Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin linna]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1600-luku]]> 1700-luku]]> maankäyttö]]> saarnaajat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vuodesta 1613 linnansaarnaajana toimi Mathias Johannis ja hänen seuraajanaan Thomas Nikolai. Kun Kajaanin kaupunki perustettiin 1651, erotettiin kaupunki ja maaseurakunta Paltamon seurakunnasta. Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran vuonna 1655, ja samalla linnansaarnaajan ja kirkkoherranviran tehtävät yhdistettiin.

Linnansaarnaaja on luultavasti asunut linnan läheisyydessä, sillä tarkastuspöytäkirjoissa mainitaan kirkkotupa. Vanhoissa asiakirjoissa puhutaan myös linnansaarnaajan nurmesta, jonka mainitaan olleen linnan läheisyydessä Kajaaninjoen pohjoisella rannalla. Kun linnansaarnaajan virka liitettiin Kajaanin kirkkoherran virkaan, sai tämä palkkatuloinaan viljellä mainittua nurmea eli peltoa.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> henkilöhistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> papit]]> lukkarit]]> saarnaajat]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa luetellaan Kajaanin kaupungin lukkareina isonvihan jälkeen, alkaen vuosina 1729-1733 lukkarina toimineesta Jacob Filipssonista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 49/1934. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>
Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> Kajaanin kihlakunta]]> historia]]> paikallishistoria]]> pataljoonat]]> virkatalot]]> päälliköt]]> lääkärit]]> tuomarit (oikeus)]]> saarnaajat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Artikkelissa esitellään Kajaanin komppanian upseereita ja muita virkailijoita, kuten lääkäreitä, sotatuomareita ja saarnaajia, sekä heille varattuja virkataloja.]]>
fi]]> Kajaani]]>