Aineistot (yhteensä 386)

  • Avainsanat: rakennukset

1901
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa…

1900-luku (vuosikymmen)4
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja…

1950-luku
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin…

1907
Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet…

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

1920-luku
Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät…

1900–luku (vuosikymmen)
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…

1934
"Ylätori oli markkinoitten keskipiste, siellä oli nähtävää ja ostettavaa jos jonkin sorttista. Väkeä parveili tungokseen asti, ja varsinkin kesä- ja syysmarkkinat kokosivat nuortaväkeä sankoin joukoin. Oli mukava tavata tuttuja ja katsella sitä…

1917
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli…

1892
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…

1940-luku
Hämeenlinnan keskustan koilliskulman hallitseva rakennus on vuonna 1888 rakennettu ja vuonna 1936 laajennettu Hämeenlinnan lyseo. Tässä ilmakuvassa kaupunki on vielä hyvin puutalovaltainen, vain torin varrella on isompia kivirakennuksia.…

1957-1958
Hämeenlinnan ydinkeskusta oli 1950-luvun lopulla jo täyttymässä suurilla viisi- ja kuusikerroksisilla kerrostaloilla. Matti Lampénin ja Märta Blomstedtin suunnittelema asunto-osakeyhtiö Jyrkänkulma valmistui Palokunnankadun varrelle Wetterhoffia…

1895
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen…

1933
Hauhon kunnan lastenkoti perustettiin vuonna 1920. Lastenkoti sijaitsi alun alkaen Torvoilan kylässä, josta se 1930-luvun puolenvälin vaiheilla siirrettiin Rukkoilan kylään Vähä-Luotian tilalle lastenkodiksi rakennettuun kiinteistöön. Rakennus…

1912
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta…

Herralan talo (Penttala), taustalla Nakkilan vanha kirkko. Kuvannut Kustaa Emil Klint. Nakkilan 150-vuotisnäyttelyn kuvia.

Avainsanat: ,

Hevoskärryn kyydissä ovat Hemmi Virtanen (vas.) ja kenties Eija-Liisa Virtanen. Hemmi Virtasella oli ravihevosia, joten kuvan ratsu saattaa olla ravihevonen.

Pukkilan Osuuskassan rakennuksen takana ovat Erkki Laakso (vas.), Erkki Rousi ja Matti Somppi. Taustalla näkyy meijerin rakennuksia.

Vieno ja Aadolf Laakso Hintun tuvan pihalla. Kuva on otettu n. 1930-luvulla.

Honkajoen kirkko tienristeyksestä kuvattuna (3_25 Honkajoki, Kirkonkylä). Ohi kulkeva maantie on kapea hiekkatie. Kiviaidan edessä seisoo viisi tuntematonta miestä ja koira. Kirkon oven kohdalla on kiviaidassa porttina asehuone (?), jota ei…

2004
Honkajoen museo (4_1 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

2004
Honkajoen museo (4_2 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

2004
Honkajoen museo (4_4 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

2004
Honkajoen museo (4_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Entinen lainamakasiini, rakennettu 1856, toimii museona. Sijaitsee Karvianjoen rannassa. Kaksikerroksinen, hirsirakenteinen, pystylauta- ja rimavuoraus, väriltään punainen. Maalattu viimeksi kesällä 2004.…

Hyrylän navettarakennus valmistettiin oman tiilitehtaan tiilistä. Kuva todennäköisesti vuodelta 1929.

1938
Ihamäen tilan päärakennus poltettiin kansalaissodassa. Eero ja Kerttu Ihamäki rakennuttivat uuden talon, joka valmistui 1938. Talo on kaksikerroksinen lautavuorattu hirsirakennus, jonka parvekeosassa on mansardikatto. Pääovea reunustaa neljä…

Todennäköisesti 1950-luvulla otettu ilmakuva Pukkilanmäestä. Kuvan keskellä kulkee Keskustie.

Joensuu Suomi Finland Sarja 1 Vuosisadan alun valokuvasarjassa on kuvattuna rautatieasema, Pielisjoki, kanava, kaupungintalo, Pielisjoen linna, Hotelli Pielishovi, tori, kirkko ja Länsisatama.

1940
Kajaanin kaupungin jälleenrakentamista talvisodan pommitusten jäljiltä. Osuusliike Maakunnan vastavalmistunut "liikepalatsi" sijaitsi Kauppakadun varrella. Artikkelissa on julkaistu sen kunniaksi kokonaisuudessaan kruununvouti Enwaldin laatima…

1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

1900
Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa…

Vasemmalla parturi-kampaamo Nousiainen. Vuosiluku ei tiedossa.

1950-luku
Kankaanrannan tilan vilja-aitta/puorirakennus (1_92 Honkajoki, Pukarankylä). Antti Kankaanrannan rakentama 1800-luvun alkupuolella. Kuvattu päädyn suunnasta.

Kuvassa on todennäköisesti Mauno Perttilän kaupan työntekijöitä. He istuvat aitan hevospuomin päällä. Kuvan lapset ovat Ella Perttilä (oik.) ja Eeva Perttilä (vas.). Oikealla on todennäköisesti myyjä Astrid Tuomalainen.

Takana näkyvän Emil…

Kanteleen nuorisoseurantalo valmistui vuonna 1913 Juho Nikkilältä vuokratulle Jussaron mäelle. Kalliolle, korkeiden kivipaasien päälle rakenntun seurantalon suunnitteli rakennusmestari Leivo. Rakentaminen rahoitettiin muun muassa talkootyöllä,…

Kanteleen nuorisoseurantalo on vuodelta 1913. Vuonna 1936 valmistui sen laajennusosa, jota kutsutaan vinkkeliksi. Vinkkelin suunnitteli rakennusmestari Kauko Perttilä. Uudisosaa varten Kanteleen Nuorisoseura otti lainan Pukkilan Säästöpankista.…

Kärävän perhe Pappilan rapulla. Lauri, Anna-Maija, Leena ja Lasse. Vuosiluku ei tiedossa.

Kahilaisen talo, Karppisen myymälä.

Nykyisen Siwa-myymälän naapurustossa ollut Karstaamo. Ryhmäkuvassa sen pihalla ovat Sohvi Mäkelä (vas.), Annukka Aavikko, Kalevi Aalto (edessä), Impi Aalto, tunnistamatta, Pirkko Aalto. Kolmas kuva esittää rakennuksen sisätiloja Impi Aallon (o.s.…

1900-luku (vuosikymmen)
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907.…

1915
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…

1900
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle…

Oikealla kansakoulu (1883-1955). Keskellä olevassa rakennuksessa oli kauppa. Jossain välissä oli myös suojeluskunnan toimisto. Johannes Tossavaisella oli myös kauppa tässä rakennuksessa. Kuva 1900-luvun alusta. Kuvaaja ei tiedossa.

Ensimmäisessä kuvassa Keijo Lehtisen seisoo kotitalonsa edessä.
Myöhemmin hän asui perheineen Laukaassa nykyisen Peurungan kuntokeskuksen vieressä. Hän työskenteli TVH:n korjaamolla koko työuransa ja jäi eläkkeelle työnjohtajan tehtävistä. Sodissa…

Keitele 1900-luvun alussa. Keiteleen Pappila. Kuvaaja ei tiedossa.

Omakotitaloja Keiteleen keskustassa.
 
Koneluettavat metatiedot: