Joensuu]]> postikortit]]> henkilöt]]> Puntarikoski]]> "Tattiretki" Puntarikoskelle 26.7.1901. Kesällä 1911 Kati, Elli (?), Hertta, Nina, Antti, Yrjö oppaana, Sanna.
Kuvaa tummennettu kuvankäsittelyllä.]]>
fi]]>
Polvijärvi]]> kirjastot]]> Joensuu]]> postikortit]]> koulut]]> Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna Joensuussa vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle. Rakennuksessa toimii nykyään Joensuun lyseon lukio,  Suomen toiseksi vanhin suomenkielinen oppikoulu.

Koulun pihalla on edelleen nähtävissä nk. raippamänty, johon vielä 1800-luvulla kiinnitettiin rikolliset rangaistustaan kärsimään.]]>
Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> Vakkosalmi]]> postikortit]]> Sortavalan Kirjakauppa]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> luostarit]]> kirkot]]> Valamo]]> postikortit]]> Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa Karjalan tasavallan Sortavalan piirissä. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]> ru]]> Laatokan Karjala]]> luostarit]]> kirkot]]> Valamo]]> postikortit]]> Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> luostarit]]> Valamo]]> postikortit]]> Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> luostarit]]> kirkot]]> Valamo]]> postikortit]]> Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]> fi]]> sv]]> ru]]> Laatokan Karjala]]> luostarit]]> kirkot]]> Valamo]]> postikortit]]> Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.]]> Knackstedt & Näther, ljustryckeri, Hamburg.]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> henkilöt]]> postikortit]]> maisema]]> Laatokan Karjala]]> Tolvajärvi]]> postikortit]]> maisema]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> Tamhanka]]> Laatokka]]> maisema]]> postikortit]]> Alopaeus, C. W.]]> fi]]> sv]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> sillat]]> postikortit]]> fi]]> Alopaeus, C. W.]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> Sortavala]]> Sortavalan seminaari]]> koulut]]> postikortit]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> Riuttavuori]]> Riutuvuori]]> postikortit]]> maisema]]> Axel Fröbergs förlag, Helsingfors]]> Ljustryck G. Arvidsson H:fors]]> fi]]> sv]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> Sortavala]]> postikortit]]> rakennukset]]> Sortavala 13.8.1925, Konsulinna Lovelauksen talo.]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> Laatokka]]> maisema]]> postikortit]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> maisema]]> postikortit]]> Knackstedt & Näther, ljustryckeri, Hamburg.]]> fi]]> sv]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> Sortavala]]> maisema]]> rakennukset]]> koulut]]> sairaalat]]> fi]]> sv]]> ru]]> Liperi]]> postikortit]]> maisema]]> rakennukset]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Jaakkima]]> Rukola]]> Laatokka]]> maisema]]> postikortit]]> fi]]> postikortit]]> Laatokan Karjala]]> Riuttavuori]]> Laatokka]]> maisema]]> Alopaeus, C. W.]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> kadut]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan. 1950-luvulla talo nimettiin Tokos-kulmaksi - nimi tuli Torikadun ja Koskikadun mukaan. Kortti on osoitettu Apteekkari Herra H. Olsonille.]]> fi]]> Joensuu]]> rakennukset]]> myymälät]]> hotellit]]> ravintolat]]> PKO]]> Pohjois-Karjalan Osuuskauppa]]>
Torin laidalla näkyy myös Kotilaisen sekatavarakauppa.]]>
Pohjois-Karjala]]> Pielisjärvi]]> Lieksa]]> postikortit]]> kirkkorakennukset]]> laivat]]> fi]]> Eno]]> postikortit]]> maisema]]> kosket]]> Axel Fröbergs förlag, Helsingfors]]> Ljustryck G. Arvidsson, H:fors]]> sv]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> postikortit]]> maisema]]> kosket]]> Koitajoki (ven. Койтайоки) on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva noin 200 kilometrin pituinen erämainen joki, joka virtaa sekä Suomen että Venäjän alueilla Suomen ja Venäjän rajan kummankin puolen. Koitajoki alkaa Venäjän puolelta pienistä rajajärvistä ja virtaa länteen Suomen puolelle Ilomantsin pohjoisosiin. Joki päätyy lännessä entisen Enon kunnan alueelle.]]> Schlüterin kirjakauppa yhtiö]]> fi]]> sv]]> ru]]> Postikortit]]> Laatokan Karjala]]> Jaakkima]]> Lahdenpohja]]> maisema]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> maisema]]> postikortit]]> V. Lakka Lahdenpohja Pälkjärvi]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Laatokka]]> maisema]]> postikortit]]> Laatokankarjalaisten Liitto r.y.]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Kurkijoki]]> postikortit]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Kekrinlahti]]> maisema]]> postikortit]]> fi]]> postikortit]]> Laatokan Karjala]]> Kekrinlahti]]> Laatokka]]> maisema]]> fi]]> sv]]> Laatokan Karjala]]> Kaukola]]> postikortit]]> maisema]]> Kaukolan pappila 1 Kansakoulu 2]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> rakennukset]]> Aaltonen, Albin (kuvaaja)]]> Joensuu]]> postikortit]]> kadut]]> Schlüterin kirjakauppa Yhtiö]]> sv]]> ru]]> Joensuu]]> postikortit]]> rakennukset]]> kadut]]> fi]]> Postikortit]]> Joensuu]]> kadut]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> kadut]]> hevoskärryt]]> fi]]> Eno]]> postikortit]]> maisema]]> kanavat]]> Berndt Höök. Kanavan rakentaminen aloitettiin kesäkuussa 1876 ja se avattiin heinäkuussa 1879. Kanavauoma erotettiin koskista noin 2,5 kilometriä pitkällä maapenkereellä ja kanavan sulut tehtiin kivestä. Kaltimon kanava oli Pielisjoen kanavoinnin suurin yksittäinen työkohde, työmaalla työskenteli yli 400 miestä.]]> Pohjois-Karjalan Kirjapaino-Osakeyhtiö]]> fi]]> sv]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> Kaarnesaari]]> maisema]]> postikortit]]> C. W. Alopaeus]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> koulut]]> Joensuun tyttölyseo]]> sillat]]> Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961—1992.

Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus Koulukadulle.]]>
Joensuu]]> postikortit]]> Kauppakatu]]> rakennukset]]> Pielishovi]]> Teräskulma]]> Joensuu]]> postikortit]]> Siltakatu]]> rakennukset]]> Pielishovi]]> Teräskulma]]> Valokuvaamo Prisma]]> Joensuu]]> kirkot]]> postikortit]]> Postikortin lähettäjä on oblaattitehdas.]]> fi]]> Joensuu]]> rakennukset]]> ilmakuva]]> kaupungintalot]]> Veljekset Karhumäki Oy]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> puurakennukset]]> rakennukset]]> koulut]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> sillat]]> kanavat]]> uitto]]> Knacstedt & Näther, Hamburg]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> sillat]]> kanavat]]> uitto]]> Knacstedt & Näther, Hamburg]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Jaakkima]]> Haukkariutta]]> postikortit]]> maisema]]> fi]]>