Böök, A. Th]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku]]> toimintakertomukset]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> Böök, A. Th.]]> historiikit]]> eläinsuojelu]]> Hämeenlinna]]> järjestöhistoriikit]]> yhdistykset]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Böök, A. Th.]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> Hämeenlinna]]> toimintakertomukset]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> Böök, A. Th.]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> toimintakertomukset]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> Böök, A. Th.]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> Hämeenlinna]]> toimintakertomukset]]> 1800-luku]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> sv]]> Engelberg, Rafael]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusyhdistys Wesa]]> raittius]]> tapahtumat]]> runot]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy.]]> fi]]> Idestam, Leonard]]> järjestöt]]> järjestöhistoriikit]]> Hämeenlinnan vapaapalokunta]]> palokunnat]]> yhdistykset]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Idestam, Leonard]]> järjestöt]]> yhdistykset]]> historiikit]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan vapaapalokunta]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> V. J. K.]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura]]> Joensuun Lyseo]]> koulut]]> jouluperinne]]> koululaiset]]> Pohjois-Karjalan Historiallisen Seuran kyselylehtinen vuodelta 1916. Tässä aiheena ovat joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat mm. lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.]]> Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]> kotiseutulehdet]]> paikallishistoria]]> Honkajoki]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> fi]]> kotiseutulehdet]]> paikallishistoria]]> Honkajoki]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> fi]]> kotiseutulehdet]]> paikallishistoria]]> Honkajoki]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittius]]> kokoukset]]> tapahtumat]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusseura Wesa]]> säännöt]]> raittius]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta: viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> raittius]]> Granskog, Vilhelm]]> Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen yhtenä kantavana voimana oli satulaseppä Vilhelm Granskog. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> fi]]> Sortavala]]> järjestöt]]> kiinteistöt]]> omistajat]]> säännöt]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> alkoholi]]> Karjalatar]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa.

Karjalatar uhrasi alkoholikysymykselle paljon sivuja. Osa kaupunkilaisista paheksui syvästi kaupungin olutpanimoita ja oluthuoneita ja keskustelua herätti etenkin anniskelu- ja myyntioikeudet.

Kaupungissa toimi vuosisadan vaihteen molemmin puolin mm. Ivan Kononoffin ja Reinhold Ryynäsen vuonna 1862 perustama Haukipuron Oluttehdas, Vanha Viinatehdasyhtiö sekä merikapteeni Otto Laxellin ja kauppias Karl Anton Laxellin vuonna 1883 perustama Olutehdas.]]> Lappeenrannan kirjapaino (painopaikka)]]> Pienpainatteet
37.6: PÄIHDEPOLITIIKKA]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> urheiluseurat]]> liikunta]]> terveys]]> Kalevaiset]]> Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja herättää ympäristössään harrastusta järkiperäiseen terveydenhoitoon sekä hankkia jäsenilleen tilaisuutta käytännölliseen voimistelun harjoittamiseen.]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.]]> Joensuu]]> järjestöt]]> rauhanliikkeet]]> Pohjois-Karjalan taksvärkkitoimikunta]]> Joensuun musiikkiopisto]]> Rauhanpuolustajat Pohjois-Karjalan piiri]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> nuorisoseurat]]> Joensuun nuorisoseura]]> fi]]> Joensuu]]> koulut]]> järjestöt]]> Värtsilän Teknillinen oppilaitos]]> Niinivaara]]> Suomi-Neuvostoliitto-seura]]> WTOL:n oppilasyhdistys ry]]> tapahtumat]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> raittius]]> alkoholi]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> Joensuun raittiusseura]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Karjala]]> karjalaisuus]]> siirtoväki]]> karjalaiset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]>
Lähde: Karjala - karjalaisuus : Karjalan liitto ry 1940-2017 : juhlajulkaisu]]> fi]]> Joensuu]]> hevoset]]> urheilu]]> järjestöt]]> palkinnot]]> Keski-Karjalan hevosystäväinseura]]> Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa syksyllä 1873. Se mm. järjesti kilpa-ajoja.]]> Keski-Karjalan hevosystäväseura]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusyhdistys Wesa]]> säännöt]]> raittius]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> raittiusliikkeet]]> järjestöt]]> raittiusseurat]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> iltamat]]> käsityöt]]> Joensuun käsityö- ja tehdayshdistys]]> konsertit]]> juhlat]]> joulu]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> jäsenet]]> Suomalainen seura]]> Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö.

Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura- että perhe-elämässä. Seura kokee myöskin voimiensa mukaan tasoittaa sitä jyrkkää, ikävätä sääty-eroitusta, joka meidän oloissamme vielä jakaa yhteiskunnan eri kerrokset niin useaan piiriin ja joka aina on huomattu olevan haitaksi kaikelle todelliselle edistymiselle."

Jäsenmaksulistasta löytyy mm. seuraavia nimiä: Hildén, Neovius, Palander, Walle, Petrelius, Wallenius, Vasenius, Suihko, Judin, Laamanen, Nordgren, Cannelin, Broms, Judin, Cederberg, Parviainen, Hirvonen ja Uimonen.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Suomalainen seura]]> Björklund, Arthur]]> Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö.

Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura- että perhe-elämässä. Seura kokee myöskin voimiensa mukaan tasoittaa sitä jyrkkää, ikävätä sääty-eroitusta, joka meidän oloissamme vielä jakaa yhteiskunnan eri kerrokset niin useaan piiriin ja joka aina on huomattu olevan haitaksi kaikelle todelliselle edistymiselle."]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Suomalainen seura]]> Björklund, Arthur]]> Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö.

Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura- että perhe-elämässä. Seura kokee myöskin voimiensa mukaan tasoittaa sitä jyrkkää, ikävätä sääty-eroitusta, joka meidän oloissamme vielä jakaa yhteiskunnan eri kerrokset niin useaan piiriin ja joka aina on huomattu olevan haitaksi kaikelle todelliselle edistymiselle."]]> fi]]> Joensuu]]> henkilöt]]> hautajaiset]]> Granskog, Wilhelm]]> Wilhelm Granskogin hautajaisiin.

Granskog oli Joensuun raittiusseuran kantavia voimia sekä
Joensuun Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen perustajia.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittius]]> Raittiuden Ystävät]]> kokoukset]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> fi]]> Joensuu]]> evankelis-luterilainen kirkko]]> järjestöt]]> tapahtumat]]> Pipinen, Bertha]]> NNKY on Suomen vanhimpia naisjärjestöjä. Sen paikallisosasto toimi myös Joensuussa.]]> fi]]> Joensuu]]> politiikka]]> järjestöt]]> puolueet]]> säännöt]]> Joensuun Nuija]]> Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset, "suomettarelaiset") oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Puolueen oppi-isä oli kansallisfilosofi J. V. Snellman (1806–1881). Fennomanian pohjalta syntyneen puolueen ideologisena perustana olivat sosiaalireformismi ja konservatiivisuus sekä suomenmielisyys ja yhtenäisen kansakunnan luominen. Suomalainen puolue syntyi kieliriidan myötä 1860– ja 1870-luvuilla. Puolue lakkasi toimimasta vuoden 1918 lopulla sen jäsenten siirryttyä pääasiassa kokoomuspuolueeseen.]]> Pohjois-Karjalan Kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Suomalainen seura]]> Granskog, Nina]]> Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö.

Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura- että perhe-elämässä. Seura kokee myöskin voimiensa mukaan tasoittaa sitä jyrkkää, ikävätä sääty-eroitusta, joka meidän oloissamme vielä jakaa yhteiskunnan eri kerrokset niin useaan piiriin ja joka aina on huomattu olevan haitaksi kaikelle todelliselle edistymiselle."]]> fi]]> Joensuu]]> orpokodit]]> lastenkodit]]> järjestöt]]> säännöt]]> lapset]]> Joensuun orpokodin kannatusyhdistys. Orpokodin ylläpito rahoitettiin mm. jäsenmaksuilla sekä vastaanottamalla vapaaehtoisten lahjoituksia. Orpokodin asioita hoiti viisijäseninen johtokunta, jonka valitsi kannatusyhdistys. Johtokunta päätti mm. orpokotiin otettavista lapsista. Käytännön tasolla orpokodin toiminnasta vastasi johtokunnan valitsema johtajatar. Kannatusyhdistyksen toiminta loppui rahavarojen puutteen vuoksi vuonna 1939. Yhdistys lakkautettiin samana vuonna.]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Suomalainen seura]]> Björklund, Minna]]> Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö.

Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura- että perhe-elämässä. Seura kokee myöskin voimiensa mukaan tasoittaa sitä jyrkkää, ikävätä sääty-eroitusta, joka meidän oloissamme vielä jakaa yhteiskunnan eri kerrokset niin useaan piiriin ja joka aina on huomattu olevan haitaksi kaikelle todelliselle edistymiselle."]]> fi]]> Joensuu]]> hevoset]]> urheilu]]> järjestöt]]> palkinnot]]> Keski-Karjalan hevosystäväinseura]]> Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa syksyllä 1873. Se mm. järjesti kilpa-ajoja.]]> Keski-Karjalan hevosystäväseura]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Suomalainen seura]]> Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö.

Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura- että perhe-elämässä. Seura kokee myöskin voimiensa mukaan tasoittaa sitä jyrkkää, ikävätä sääty-eroitusta, joka meidän oloissamme vielä jakaa yhteiskunnan eri kerrokset niin useaan piiriin ja joka aina on huomattu olevan haitaksi kaikelle todelliselle edistymiselle."

Jäsenmaksulistasta löytyy mm. seuraavia nimiä: Alopaeus, Bergholm, Björklund, Cannelin, af Enehjelm, Fabritius, Hirvonen, Neppenström, Nystén, Olsoni, Pakarinen, Parviainen, Petrelius, Paqvalen, Suihko, Uimonen, Walle, Watanen.]]> fi]]> Joensuu]]> kasvatus]]> evankelis-luterilainen kirkko]]> tapahtumat]]> Valkonauhaliitto]]> käsiohjelmat]]> naiset]]> World´s Woman´s Christian Temperance Union (WWCTU), syntyi Yhdysvalloissa 1870-luvulla. Suomeen se rantautui 1905, jolloin perustettiin Valkonauhaliitto raittiuden, siveellisyyden, naisten oikeuksien, nuorisokasvatuksen ja rauhantyön edistämiseksi. Liiton tunnukseksi otettiin Jumalalle, kodille ja isänmaalle ja tunnusmerkiksi emalista valmistettu valkoinen nauharuusuke.]]> Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> rakennukset]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> Kotimaisen työn liitto]]> Kotimaisen työn liitto perustettiin Tampereella vuonna 1912. Tuolloin Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta. Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimystä.

Liitto perustettiin kotimaisen teollisuuden edistämisviikon, Suomalaisen viikon järjestämistä varten.

Liiton Joensuun paikallisosasto perustettiin vuonna 1914.]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> järjestöt]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

Raittiusyhdistyksen kantavia voimia oli joensuulainen satulaseppä Vilhelm Granskog.

Yhdistyksen jäsenmaksulistasta löytyy sellaisia nimiä, kun Judin, Wahlgrén, Collan, Mononen, Koponen, Kurki, Hindikka, Karvonen, Forsberg, Sivonen, Kinnunen, Österholm, Paldan, Wänskä, Björklund, Terä, Torkkel, Thuring jne.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Suomalainen seura]]> Björklund, Arthur]]> Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö.

Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura- että perhe-elämässä. Seura kokee myöskin voimiensa mukaan tasoittaa sitä jyrkkää, ikävätä sääty-eroitusta, joka meidän oloissamme vielä jakaa yhteiskunnan eri kerrokset niin useaan piiriin ja joka aina on huomattu olevan haitaksi kaikelle todelliselle edistymiselle."]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Ilomantsi]]> järjestöt]]> Pohjois-Karjalan sydäntautiyhdistys]]> FI]]> Joensuu]]> raittius]]> alkoholi]]> kokoukset]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> iltamat]]> käsityöt]]> järjestöt]]> Joensuun käsityö- ja tehdasyshdistys]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> järjestöt]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> alkoholi]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

]]> SKS:n kirjapaino]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> Suomalainen seura]]> fi]]>