Kokoelma

Oulun Arkki : digitoitua aineistoa Pohjois-Pohjanmaalta

Dublin Core

Nimeke

Oulun Arkki : digitoitua aineistoa Pohjois-Pohjanmaalta

Kuvaus

Oulun Arkki sisältää vanhaa Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja erilaisia pienpainatteita digitaalisessa muodossa. Pääpaino on kaunokirjallisuudessa ja historiallisissa kuvauksissa.

Osakokoelmat

  • Oulun Arkki : digitoitua aineistoa Pohjois-Pohjanmaalta
Kokoelman aineistotSelaa kokoelman Oulun Arkki : digitoitua aineistoa Pohjois-Pohjanmaalta aineistoja
Oulun osoitekalenteri vuosille 1928-1929

Vuosien 1928-1929 Oulun osoitekalenteri sisältää esittelyn Oulun kaupungista, virastojen, järjestöjen ja yritysten yhteystietoja sekä oululaisten nimi- ja osoitetiedot. Kalenterin lopussa on liike- ja ammattiluettelo.
Oulun osotekalenteri vuosille 1925-1926

Vuosien 1925-1926 Oulun osoitekalenteri sisältää esittelyn Oulun kaupungista, virastojen, järjestöjen ja yritysten yhteystietoja sekä oululaisten nimi- ja osoitetiedot. Kalenterin lopussa on liike- ja ammattiluettelo.
Oulun osotekalenteri vuosille 1921-1922<br />

Vuosien 1921-1922 Oulun osoitekalenteri sisältää esittelyn Oulun kaupungista, virastojen, järjestöjen ja yritysten yhteystietoja sekä oululaisten nimi- ja osoitetiedot. Osoitetiedot perustuvat vuoden 1921 toimitettuun henkikirjoitukseen ja…
Oulun osotekalenteri vuosille 1923-1924

Vuosien 1923-1924 Oulun osoitekalenteri sisältää oululaisten osoitetietoja ja sekä esimerkiksi ammatteja sekä virastojen ja yritysten yhteystietoja. Sen tiedot on kerätty poliisin osoitetoimiston korttiluettelosta. Kalenterin lopussa on liike-…
Hundrade minnen från Österbotten : Tredje delen

Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
Hundrade minnen från Österbotten : Andra delen

Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
Hundrade minnen från Österbotten : Första delen

Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
Oulun kaupunginkirjaston historiaa : Heinätorilta Kaarlenväylälle : Oulun kaupunginkirjaston 125 vuotta

Dokumentti pohjautuu Oulun kaupunginkirjaston historiaa esittelevään sivustoon, joka julkaistiin vuonna 2003.
Konttiukko pohjoisessa : Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen

Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.
Saran sisaret : naiskirjallisuuden perinnettä Suomessa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun

Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen…
Nyyrikki

Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…
Tervanpolttajat : ynnä muita kertomuksia pohjan periltä

Tervanpolttajat sisältää seitsemän tarinaa "Pohjan periltä", ristijärveläisen Salomo Pulkkisen (1873-1952) kotiseudulta. Historiallisten kuvausten aiheet ulottuvat tervanpoltosta korven ihmisten elämänkäänteisiin.
Tapion lasten haudalla (Kuhmoniemellä)

Karl Alexander Pfalerin artikkeli Tapion lasten haudalla paneutuu yksityiskohtaisesti tervanpolton menetelmiin ja vaiheisiin Kainuussa.

Kuhmossa tervanpoltto oli 1900-luvun alkupuolelle asti tärkeä elinkeino. Laajimmillaan kuhmolaisten…
Nälkämailta: kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902

Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän…
Tiärtilwärckningen i Österbotn

Kruunupyyn kirkkoherran Eric Juveliuksen (1718-1791) väitöskirja De arte picem destillandi in Ostrobotnia (1747) ilmestyi myös ruotsiksi nimellä Tiärtilwäckningen i Österbotn (suom. Tervanvalmistus Pohjanmaalla). Juvelius korostaa metsän…
Oulusta Iisalmeen

I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.

Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan…
Handledning i tjärbränning med Uleåborgs mekaniska werkstads

Handledning i tjärbränning esittelee tervanpolttoa Oulun Konepajan patentoimilla uuneilla. Teoksen kirjoittanut insinööri Karl Löfhjelm (1843-1896) toimi Oulun Konepajan johtajana ja omistajana.
Terwanpolttoko wai heinänwiljelys. Muutama sana Kajaanin kihlakuntalaisille 1887

1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan…
Lukemisia lapsille Z. Topeliukselta

Zacharias Topeliuksen (1818-1898) sadut ovat osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Lukemisia lapsille ilmestyi kahdeksana niteenä vuosina 1865-1896 (suom. 1874-1905). Sarjan ensimmäinen osa sisältää mm. yhden Topeliuksen rakastetuimmista…
En gammal skola

Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…
Aapinen : kuvallinen

Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta…
Primuloita : poimittu kylän pojille ja tytöille

Hilja Liinamaan ensikokoelma Primuloita edustaa hempeää ja luonnonläheistä tunnelmarunoutta, joka tavoittaa parhaimmillaan kansanlaulun tapaisen välittömyyden. Joissakin runoissa häivähtää myös Liinamaalle henkilökohtaisesti tärkeä…
Lasten kasvatuksesta niiden yhdeksänä ensi ikävuotena

Suomessa virisi 1800-luvun lopulla monipuolinen keskustelu lastenkasvatuksen merkityksestä ja menetelmistä. Keskusteluun otti osaa myös Limingan kansanopiston johtaja Kaarlo Kerkkonen (1869–1928). Hän tähdensi lapsen iän ja luonteen huomioon…
Kaksinpuhelua oulunkielellä

Anna Jungin (1876–1929) kuvaelma Kaksinpuhelua oulunkielellä pakinoi Oulun murteella Lämsän Kustun kävelyretkestä Helsingissä. Pääkaupunki osoittautuu oululaisten valloittamaksi paikaksi, ja nykylukijakin voi tunnistaa monta tuttua nimeä…
Pedagogiska personligheter och förhållanden i Uleåborg under det förgängna århundradet

Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.
Lukukirja lapsille: ensimmäistä lukemisen ja kirjoituksen opetusta varten

Lukukirja lapsille opastaa lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aiheinaan luonto, uskonto ja isänmaa. Yksi keskeinen teema on ajalle tyypillisesti vanhempien kunnioittaminen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen kasvatusaatteet tähdensivät, että lapsen…
Oulun Suomalaisen Klassillisen lyseon 25-vuotisen toiminnan muistopäivänä 30.5.1908

Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…
Aabcdef… [Aapinen]

Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.

Aapisen…
Oulun kaupungin kansankirjaston nimi-luettelo

Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä,…
Oulun kansankirjaston yleisluettelo 1911

Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.

Kesällä 1910…
Oulun kansankirjasto 1904: lisäluettelo

Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja…
Oulun kansankirjasto 1903

Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…
Luettelo Oulun kansakoulun lastenkirjaston kirjoista

Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…
Elias Sutelan elämäkerta eli onnettomuuksien ajama

Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty…
Siveellisyysolot Pohjanmaalla rahvaan keskuudessa

Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Suomalainen kirkkomaalari Michael Toppelius ja hänen teoksensa

Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.

Taidehistorioitsija Emil Nervander…
Crapula Mundi se on maailman kohmelo

Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle…
Kanteleen soiton alkeita

Viihdetaiteilija Pasi Jääskeläinen (1869–1920) oli aikansa suosituimpia esiintyjiä. Hänet tunnettiin ulkomaita myöten hauskana ja välittömänä virtuoosina, joka elävöitti kanteleella säestetyt kansanlaulut suuren yleisön…
Pyhäkosken ensimäinen laskija: kansantaru Pohjanmaalta

Pohjoispohjalaisen perimätiedon mukaan Pyhäkosken ensimmäinen laskija oli Montta-niminen, pitkä ja tummahipiäinen mies. Hän pelästytti Pyhäkoskella asuneet jättiläiset ja päätti heidän valtakautensa kosken haltijoina.

Kuopion…
Palwelija-Kuwastin

Mimmi Bergh (1845-1932) ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen opettajanuransa aikana opettaa useassakin Oulun koulussa ja toimia johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.

Palwelija-Kuwastin on nimensä mukaisesti palvelijoille…
Jouluviinat

Perä-Pohjolan Nuorison Joulu-Albumissa vuonna 1901 julkaistu Jouluviinat on raittiusaatteen hengessä kirjoitettu kertomus perhe-elämän ja alkoholin yhteensopimattomuudesta. Tarina tähdentää perhettä porvarillisen onnen tyyssijana, jota…
Tähtipojat: oululaisen kansantradition mukaan muistista ja eri lähteitä käyttäen sommitellut Jenny Elfving

Tähtipojat esittää jouluajan perinnenäytelmän opettaja Jenny Elfvingin (1871–1950) sommittelemana. Elfving käy näytelmän läpi vaihe vaiheelta varusteiden rakentamista myöten. Varusteista tärkein on tähti: ”Ilman sitä ei…
Tähtipojat

Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma…
Pikkukaupunki

Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…
Noitien vaino Pohjanmaalla 1500-luvulla

A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen…
Oulun osotekalenteri 1912-1913

Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään…
Oulun osotekalenteri 1901-1902

Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä…
Oulun kaupungin historia : 1. vihko

Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. …
Opas Oulussa kävijöille Suomen 24:ssä yleisessä raittiuskokouksessa kesäk. 26-29 päivinä 1906

”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja…
Scondia illustrata, tomus x : seu chronologia de rebus venedarum…

Scondia illustrata, 14-osainen Ruotsin historia, on Johannes Messeniuksen (n. 1579–1636) pääteos, jonka hän kirjoitti Kajaanin linnan vankeudessa: häntä syytettiin vehkeilystä katolisten kanssa.

Teoksen kymmenennessä kirjassa…