1 50 7 https://digi.kirjastot.fi/files/original/9ef8c7b119f7fc04a3f1244646f0ae00.pdf 7f968d8f8b319c59cd70a42fc5edcd3c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkkiveisuja Description An account of the resource Arkkiveisut ovat koko-, puoli- tai neljännespainoarkin suuruisia lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai useamman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisuperinne sai alkunsa 1400-luvun Saksasta. Suomen vanhin tunnettu arkkiveisu on 1620-luvulta, ja laajimmillaan veisutuotanto oli Suomessa 1880-luvulla. Arkkiveisut painettiin kuluneilla painolaatoilla halvalle paperille, joten niiden myyntihintakin oli halpa. Kulkukauppiaat kaupittelivat niitä markkinoilla ja muissa väenkokouksissa usein laulamalla niitä malliksi. Nuotteja arkkiveisuissa ei ollut, mutta laulamista helpotti se, että veisut sovitettiin johonkin yleisesti tunnettuun sävelmään tai virteen. Arkkiveisut jaetaan hengellisiin ja maallisiin veisuihin sekä arkkisatuihin. Vanhimmat suomalaiset arkkiveisut ovat pääasiassa uskonnollisia, mutta maallisten arkkiveisujen ilmestyminen lisääntyi jyrkästi 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin myös paheksua niiden usein sensaationhakuisen sisällön perusteella. Maalliset arkkiveisut kertovat useimmiten sodista, luonnonmullistuksista tai järkyttävistä tapahtumista kuten onnettomuuksista ja henkirikoksista. Myös rakkauslaulut olivat suosittuja. Hämeenlinnan seudulle sijoittuvat arkkiveisut kertovat useimmiten juuri henkirikoksista. Esimerkiksi lehtori Sainion murhasta, 1800-luvun Hämeenlinnan tunnetuimmasta rikoksesta, julkaistiin useita arkkiveisuja. Varhaisempina aikoina Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit ja muut opillista sivistystä saaneet miehet, ja niissä oli usein opettavainen sävy. Maallisia arkkiveisuja sepittivät 1800-luvun loppupuolella myös tavallisen kansan keskuudesta nousseet viisunikkarit. Veisut tarjosivat kansalle paitsi ajanvietettä myös opetusta ja ojennusta. Murhistakin kertovien arkkiveisujen lopussa kauhistellaan usein monisanaisesti murhaajan paatumusta ja tähdennetään synnintuntoa ja katumusta. Kun sanomalehdet ja kirjaviihde alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella, arkkiveisut menettivät asemaansa uutisten välittäjinä ja kansan viihdyttäjinä. Niiden ilmestyminen alkoi vähetä ja loppui 1930-luvulla kokonaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Teksti Pääasiassa tekstiä sisältävä tiedosto, esimerkiksi kirja, kirje, sanomalehti, aikakauslehti, artikkeli tai muu vastaaava tekstitiedosto. Yksityinen huomautus Sisäiseen käyttöön tarkoitettu muistiinpanokenttä. Alkuperäinen teos julkaistu: Hämeenlinna : G. W. Gustafsson, 1882. Digitointi: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Identifier An unambiguous reference to the resource within a given context URN:NBN:fi-fe2019121146971 Title A name given to the resource Kahden nuoren kihlatun onneton rakkaus, eli kuinka sulho päätti morsiammen päiwät rewolwerin laukauksella Date Created Date of creation of the resource. 1882 Description An account of the resource G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz Nordström hirmustui tavattuaan rakastettunsa Tildan toisen pojan seurassa sillalla. Seuraavana päivänä hän otti revolverin mukaansa, ampui Tildan kuoliaaksi ja haavoitti myös itseään. Fritz jäi itse kuitenkin eloon: "Vaan sulho sairas huoneessa, Valittaa tunnon vaivoissa, Hän muistaa rakkaan Tildansa, Vaan katumus on hiljaista". Extent The size or duration of the resource. 8 sivua Publisher An entity responsible for making the resource available Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Language A language of the resource fi Subject The topic of the resource arkkiveisut rikokset Hämeenlinna Creator An entity primarily responsible for making the resource Gustafsson, G. W. Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu painettuna: Hämeenlinnassa : Kirjoittajan kustannuksella (Hämäläisen osake-yhtiön kirjapainossa), 1882. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2008-05 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF arkkiveisut Hämeenlinna rikokset https://digi.kirjastot.fi/files/original/e484c9eb77c30767aa9a52e372f5a5d5.pdf 8c972d2c5616748ba99d764d4b715fff Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkkiveisuja Description An account of the resource Arkkiveisut ovat koko-, puoli- tai neljännespainoarkin suuruisia lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai useamman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisuperinne sai alkunsa 1400-luvun Saksasta. Suomen vanhin tunnettu arkkiveisu on 1620-luvulta, ja laajimmillaan veisutuotanto oli Suomessa 1880-luvulla. Arkkiveisut painettiin kuluneilla painolaatoilla halvalle paperille, joten niiden myyntihintakin oli halpa. Kulkukauppiaat kaupittelivat niitä markkinoilla ja muissa väenkokouksissa usein laulamalla niitä malliksi. Nuotteja arkkiveisuissa ei ollut, mutta laulamista helpotti se, että veisut sovitettiin johonkin yleisesti tunnettuun sävelmään tai virteen. Arkkiveisut jaetaan hengellisiin ja maallisiin veisuihin sekä arkkisatuihin. Vanhimmat suomalaiset arkkiveisut ovat pääasiassa uskonnollisia, mutta maallisten arkkiveisujen ilmestyminen lisääntyi jyrkästi 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin myös paheksua niiden usein sensaationhakuisen sisällön perusteella. Maalliset arkkiveisut kertovat useimmiten sodista, luonnonmullistuksista tai järkyttävistä tapahtumista kuten onnettomuuksista ja henkirikoksista. Myös rakkauslaulut olivat suosittuja. Hämeenlinnan seudulle sijoittuvat arkkiveisut kertovat useimmiten juuri henkirikoksista. Esimerkiksi lehtori Sainion murhasta, 1800-luvun Hämeenlinnan tunnetuimmasta rikoksesta, julkaistiin useita arkkiveisuja. Varhaisempina aikoina Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit ja muut opillista sivistystä saaneet miehet, ja niissä oli usein opettavainen sävy. Maallisia arkkiveisuja sepittivät 1800-luvun loppupuolella myös tavallisen kansan keskuudesta nousseet viisunikkarit. Veisut tarjosivat kansalle paitsi ajanvietettä myös opetusta ja ojennusta. Murhistakin kertovien arkkiveisujen lopussa kauhistellaan usein monisanaisesti murhaajan paatumusta ja tähdennetään synnintuntoa ja katumusta. Kun sanomalehdet ja kirjaviihde alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella, arkkiveisut menettivät asemaansa uutisten välittäjinä ja kansan viihdyttäjinä. Niiden ilmestyminen alkoi vähetä ja loppui 1930-luvulla kokonaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Teksti Pääasiassa tekstiä sisältävä tiedosto, esimerkiksi kirja, kirje, sanomalehti, aikakauslehti, artikkeli tai muu vastaaava tekstitiedosto. Yksityinen huomautus Sisäiseen käyttöön tarkoitettu muistiinpanokenttä. Ensimmäinen osa lauletaan nuotilla: "Voi minua poika raukkaa", toinen osa nuotilla "Lorelei" tai "On mennyt aika vielä". Digitointi: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Identifier An unambiguous reference to the resource within a given context URN:NBN:fi-fe2019121146969 Title A name given to the resource Surullinen wirsi kauheasta murhasta jonka itsellinen Robert Kustaanpoika teki Juhannuspäiwänä w. 1882 Date Created Date of creation of the resource. 1882 Description An account of the resource Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo neidin kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan, kun hän joutui kuskinsa murhaamaksi ja ryöstämäksi. Kuski jäi kuitenkin kiinni teostaan ja hirtti itsensä vankilassa tuomiota odotellessaan. Arkkiveisun toinen osa Varoitus käsittelee surmaajan katumusta ja itsemurhaa sekä varoittelee ahneuden synnistä. Arkkiveisun kirjoittaja Simo Hirvonen (1848–1915) toimi opettajana Hämeenlinnan vankilassa vuosina 1876–1882. Extent The size or duration of the resource. 8 sivua Publisher An entity responsible for making the resource available Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Language A language of the resource fi Subject The topic of the resource arkkiveisut rikokset Hämeenlinna Hattula Creator An entity primarily responsible for making the resource Hirvonen, Simo Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu painettuna: Hämeenlinnassa : G. A. Sjöblom'in kustannuksella (Hämäläisen osake-yhtiön kirjapainossa), 1882. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2008-05 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF arkkiveisut Hämeenlinna Hattula rikokset https://digi.kirjastot.fi/files/original/f35446cf66e1489ea55501cc0eaf80b8.pdf 62365ddc7c648936d436ee559accc513 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkkiveisuja Description An account of the resource Arkkiveisut ovat koko-, puoli- tai neljännespainoarkin suuruisia lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai useamman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisuperinne sai alkunsa 1400-luvun Saksasta. Suomen vanhin tunnettu arkkiveisu on 1620-luvulta, ja laajimmillaan veisutuotanto oli Suomessa 1880-luvulla. Arkkiveisut painettiin kuluneilla painolaatoilla halvalle paperille, joten niiden myyntihintakin oli halpa. Kulkukauppiaat kaupittelivat niitä markkinoilla ja muissa väenkokouksissa usein laulamalla niitä malliksi. Nuotteja arkkiveisuissa ei ollut, mutta laulamista helpotti se, että veisut sovitettiin johonkin yleisesti tunnettuun sävelmään tai virteen. Arkkiveisut jaetaan hengellisiin ja maallisiin veisuihin sekä arkkisatuihin. Vanhimmat suomalaiset arkkiveisut ovat pääasiassa uskonnollisia, mutta maallisten arkkiveisujen ilmestyminen lisääntyi jyrkästi 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin myös paheksua niiden usein sensaationhakuisen sisällön perusteella. Maalliset arkkiveisut kertovat useimmiten sodista, luonnonmullistuksista tai järkyttävistä tapahtumista kuten onnettomuuksista ja henkirikoksista. Myös rakkauslaulut olivat suosittuja. Hämeenlinnan seudulle sijoittuvat arkkiveisut kertovat useimmiten juuri henkirikoksista. Esimerkiksi lehtori Sainion murhasta, 1800-luvun Hämeenlinnan tunnetuimmasta rikoksesta, julkaistiin useita arkkiveisuja. Varhaisempina aikoina Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit ja muut opillista sivistystä saaneet miehet, ja niissä oli usein opettavainen sävy. Maallisia arkkiveisuja sepittivät 1800-luvun loppupuolella myös tavallisen kansan keskuudesta nousseet viisunikkarit. Veisut tarjosivat kansalle paitsi ajanvietettä myös opetusta ja ojennusta. Murhistakin kertovien arkkiveisujen lopussa kauhistellaan usein monisanaisesti murhaajan paatumusta ja tähdennetään synnintuntoa ja katumusta. Kun sanomalehdet ja kirjaviihde alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella, arkkiveisut menettivät asemaansa uutisten välittäjinä ja kansan viihdyttäjinä. Niiden ilmestyminen alkoi vähetä ja loppui 1930-luvulla kokonaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Teksti Pääasiassa tekstiä sisältävä tiedosto, esimerkiksi kirja, kirje, sanomalehti, aikakauslehti, artikkeli tai muu vastaaava tekstitiedosto. Yksityinen huomautus Sisäiseen käyttöön tarkoitettu muistiinpanokenttä. Tampereen kaupunginkirjaston digiaineisto http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/arkkiveisut/maalliset/gustafsson/13.pdf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Identifier An unambiguous reference to the resource within a given context URN:NBN:fi-fe2019121147007 Title A name given to the resource Suru wirsi kauheasta murhasta jonka itsellinen Robert Kustaanpoika teki Juhannus päivänä vuonna 1882 Date Created Date of creation of the resource. 1882 Description An account of the resource G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa. Extent The size or duration of the resource. 4 sivua Publisher An entity responsible for making the resource available Tampereen kaupunginkirjasto Language A language of the resource fi Subject The topic of the resource arkkiveisut rikokset Hämeenlinna Creator An entity primarily responsible for making the resource Gustafsson, G. W. Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu painettuna: Tampere: Emil Hagelberg ja kumppanit, 1882. http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/arkkiveisut/maalliset/gustafsson/13.pdf Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Tampereen kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF arkkiveisut Hämeenlinna rikokset https://digi.kirjastot.fi/files/original/97716811f0d8efbaf2788518688d0727.pdf 37fd3332f8f94a236c43cac923632fb0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkkiveisuja Description An account of the resource Arkkiveisut ovat koko-, puoli- tai neljännespainoarkin suuruisia lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai useamman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisuperinne sai alkunsa 1400-luvun Saksasta. Suomen vanhin tunnettu arkkiveisu on 1620-luvulta, ja laajimmillaan veisutuotanto oli Suomessa 1880-luvulla. Arkkiveisut painettiin kuluneilla painolaatoilla halvalle paperille, joten niiden myyntihintakin oli halpa. Kulkukauppiaat kaupittelivat niitä markkinoilla ja muissa väenkokouksissa usein laulamalla niitä malliksi. Nuotteja arkkiveisuissa ei ollut, mutta laulamista helpotti se, että veisut sovitettiin johonkin yleisesti tunnettuun sävelmään tai virteen. Arkkiveisut jaetaan hengellisiin ja maallisiin veisuihin sekä arkkisatuihin. Vanhimmat suomalaiset arkkiveisut ovat pääasiassa uskonnollisia, mutta maallisten arkkiveisujen ilmestyminen lisääntyi jyrkästi 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin myös paheksua niiden usein sensaationhakuisen sisällön perusteella. Maalliset arkkiveisut kertovat useimmiten sodista, luonnonmullistuksista tai järkyttävistä tapahtumista kuten onnettomuuksista ja henkirikoksista. Myös rakkauslaulut olivat suosittuja. Hämeenlinnan seudulle sijoittuvat arkkiveisut kertovat useimmiten juuri henkirikoksista. Esimerkiksi lehtori Sainion murhasta, 1800-luvun Hämeenlinnan tunnetuimmasta rikoksesta, julkaistiin useita arkkiveisuja. Varhaisempina aikoina Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit ja muut opillista sivistystä saaneet miehet, ja niissä oli usein opettavainen sävy. Maallisia arkkiveisuja sepittivät 1800-luvun loppupuolella myös tavallisen kansan keskuudesta nousseet viisunikkarit. Veisut tarjosivat kansalle paitsi ajanvietettä myös opetusta ja ojennusta. Murhistakin kertovien arkkiveisujen lopussa kauhistellaan usein monisanaisesti murhaajan paatumusta ja tähdennetään synnintuntoa ja katumusta. Kun sanomalehdet ja kirjaviihde alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella, arkkiveisut menettivät asemaansa uutisten välittäjinä ja kansan viihdyttäjinä. Niiden ilmestyminen alkoi vähetä ja loppui 1930-luvulla kokonaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Teksti Pääasiassa tekstiä sisältävä tiedosto, esimerkiksi kirja, kirje, sanomalehti, aikakauslehti, artikkeli tai muu vastaaava tekstitiedosto. Yksityinen huomautus Sisäiseen käyttöön tarkoitettu muistiinpanokenttä. Tampereen kaupunginkirjaston digiaineisto http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/arkkiveisut/maalliset/kaselius.pdf Digitointi: Tampereen kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Identifier An unambiguous reference to the resource within a given context URN:NBN:fi-fe2019121147006 Title A name given to the resource Lehtori Nantti Sainion arvaamaton lähtö maailmasta ja vaimonsa vangitus Date Created Date of creation of the resource. 1892 Description An account of the resource F. A. Kaseliuksen laatima arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa. Extent The size or duration of the resource. 8 sivua Publisher An entity responsible for making the resource available Tampereen kaupunginkirjasto Language A language of the resource fi Subject The topic of the resource arkkiveisut Hämeenlinna murhat rikokset 1890-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Kaselius, Frans August Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu painettuna: Tampere: Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapaino, 1892. http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/arkkiveisut/maalliset/kaselius.pdf Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Tampereen kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF 1890-luku arkkiveisut Hämeenlinna rikokset https://digi.kirjastot.fi/files/original/ba5e33152ea14ecb17e7ffa0ef1411f8.pdf 99bf4ec36fcdde233bcb8003ffd861ef Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkkiveisuja Description An account of the resource Arkkiveisut ovat koko-, puoli- tai neljännespainoarkin suuruisia lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai useamman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisuperinne sai alkunsa 1400-luvun Saksasta. Suomen vanhin tunnettu arkkiveisu on 1620-luvulta, ja laajimmillaan veisutuotanto oli Suomessa 1880-luvulla. Arkkiveisut painettiin kuluneilla painolaatoilla halvalle paperille, joten niiden myyntihintakin oli halpa. Kulkukauppiaat kaupittelivat niitä markkinoilla ja muissa väenkokouksissa usein laulamalla niitä malliksi. Nuotteja arkkiveisuissa ei ollut, mutta laulamista helpotti se, että veisut sovitettiin johonkin yleisesti tunnettuun sävelmään tai virteen. Arkkiveisut jaetaan hengellisiin ja maallisiin veisuihin sekä arkkisatuihin. Vanhimmat suomalaiset arkkiveisut ovat pääasiassa uskonnollisia, mutta maallisten arkkiveisujen ilmestyminen lisääntyi jyrkästi 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin myös paheksua niiden usein sensaationhakuisen sisällön perusteella. Maalliset arkkiveisut kertovat useimmiten sodista, luonnonmullistuksista tai järkyttävistä tapahtumista kuten onnettomuuksista ja henkirikoksista. Myös rakkauslaulut olivat suosittuja. Hämeenlinnan seudulle sijoittuvat arkkiveisut kertovat useimmiten juuri henkirikoksista. Esimerkiksi lehtori Sainion murhasta, 1800-luvun Hämeenlinnan tunnetuimmasta rikoksesta, julkaistiin useita arkkiveisuja. Varhaisempina aikoina Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit ja muut opillista sivistystä saaneet miehet, ja niissä oli usein opettavainen sävy. Maallisia arkkiveisuja sepittivät 1800-luvun loppupuolella myös tavallisen kansan keskuudesta nousseet viisunikkarit. Veisut tarjosivat kansalle paitsi ajanvietettä myös opetusta ja ojennusta. Murhistakin kertovien arkkiveisujen lopussa kauhistellaan usein monisanaisesti murhaajan paatumusta ja tähdennetään synnintuntoa ja katumusta. Kun sanomalehdet ja kirjaviihde alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella, arkkiveisut menettivät asemaansa uutisten välittäjinä ja kansan viihdyttäjinä. Niiden ilmestyminen alkoi vähetä ja loppui 1930-luvulla kokonaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Teksti Pääasiassa tekstiä sisältävä tiedosto, esimerkiksi kirja, kirje, sanomalehti, aikakauslehti, artikkeli tai muu vastaaava tekstitiedosto. Yksityinen huomautus Sisäiseen käyttöön tarkoitettu muistiinpanokenttä. Tampereen kaupunginkirjaston digiaineisto http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/arkkiveisut/maalliset/kalakangas.pdf Digitointi: Tampereen kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Identifier An unambiguous reference to the resource within a given context URN:NBN:fi-fe2019121147002 Title A name given to the resource Petollinen vaimo eli maisteri Nantti Sainion surullinen kuolema myrkyllä ja rouvansa Aina Sainion tunnustus ja tuomio Date Created Date of creation of the resource. 1892 Description An account of the resource Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino Suomen kirjapainossa. Extent The size or duration of the resource. 2 sivua Publisher An entity responsible for making the resource available Tampereen kaupunginkirjasto Language A language of the resource fi Subject The topic of the resource arkkiveisut 1890-luku Hämeenlinna rikokset Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalakangas, J. Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu painettuna: Tampere: Kirjapaino Suomen kirjapaino, 1892. http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/arkkiveisut/maalliset/kalakangas.pdf Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Tampereen kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF 1890-luku arkkiveisut Hämeenlinna rikokset https://digi.kirjastot.fi/files/original/d0a36dcc87d690275a773755d4604323.pdf f4930029aee41a4e8f0c700eb67b7ed5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Enwald, Gustaf Title A name given to the resource Kainuuta koskevia kirjoituksia Subject The topic of the resource Kainuu Kajaani kainuulaiset uutiset historia paikallishistoria artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Kokoelma sisältää Gustaf Enwaldin keräämiä lehtileikkeitä, joissa kerrotaan muun muassa Kajaanin kaupungin ja sen lähikuntien historiasta, vanhoista rakennuksista ja tapahtumista. Date Created Date of creation of the resource. 1954 192? 193? Mediator An entity that mediates access to the resource and for whom the resource is intended or useful. In an educational context, a mediator might be a parent, teacher, teaching assistant, or care-giver. Kajaanin kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2018 Language A language of the resource fi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF Spatial Coverage Spatial characteristics of the resource. Kajaani Kainuu Publisher An entity responsible for making the resource available Kajaani (sanomalehti) Kainuun Sanomat Kainuun Sissi Temporal Coverage Temporal characteristics of the resource. 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Relation A related resource Katso myös kokoelma <a href="http://digi.kirjastot.fi/collections/show/395" title="http://digi.kirjastot.fi/collections/show/395">Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia</a>. Teksti Pääasiassa tekstiä sisältävä tiedosto, esimerkiksi kirja, kirje, sanomalehti, aikakauslehti, artikkeli tai muu vastaaava tekstitiedosto. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Enwald, Gustaf Title A name given to the resource Vanhoista kätköistä : Tietoja eräiden Kajaanin entisten virkamiesten rikoksista Subject The topic of the resource Kajaani historia henkilöhistoria 1700-luku 1800-luku virkamiehet rikokset Kainuun Sanomat artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista ilmeisesti lähettämällä heidät Kajaanin seudulle. Tästä syystä sattui Kajaaniin useita virkamiehiä, jotka erotettiin heidän tehtyä jonkin rikoksen. Artikkelissa esitellään jonkin rikoksen takia virastaan erotettuja virkamiehiä 1700-luvun ja 1800-luvun alun Kajaanista. Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa 36-37/1936. Kirjoittajana G. Enwald. Publisher An entity responsible for making the resource available Kainuun Sanomat Date Created Date of creation of the resource. 1936 Mediator An entity that mediates access to the resource and for whom the resource is intended or useful. In an educational context, a mediator might be a parent, teacher, teaching assistant, or care-giver. Kajaanin kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2018 Language A language of the resource fi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF Spatial Coverage Spatial characteristics of the resource. Kajaani Temporal Coverage Temporal characteristics of the resource. 1700-luku 1800-luku 1700-luku 1800-luku artikkelit G. Enwald Gustaf Enwald henkilöhistoria historia Kainuun Sanomat Kajaani lehtijutut rikokset rikolliset virkamiehet https://digi.kirjastot.fi/files/original/e7d024c8907a02efd371e8123d33ea71.pdf 8f51cf00b003ac2b2ea09d9534839644 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Enwald, Gustaf Title A name given to the resource Kainuuta koskevia kirjoituksia Subject The topic of the resource Kainuu Kajaani kainuulaiset uutiset historia paikallishistoria artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Kokoelma sisältää Gustaf Enwaldin keräämiä lehtileikkeitä, joissa kerrotaan muun muassa Kajaanin kaupungin ja sen lähikuntien historiasta, vanhoista rakennuksista ja tapahtumista. Date Created Date of creation of the resource. 1954 192? 193? Mediator An entity that mediates access to the resource and for whom the resource is intended or useful. In an educational context, a mediator might be a parent, teacher, teaching assistant, or care-giver. Kajaanin kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2018 Language A language of the resource fi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF Spatial Coverage Spatial characteristics of the resource. Kajaani Kainuu Publisher An entity responsible for making the resource available Kajaani (sanomalehti) Kainuun Sanomat Kainuun Sissi Temporal Coverage Temporal characteristics of the resource. 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku Relation A related resource Katso myös kokoelma <a href="http://digi.kirjastot.fi/collections/show/395" title="http://digi.kirjastot.fi/collections/show/395">Kajaanin kaupunkia koskevia kirjoituksia</a>. Teksti Pääasiassa tekstiä sisältävä tiedosto, esimerkiksi kirja, kirje, sanomalehti, aikakauslehti, artikkeli tai muu vastaaava tekstitiedosto. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Creator An entity primarily responsible for making the resource Enwald, Gustaf Title A name given to the resource Kiveksen rosvot Subject The topic of the resource Kivesjärvi historia paikallishistoria rikokset murto rikolliset varkaat käräjät Kajaani (sanomalehti) artikkelit (julkaisut) Description An account of the resource Oulun Viikkosanomissa 25.7.1863 julkaistu kirjoitus "Kiveksen rosvoista", jotka ryöstivät tavaroita ja särkivät omaisuutta Paltamon Kivesjärven kylässä. Syyllisistä ei ollut varmuutta eikä heitä saatu jäljitettyä, kunnes sotaväen avulla heidät vihdoin vangittiin. Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 20.6.1935. Kirjoittajana G. Enwald. Publisher An entity responsible for making the resource available Kajaani (sanomalehti) Oulun Viikkosanomat Date Created Date of creation of the resource. 1863 1935 Mediator An entity that mediates access to the resource and for whom the resource is intended or useful. In an educational context, a mediator might be a parent, teacher, teaching assistant, or care-giver. Kajaanin kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2018 Language A language of the resource fi Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource Teksti/PDF Spatial Coverage Spatial characteristics of the resource. Paltamo Kivesjärvi Temporal Coverage Temporal characteristics of the resource. 1863 artikkelit G. Enwald Gustaf Enwald historia Kajaani-lehti käräjät Kivesjärvi lehtijutut murto Oulun Viikkosanomat Oulun Wiikko-Sanomia paikallishistoria Paltamo rikokset rikolliset rikollisuus rosvot ryöstö varkaat