Favén, A. E.]]> historia]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> Hämeenlinna]]> historia]]> koulurakennukset]]> koulut]]> opettajat]]> oppilaat]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hanna Asp]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Hilda Asp]]> Mary Steen]]> Lucina Hagman]]> henkilökuvat]]> Kuopion kaupunginkirjasto-Pohjois-Savon maakuntakirjasto Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Heikki Kauppinen]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Johan Ferdinand Canth]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Ernst Bonsdorff]]> henkilökuvat]]> Kuopion kaupunginkirjasto-Pohjois-Savon maakuntakirjasto Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Daniel Nyblin]]> Edla Soldan]]> henkilökuvat]]> Kuopion kaupunginkirjasto-Pohjois-Savon maakuntakirjasto Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Jyväskylän seminaari, opettajat]]> Lähde: Museoamanuenssi Marja-Liisa Hyvönen, Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2015.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Jyväskylän seminaari, opettajat]]> Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand Canth. Istumassa vas. voimistelunopettaja Karl Gustaf Göös, musiikin lehtori Erik August Hagfors, uskonnon lehtori Nestor Järvinen sekä piirustuksen ja käsitöiden lehtori Johan Rafael Hårdh.

Lähde: Museoamanuenssi Marja-Liisa Hyvönen,
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, 2015.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Salenius, J. M.]]> Pohjois-Karjala]]> Karjala]]> kansanopetus]]> seurakunnat]]> opettajat]]> historia]]> fi]]> Joensuu]]> opettajat]]> Pipinen, Bertha]]> fi]]> Joensuu]]> asiakirjat]]> lastenkirjastot]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjasto]]> Sakari
Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Bertha Pipinen, lyseon saksankielen opettaja, toimi ensimmäisenä kirjastonhoitajana.

Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]> fi]]> Joensuu]]> henkilöt]]> opettajat]]> kirjeet]]> Hällström, Emilia]]> Jns:n seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Oheinen onnittelukirje on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se nimenomaan Emilialle osoitettu.

Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa (1861—1900). 

Sisaruksista Emilia ja Julia olivat vahvasti mukana monenlaisessa hyväntekeväisyystyössä. Emilian kerrotaan olleen syvästi uskonnollinen, hieman jäykkä ja varautunut mutta herkkä.

Sisarukset mm. ylläpitivät yksityiskoulua useaan otteeseen vuosien 1876—1893 aikana. Emilia toimi mm. valmistavan koulun ja tyttökoulun käsityönopettaja.

Julia ja Emilia toimivat vahvasti myös vuonna 1903 perustetussa NNKY:n paikallisyhdistyksessä sekä ja paikallisessa lähetysyhdistyksessä.
]]> sv]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Beyrath, Thilda]]> Joensuu]]> tyttökoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun tyttökoulu]]>
Tyttökoulu toimi eri vuokrahuoneistoissa. Vuonna 1902 alettiin etsiä tonttia omalle koulutalolle, Kaupunki luovutti koulun rakennuspaikan Pielisjoen varrelta Pötkänniemeltä vuonna 1907. Sinne rakennettiin tyttökoulun oma rakennus, jonka vihkiäisiä vietettiin 25.10.1913.

Joensuun suomalaisen tyttökoulun vuosikertomus lukuvuodelta 1923-1924.]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Alopaeus, J. M.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin neliluokkaiseksi lyseoksi. Opetuskieli oli suomi. Koulu toimi aluksi kaupungin luutnantti Schlüterilta vuokraamissa rakennuksissa. Sen jälkeen se toimi useassa eri osoitteessa. Theodor Deckerin piirtämä koulurakennus otettiin käyttöön elokuun alusta 1894.]]> Painoyhtiön kirjapaino (painopaikka)]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Könönen, Aulis V. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Lindén, John]]> Sortavala]]> koulut]]> lyseot]]> toimintakertomukset]]> Sortavalan kaupungin lyseo]]>
Lukuvuoden 1896-1897 vuosikertomus on lyseon kolmas.]]> fi]]> Ikola, Niilo]]> Joensuu]]> kauppakoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun kauppakoulu]]> Joensuun kauppa-apulaiskoulu]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Sortavala]]> koulut]]> opettajankoulutuslaitokset]]> toimintakertomukset]]> Sortavalan seminaari]]> Karjala]]>
Sortavalan seminaari sai valtiopäivillä tarvittavan kannatuksen ja päätös keisarin vahvistuksen. Niinpä avajaiset pidettiin 20.10.1880 Kymölässä, ja Suomen toinen suomenkielinen kansakouluseminaari aloitti toimintansa. Opettajakunta oli valittu aikaisemmin.

(Lähde: Iivar Kemppinen: Sortavalan seminaarin historia.1969)

Lukuvuosi 1913-1914 oli Sortavalan seminaarin 34. toimintavuosi.]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Teräsvuori, Olla]]> Joensuu]]> Pohjois-Karjala]]> Pitkäranta]]> vapaa sivistystyö]]> kansalaisopistot]]> opintokerhot]]> toimintakertomukset]]> historia]]>
Opiston säännöt hyväksyttiin 15.2.1920, ja opisto aloitti toimintansa Joensuussa 7.11.1920. Siitä ryhdyttiin käyttämään nimeä Joensuun Vapaaopisto.

Aluksi opisto toimi sivutoimisen johtajan ja johtokunnan turvin, kunnes vuonna 1922 opistolle haettiin päätoimista johtajaa. Hakijoiden joukosta ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Olla Teräsvuori 1.9.1922 alkaen. Hän hoiti virkaa vuoden 1933 syksyyn saakka.

Lähde: Erkki Kinnunen: Olla Teräsvuori 1888-1953

Julkaisussa kerrotaan paitsi Joensuun Vapaaopiston toiminnasta lukukaudelta 1924-1925 myös Pohjois-Karjalan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta. Joensuun Vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa.
Liitteet: Ilomantsin Valistustoimikunta; Kuusjärven Sivistysrahasto; Piirteitä Pitkärannan Vapaaopiston toiminnasta työkausilta 1922-23 ja 1923-24.]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> Snellman, Walter J.]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> kurssit]]> fi]]> Cannelin, Knut]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Teräsvuori, Olla]]> Joensuu]]> Pohjois-Karjala]]> Laatokan Karjala]]> Joensuun vapaaopisto]]> vapaa sivistystyö]]> kansalaisopistot]]> opintokerhot]]> toimintakertomukset]]> historia]]>
Opiston säännöt hyväksyttiin 15.2.1920, ja opisto aloitti toimintansa Joensuussa 7.11.1920. Siitä ryhdyttiin käyttämään nimeä Joensuun Vapaaopisto.

Aluksi opisto toimi sivutoimisen johtajan ja johtokunnan turvin, kunnes vuonna 1922 opistolle haettiin päätoimista johtajaa. Hakijoiden joukosta ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Olla Teräsvuori 1.9.1922 alkaen. Hän hoiti virkaa vuoden 1933 syksyyn saakka.

Lähde: Erkki Kinnunen: Olla Teräsvuori 1888-1953

Julkaisussa kerrotaan paitsi Joensuun Vapaaopiston toiminnasta lukukaudelta 1926-1927 myös Pohjois-Karjalan Keskus-Vapaaopiston toiminnasta. Joensuun Vapaaopiston alaiset opintokerhot toimivat eri puolilla Pohjois-Karjalaa ja Laatokan Karjalassa.
Julkaisu sisältää myös Rajaseudun Kansankorkeakoulu-Yhdistyksen säännöt.]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Honkavaara, O.]]> Joensuu]]> kauppakoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun kauppakoulu]]> Joensuun kauppa-apulaiskoulu]]> historia]]> fi]]> Kokkonen, Aatu]]> Joensuu]]> tyttökoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun tyttökoulu]]>
Tyttökoulu toimi eri vuokrahuoneistoissa. Vuonna 1902 alettiin etsiä tonttia omalle koulutalolle, Kaupunki luovutti koulun rakennuspaikan Pielisjoen varrelta Pötkänniemeltä vuonna 1907. Sinne rakennettiin tyttökoulun oma rakennus, jonka vihkiäisiä vietettiin 25.10.1913.

Joensuun suomalaisen tyttökoulun vuosikertomus lukuvuodelta 1933-1934.]]> fi]]> Sortavala]]> koulut]]> opettajankoulutuslaitokset]]> toimintakertomukset]]> Sortavalan seminaari]]> Karjala]]>
Lukuvuosi 1928-1929 oli Sortavalan seminaarin 49. toimintavuosi.]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> häät]]> kutsukortit]]> Antti Ryynäsen ja Fanny Sofia Molanderin vihkiäisiin.]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> Joensuun lyseo]]> Joensuun klassillinen lyseo]]> koulut]]> toimintakertomukset]]> Kirjapaino-osakeyhtiö]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Beyrath, Thilda]]> Joensuu]]> tyttökoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun tyttökoulu]]>
Tyttökoulu toimi eri vuokrahuoneistoissa. Vuonna 1902 alettiin etsiä tonttia omalle koulutalolle, Kaupunki luovutti koulun rakennuspaikan Pielisjoen varrelta Pötkänniemeltä vuonna 1907. Sinne rakennettiin tyttökoulun oma rakennus, jonka vihkiäisiä vietettiin 25.10.1913.

Joensuun suomalaisen tyttökoulun vuosikertomus lukuvuodesta 1918-1919 sisältää myös A. Salmelan sepittämän runon, joka annettiin valtionhoitaja C. G. Mannerheimille hänen vieraillessaan Joensuun tyttökoulussa 5.2.1919.]]> fi]]> Elo, Efraim]]> Joensuu]]> tyttökoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun tyttökoulu]]>
Tyttökoulu toimi eri vuokrahuoneistoissa. Vuonna 1902 alettiin etsiä tonttia omalle koulutalolle, Kaupunki luovutti koulun rakennuspaikan Pielisjoen varrelta Pötkänniemeltä vuonna 1907. Sinne rakennettiin tyttökoulun oma rakennus, jonka vihkiäisiä vietettiin 25.10.1913.

Joensuun suomalaisen tyttökoulun vuosikertomus lukuvuodelta 1929-1930.]]> fi]]> Wirtamo, K.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Ikola, Niilo]]> Joensuu]]> kauppakoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun kauppakoulu]]> Joensuun kauppa-apulaiskoulu]]> fi]]> Beyrath, Thilda]]> Joensuu]]> tyttökoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun tyttökoulu]]>
Tyttökoulu toimi eri vuokrahuoneistoissa. Vuonna 1902 alettiin etsiä tonttia omalle koulutalolle, Kaupunki luovutti koulun rakennuspaikan Pielisjoen varrelta Pötkänniemeltä vuonna 1907. Sinne rakennettiin tyttökoulun oma rakennus, jonka vihkiäisiä vietettiin 25.10.1913.

Lukuvuonna 1920-1921 Joensuun suomalainen tyttökoulu toimi kuusiluokkaisena, kun se aiemmin oli ollut viisiluokkainen.]]> fi]]> Beyrath, Thilda]]> Joensuu]]> tyttökoulut]]> toimintakertomukset]]> Joensuun tyttökoulu]]> koulurakennukset]]> historia]]> Alopaeus, J. M.]]>
Tyttökoulu toimi eri vuokrahuoneistoissa. Vuonna 1902 alettiin etsiä tonttia omalle koulutalolle, Kaupunki luovutti koulun rakennuspaikan Pielisjoen varrelta Pötkänniemeltä vuonna 1907. Sinne rakennettiin tyttökoulun oma rakennus, jonka vihkiäisiä vietettiin 25.10.1913.

Joensuun suomalaisen tyttökoulun vuosikertomus lukuvuodelta 1913-1914 sisältää ensimmäinen lukuvuoden uudessa koulurakennuksessa. Julkaisu sisältää myös selostuksen vihkiäisjuhlasta sekä lyhennelmän koulun rehtorin Thilda Beyrathin juhlapuheesta, joka käsitteli tyttökoulun historiaa.

Kertomus sisältää myös henkilöhistoriaa tyttökoulun monivuotisesta opettajasta J. M. Alopaeuksesta, joka kuoli vuonna 1913.

Lopussa on A. Salmelan kirjoittama vihkiäisjuhlassa esitetty juhlaruno Kodin kunniaksi sekä luettelo kouluneuvoston jäsenistä ja opettajista ja oppilasmääristä 1865-1913.]]> fi]]> Walle, Axel]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Wegelius, K. A.]]> Joensuu]]> koulut]]> Joensuun lyseo]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> lukiot]]> Joensuun yhteiskoulu]]> toimintakertomukset]]> kansalaissota]]> historia]]> fi]]>