Aineistot (yhteensä 19)

  • Avainsanat: kalastus

Ensimmäisessä kuvassa Reino Nieminen (vas.) ja Johan Nieminen esittelevät kalasaalista. Taustalla, aitan seinällä ovat kuivumassa kalaverkot. Toisessa kuvassa ovat Martti Salmi (vas.) ja Johan Nieminen. Kuvat otettu todennäköisesti…

Maija Liisa Kettunen kertoo, miten Haapajärvestä hankittiin lisäelantoa kalastamalla Iisalmen Paaslahdessa 1950-luvulla.

Tossavanlahdesta Unto Koskinen sai n.7kg kuhan. Vieressä Harri Koskinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.4.1968.

Arvo Saastamoinen ja mahtava made Koutajärvestä. Paino 5.5kg ja pituus 80cm. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.5.1970.

Keiteleen Nujun atomionginnat. Paras keiteleläinen oli Matti Saastamoinen, joka sai 4770g kaloja ja palkinnoksi matkaradion. Saalista punnitsemassa Juhani Järvelä. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.4.1972.

Toivo Nuutinen ja iso 7 kg hauki. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.10.1972.

Eino Raatikainen ja Matti Paananen syksyllä 1969.

Maanviljelijäveljekset Eino ja Reino Savolainen saivat verkosta 8.5 kg hauen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1971.

Olavi Jauhiainen ja kalasaalis. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.5.1965.

Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.

Vuonamonniemen talon Helga ja Veli Ruotsalainen verkoilla. Vuosiluku ei tiedossa. Kuva Veli Ruotsalainen.

Avainsanat: , ,

Kalastuksesta perittiin veroa kruunulle Pohjois-Karjalassa. Julkaisussa kerrotaan kruununkalastuksen tilanteesta 1500-, 1600- ja 1700-luvulla.

Avainsanat:

Laatokan Kalastajaliitto ry:n kotipaikka oli Sortavala ja toiminta-alueena Suomen puoleisen Laatokan rannikon pitäjät ja kaupungit. Se perustettiin Laatikon rannikon kalastajaseurojen keskuselimeksi 25.2.1924 Sortavalassa,Vuosikirja 1938 on kertomus…

Julkaisussa sääntöjä, jotka koskevat erilaisia kalastustapoja, ajankohtaa ja kalastuksen valvontaa Ilomantsin kihlakunnassa.

1926
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan…
 
Koneluettavat metatiedot: