]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131996Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio, Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu.
Koulun pihalla on edelleen nähtävissä nk. raippamänty, johon vielä 1800-luvulla kiinnitettiin rikolliset rangaistustaan kärsimään.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio, Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu.
Koulun pihalla on edelleen nähtävissä nk. raippamänty, johon vielä 1800-luvulla kiinnitettiin rikolliset rangaistustaan kärsimään.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131978Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Lähde
Jns:n seutukirjaston maakuntaosasto – Postikortit : Laatokan Karjala
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131977Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Lähde
Jns:n seutukirjaston maakuntaosasto – Postikortit - Laatokan Karjala
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131961Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Lähde
Jns:n seutukirjaston maakuntaosasto – Postikortit - Laatokan Karjala
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131952Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Lähde
Jns:n seutukirjaston maakuntaosasto – Postikortit - Laatokan Karjala
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131951Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131919Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan. 1950-luvulla talo nimettiin Tokos-kulmaksi - nimi tuli Torikadun ja Koskikadun mukaan. Kortti on osoitettu Apteekkari Herra H. Olsonille.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan. 1950-luvulla talo nimettiin Tokos-kulmaksi - nimi tuli Torikadun ja Koskikadun mukaan. Kortti on osoitettu Apteekkari Herra H. Olsonille.
PKO:n uusi viisikerroksinen liiketalo valmistui sota-ajasta huolimatta vuonna 1942 Siltakatu 8:aan. Taloon sijoitettiin viisi osastomyymälää, konttori, keskusvarasto, I luokan ravintola ja 36 huonetta käsittävä hotelli. Hotelli avattiin kesäkuussa 1943, kun tilat vapautuivat sotilaskäytöstä.
Torin laidalla näkyy myös Kotilaisen sekatavarakauppa.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131922Koitajoki (ven. Койтайоки) on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva noin 200 kilometrin pituinen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän alueilla Suomen ja Venäjän rajan kummankin puolen. Koitajoki alkaa Venäjän puolelta pienistä rajajärvistä ja virtaa länteen Suomen puolelle Ilomantsin pohjoisosiin. Joki päätyy lännessä entisen Enon kunnan alueelle.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Koitajoki (ven. Койтайоки) on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva noin 200 kilometrin pituinen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän alueilla Suomen ja Venäjän rajan kummankin puolen. Koitajoki alkaa Venäjän puolelta pienistä rajajärvistä ja virtaa länteen Suomen puolelle Ilomantsin pohjoisosiin. Joki päätyy lännessä entisen Enon kunnan alueelle.
Postikortin kuvan on otettu Joensuun luterilaisen kirkon tornista. Vasemmalla kulkee puiden reunustama Kirkkokatu. Sen toisessa päässä sijaitsee Joensuun ortodoksinen kirkko.
Kuva on otettu luterilaisen kirkon mäeltä Kirkkokadun päästä. Etualalla kulkee Papinkatu. Puut istutettiin Kirkkokadun varteen vuonna 1887. Niiden tehtävä oli toimia palomuurina ja estää mahdollista tulipaloa levittäytymästä koko kaupunkiin. Vasemmalla oleva talo oli suutari Johan Hirvosen talo, sen rakennutti Matts Lindfors. Talo ja tontti kuuluivat 1890-luvun alussa rehtori Gabriel von Pfalerille. Oikeanpuoleinen talo oli puuseppä Esaias Wahlgrenin rakennuttama talo, joka kuului ilmeisesti kuvanottoaikaan leipuri A. J. Tapaniselle.
Katunäkymä Silta- ja Rantakadun kulmasta 1940-luvulta. Kuvassa oikealla näkyy kaupungintalo, vieressä Tie- ja vesihallituksen varikko. Varikon takana näkyy ns. kanavakoulu. Pielisjoen toisella puolella näkyy 1937 valmistunut PKO:n toimitalo.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131921Berndt Höök. Kanavan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1876 ja se avattiin heinäkuussa 1879. Kanavauoma erotettiin koskista noin 2,5 kilometriä pitkällä maapenkereellä ja kanavan sulut tehtiin kivestä. Kaltimon kanava oli Pielisjoen kanavoinnin suurin yksittäinen työkohde, työmaalla työskenteli yli 400 miestä.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Kaltimon vanha kanava rakennettiin osana Pielisjoen kanavointihanketta. Kanavointityön toteuttajaksi määrättiin insinöörikapteeni Berndt Höök. Kanavan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1876 ja se avattiin heinäkuussa 1879. Kanavauoma erotettiin koskista noin 2,5 kilometriä pitkällä maapenkereellä ja kanavan sulut tehtiin kivestä. Kaltimon kanava oli Pielisjoen kanavoinnin suurin yksittäinen työkohde, työmaalla työskenteli yli 400 miestä.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/131995Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961—1992.
Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle.]]>2021-11-16T02:16:19-06:00
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961—1992.
Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle.
Aluperin Pielishovina tunnettu Teräskulma on Joensuun ensimmäisiä suuria liike- ja asuinrakennuksia. Se valmistui vuonna 1939. Teräskulman taloon tuli myös Joensuun ensimmäinen hissi, muodoltaan rappukäytävän tavoin pyöreä. Hissin seinissä on pieniä ympyrän muotoisia ikkunoita, joista yksi on tehty matkustajia varten peiliksi.
Aluperin Pielishovina tunnettu Teräskulma on Joensuun ensimmäisiä suuria liike- ja asuinrakennuksia. Se valmistui vuonna 1939. Teräskulman taloon tuli myös Joensuun ensimmäinen hissi, muodoltaan rappukäytävän tavoin pyöreä. Hissin seinissä on pieniä ympyrän muotoisia ikkunoita, joista yksi on tehty matkustajia varten peiliksi.
Joensuussa Kirkkokadun ja Koskikadun kulmassa seisoi 1900-luvun alkuvuosikymmenet komea rakennus, jota kutsuttiin Kauppakartanoksi. Siinä toimi 1900-luvun alussa Surakoiden oblaatti- eli ehtoollisleipätehdas. Postikortin lähettäjä on oblaattitehdas.