Työmiehen vaimo]]> teatteri]]> Turku]]> Minna Canth]]> sv]]> Työmiehen vaimo]]> teatteri]]> Turku]]> Minna Canth]]> sv]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> Svärd, Henrietta]]> Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kapunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd. Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan, jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.

Jeppe Niilonpoika on tanskalais-norjalaisen näytelmäkirjailija-historioitsija Ludvig Holbergin näytelmä viinaanmenevästä Jepestä. Tästä näytelmästä on peräisin suomen kieleen tarttunut fraasi miksi Jeppe juo?]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> Joensuun Työväen Näyttämö]]> Joensuun Työväen Teatteri perustettiin 1902. Kaupungissa toimi tuohon aikaan kaksi teatteriryhmää: työväenyhdistyksen näytelmäseura ja Joensuun näytelmäseura. Työväen teatterin ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Kaarlo Nissisen Kansanteatterista. Ensimmäinen ensi-ilta pidettiin 17.2.1912. Tuota päivää pidetään vakinaisen teatteritoiminnan alkamispäivänä kaupungissa.

Joensuun Työväen Teatterin missiona oli kohottaa työväen sivistystasoa; työväenteattereiden ei haluttu olevan työväestön propagandakoneistoa. Vuonna 1948 työväen teatteri yhdistyi Joensuun teatterin kanssa ja syntyi Joensuun Kaupunginteatteri.]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> Joensuun näytelmäseura]]> säännöt]]> Aino Pakarinen. Jäsenkirjan ovat allekirjoittaneet johtokunnan puolesta Niilo E. Lampinen ja T. Kuivalainen.
]]> fi]]> Pietari]]> henkilöt]]> hautajaiset]]> Aalberg, Ida]]> Ida Emilia Aalberg (1857—1915 Pietari) oli aikansa huomattavin ja kansainvälisesti tunnetuin näyttelijä Suomessa. Aalberg oli Suomalaisen Teatterin näyttelijä 1874—1883 ja myöhemmin säännöllinen vierailija.

Aalberg oli paitsi suomenkielisen teatteritaiteen uranuurtajia, myös kansainvälisesti suuntautunut: hän esiintyi myös ulkomaisilla näyttämöillä mm. Skandinaviassa, Saksassa, Unkarissa ja Venäjällä.]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> Joensuun Näytelmäseura]]> Joensuun musiikkiyhdistys]]> juhlat]]>
Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho Pitko, Erkki Pitko, Nestori Käkelä, Valter Kock, E. Kauppi jne.

Näytelmä oli valittu juhlanäytelmäksi kaupungintalon ja sen teatterisalin vihkiäisjuhlaan 9.11.1914. Vihkiäisjuhla oli kaksipäiväinen, lauantaina 8.11. oli muuta juhlaohjelmaa.]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y.]]> Joensuu]]> teatteri]]> Joensuun näytelmäseura]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Brahea]]> Lieksa]]> tapahtumat]]> käsiohjelmat]]> juhlavuodet]]> Brahea oli Pietari Brahen perustama, nykyisen Lieksan paikalla vuosina 1653-1681 sijainnut kaupunki.

Pielisjärvi joutui 1600-luvun puolivälissä laajan Kajaanin vapaa­herra­kunnan osaksi. Kreivi Pietari Brahe, jonka läänitystä alue oli, perusti Brahean kaupungin Lieksan­joen suulle luo Vienan kaupan tueksi.

Enimmillään Brahean kaupungissa oli noin 350 asukasta. Kaupungin alueella sijaitsi muun muassa raati­huone, ortodoksinen tsasouna, porvarien asuin­taloja ja luterilainen kirkko nykyisen kirkon paikalla.

Brahea lakkautettiin vuonna 1681, vuosi kreivi Brahen kuoleman jälkeen. Pielis­järven alue liitettiin Käkisalmen lääniin, jonka maa­herran Hindrich Piperin käskystä Brahean kaupunki hävitettiin. Lopullisesti kaupungin hävitti Pielisjärven pitäjän vuonna 1685 kruunulta vuokrannut Salomon Ehnberg: kaupungin talot purettiin ja alue kynnettiin pelloksi.  Lakkauttamisen jälkeen paikalle jäi Pielis­järven pitäjän kirkonkylä. Vuonna 1932 kirkonkylä muutettiin Lieksan kauppalaksi, joka vuonna 1973 yhdistettiin Pielisjärven kunnan kanssa nykyiseksi Lieksan kaupungiksi.]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> käsiohjelmat]]>
Täytekynä-näytelmän käsiohjelmasta löytyvät seuraavat nimet: Kauko Salminen, Marita Koivula, Iikka Koivula, Irma Tarma, Salomon Manninen, Paavo Riippa, Sirkka-Liisa Heikinheimo, Raino Hallberg, Anja Kuivalainen, Elina Pulli ja ohjaaja Lauri Leino, lavastaja Veikko Nevalainen ja lavastaja Uoti Pajunen.

Lauri Leino toimi näyttelijänä ja ohjaajana useissa teattereissa 1920-luvulta alkaen. Hän toimi Joensuun Työväen Näyttämön johtajana vuosina 1937–38 ja sen jälkeen pariin otteeseen  kaupunginteatterin johtajana. Leino itse esiintyi pääroolissa Konsta Pylkkäsenä sarjassa Havukka-ahon ajattelija (1971).]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> Svärd]]> Henrietta]]> Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd. Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan, jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Salmi]]> historia]]> teatteri]]> esitykset]]> häät]]> käsiohjelmat]]> pääsyliput]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> Joensuu]]> teatteri]]> koulut]]> näytelmät]]> Skådespelet "Romeo och Julia" förrställd av teaterstudiekretsen i Joensuu Kvällskola.]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> kulttuuri]]> Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa.

Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura. Sen nimi muutettiin vuonna 1919 Joensuun Työväen Näyttämöksi.

Työväen teatterin missiona oli kohottaa työväen sivistystasoa; työväenteattereiden ei haluttu olevan työväestön propagandakoneistoa.

Vuonna 1948 työväen teatteri yhdistyi Joensuun teatterin kanssa ja syntyi Joensuun Kaupunginteatteri.

]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> kulttuuri]]> Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa.

Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura. Sen nimi muutettiin vuonna 1919 Joensuun Työväen Näyttämöksi.

Työväen teatterin missiona oli kohottaa työväen sivistystasoa; työväenteattereiden ei haluttu olevan työväestön propagandakoneistoa.

Vuonna 1948 työväen teatteri yhdistyi Joensuun teatterin kanssa ja syntyi Joensuun Kaupunginteatteri.

Kuvassa ilmeisesti yksi Työväen teatterin johtajista.]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> kulttuuri]]> Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa.

Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura. Sen nimi muutettiin vuonna 1919 Joensuun Työväen Näyttämöksi.

Työväen teatterin missiona oli kohottaa työväen sivistystasoa; työväenteattereiden ei haluttu olevan työväestön propagandakoneistoa.

Vuonna 1948 työväen teatteri yhdistyi Joensuun teatterin kanssa ja syntyi Joensuun Kaupunginteatteri.

Kuva on vuoden 1932—1933 näytäntökaudelta  näytelmästä Vanha Heidelberg.

]]> fi]]> Joensuu]]> valokuvat]]> teatteri]]> näytelmät]]> kulttuuri]]> Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa.

Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura. Sen nimi muutettiin vuonna 1919 Joensuun Työväen Näyttämöksi.

Työväen teatterin missiona oli kohottaa työväen sivistystasoa; työväenteattereiden ei haluttu olevan työväestön propagandakoneistoa.

Vuonna 1948 työväen teatteri yhdistyi Joensuun teatterin kanssa ja syntyi Joensuun Kaupunginteatteri.

]]> fi]]> Joensuu]]> teatteri]]> näytelmät]]> Joensuun Työväenyhdistys]]> Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura]]> Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa.

Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura. Sen nimi muutettiin vuonna 1919 Joensuun Työväen Näyttämöksi.

Työväen teatterin missiona oli kohottaa työväen sivistystasoa; työväenteattereiden ei haluttu olevan työväestön propagandakoneistoa.

Vuonna 1948 työväen teatteri yhdistyi Joensuun teatterin kanssa ja syntyi Joensuun Kaupunginteatteri.

Valokuva näytelmästä Keltainen vaara.]]> Joensuu]]> Joensuun Työväenyhdistys]]> teatteri]]> näytelmät]]> Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura]]> Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa.

Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun Työväenyhdistyksen näytelmäseura. Sen nimi muutettiin vuonna 1919 Joensuun Työväen Näyttämöksi.

Työväen teatterin missiona oli kohottaa työväen sivistystasoa; työväenteattereiden ei haluttu olevan työväestön propagandakoneistoa.

Vuonna 1948 työväen teatteri yhdistyi Joensuun teatterin kanssa ja syntyi Joensuun Kaupunginteatteri.

Kuva on oletettavasti vuosilta 1928—30,  jolloin teatteri esitti näytelmää Mustalaisruhtinatar.]]> Joensuu]]> postikortit]]> maisema]]> Pielisjoki]]> Pohjois-Karjalan Kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Väino Levander]]> Väinö Levander]]> teatteri]]> Työmiehen vaimo]]> Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Riis-Knudsen]]> Sylvi]]> teatteri]]> kirjeet]]> Dagmartheatrets Administration]]> Minna Canth]]> Riis-Knudsen]]> da]]> Rafael Herzberg]]> Kovan onnen lapsia]]> teatteri]]> kirjallisuus]]> lehdistö]]> Minna Canth]]> Rafael Herzberg]]> sv]]> Pekka Brofeldt]]> Työmiehen vaimo]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Pekka Brofeldt]]> fi]]> Olga Salo]]> Sylvi]]> kirjallisuus]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Olga Salo]]> fi]]> Minna Canth]]> Papin perhe]]> näytelmät]]> teatteri]]> käsikirjoitukset]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Minna Canth]]> Köyhiä]]> Kovan onnen lapsia]]> Köyhät]]> näytelmät]]> teatteri]]> käsikirjoitukset]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Minna Canth]]> Prestens familj]]> Papin perhe]]> näytelmät]]> käsikirjoitukset]]> teatteri]]> Minna Canth]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Ruth Dahl]]> sv]]> Minna Canth]]> Murtovarkaus]]> teatteri]]> näytelmät]]> käsikirjoitukset]]> Minna Canth]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Minna Canth]]> Anna Liisa]]> näytelmät]]> käsikirjoitukset]]> teatteri]]> Minna Canth]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Minna Canth]]> kirjeet]]> teatteri]]> Suomalainen teatteri]]> Kaarlo Bergbom]]> Minna Canth]]> fi]]> Minna Canth]]> kirjeet]]> teatteri]]> Minna Canth]]> Elli Canth]]> fi]]> Minna Canth]]> Papin perhe]]> kirjeet]]> teatteri]]> Minna Canth]]> Elli Canth]]> fi]]> Mathilda Asp]]> Papin perhe]]> Työmiehen vaimo]]> käännöskirjallisuus]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Mathilda Asp]]> sv]]> Kristian Anastas Winterhjelm]]> Työmiehen vaimo]]> teatteri]]> käännöskirjallisuus]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Kristian Anastas Winterhjelm]]> sv]]> Karl August Tavaststjerna]]> kirjallisuus]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Karl August Tavaststjerna]]> sv]]> Karl August Tavaststjerna]]> Uramon torppa]]> kirjallisuus]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Karl August Tavaststjerna]]> sv]]> Karl August Tavaststjerna]]> Sylvi]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Karl August Tavaststjerna]]> sv]]> Karl August Tavaststjerna]]> Sylvi]]> teatteri]]> kirjallisuus]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Karl August Tavaststjerna]]> sv]]> Kaarlo Mainio Levander]]> Kovan onnen lapsia]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Kaarlo Mainio Levander]]> fi]]> Kaarlo Frisk]]> Sylvi]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Kaarlo Frisk]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> Salakari]]> teatteri]]> kirjallisuus]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> teatteri]]> kirjeet]]> Suomalainen Teatteri]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> Murtovarkaus]]> teatteri]]> kirjallisuus]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> Roinilan talossa]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> Roinilan talossa]]> teatteri]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> Murtovarkaus]]> teatteri]]> kirjeet]]> Suomalainen Teatteri]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> Murtovarkaus]]> teatteri]]> kirjeet]]> Suomalainen Teatteri]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]> Kaarlo Bergbom]]> Murtovarkaus]]> teatteri]]> kirjeet]]> Suomalainen Teatteri]]> Minna Canth]]> Kaarlo Bergbom]]> fi]]>