulla. Maa oli hyvin vesiperäistä, jolla oli keväällä ja syksyllä hankalaa kulkea. Sammakot kutivat kesäkaudet Kauppakadulla ja vain pitkospuita pitkin saattoi kävellä.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1936. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Flander, Carl Georg]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> asemakaavoitus]]> julkiset rakennukset]]> onnettomuudet]]> väestö]]> Kajaanin linna]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelin on suomentanut "nimismies J. N. Claudelin", jolla tarkoitetaan kuitenkin luultavasti nimismies Henrik Vilhelm "Wille" Claudelinia. Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 1933.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> Claudelin, Henrik Vilhelm]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> maapäivät]]> valtiopäivät]]> Porvoon valtiopäivät]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa kesä- tai heinäkuun numerossa 1928. Tiedot on lehdelle toimittanut kruununvouti G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>