Aineistot (yhteensä 7119)

  • Kieli on tarkasti "fi"

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemestä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni…

Avainsanat: , , , , ,

1930–1936
Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin työkoulu toimi 1930-luvulla omassa punatiilisessä koulutalossaan Palokunnankadun varrella. Alun perin kaksikerroksinen rakennus oli korotettu 1920-luvulla kahdessa vaiheessa kolmikerroksiseksi. Wetterhoffin…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit…

Avainsanat: , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnaan perustettiin vuonna 1904 erityinen puistovaliokunta, joka jo seuraavana vuonna ryhtyi toteuttamaan yhtenäistä "kävelimöä" Vanajaveden sillalta Rantapuiston kautta kohti linnaa. Vanajanrannan puistotie on kuvattu 1920-luvun postikorttiin…

Avainsanat: , , , , ,

1930-luku
Vuonna 1904 perustettu puistovaliokunta, jonka johdossa oli lehtori A. Th. Böök, halusi saattaa loppuun jo 1890-luvulla aloitetun Rantapuiston kunnostuksen. Rantapuistoksi nimitettiin 1900-luvun alussa koko puistovyöhykettä Pitkältäsillalta aina…

Avainsanat: , , , , ,

1928-1933
Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Seuraavana vuonna sen tilalle rakennettiin arkkitehti Martti Välikankaan piirustusten mukaan uusi klassistinen hotelli- ja ravintolarakennus. Rakennuksessa oli 12 huonetta ja suuri…

Avainsanat: , , , ,

1930-luku
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan Rantapuistoa alettiin kaunistaa istutuksilla vuonna 1889 kaupunginlääkäri Carl Henrik Bartramin aloitteesta. Vuonna 1904 perustettu ja lehtori A. Th. Böökin johtama puistovaliokunta täydensi puiston istutuksia mm. tilaamalla ulkomailta…

Avainsanat: , , , , , ,

1930-luku
Eversti Hugo Standertskjöldin aikana Aulangon puistoon kaivettiin kaksi lampea ja niistä kertyneestä irtomaasta tehtiin Mäntykärkeen Vanajaveden rannan lähelle kaksi tekosaarta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa tekosaarille johtavaa siltaa.…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu…

Avainsanat: , ,

1890-luku
Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli tämän rataosuuden asemarakennukset, myös Hämeenlinnan punatiilisen aseman. Suomessa ei ollut aiempaa…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Hämeenlinnan barokkivaikutteista klassismia edustava rautatieasemarakennus vuodelta 1921 on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema. Uusi punatiilinen asema korvasi sisällissodassa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen, joka oli ollut…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema kivinen sairaalarakennus valmistui Keinusaareen kruununmakasiineja vastapäätä vuosina 1841–1844. Uuteen sairaalaan oli suunniteltu peräti 100 sairaansijaa, mutta niitä saatiin lopulta vain 78, joten…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan verkatehdas perustettiin vuonna 1895. Vanajaveden rannalla Keinusaaressa sijaitsevalle kaupungin vuokraamalle tontille rakennettiin kutomo ja voima-asema, sen jälkeen kehräämö ja korjauspajat. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli…

Avainsanat: , , ,

1929
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen valmistui marraskuussa 1909. Vanha puinen Pitkäsilta ei enää kestänyt lisääntynyttä liikennettä, joten tilalle rakennettiin uusi rautainen kaarisilta, jonka osat tilattiin Saksasta. Silta oli ainoa…

Avainsanat: , , , ,

1929
Talvisena päivänä 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Hämeenlinnan Pitkälläsillalla on liikkeellä vain hevosajoneuvoja eikä ruuhkasta ole tietoakaan. Liikenne sillalla kuitenkin vilkastui koko ajan mm. autoistumisen myötä, ja silta tuntui…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen avattiin juhlallisesti liikenteelle 15. marraskuuta 1909. Sillan piirustukset laati insinööri Karl Lindberg, joka oli aikansa merkittävimpiä terässiltojen asiantuntijoita Suomessa. Uusi silta oli…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909…

Avainsanat: , , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa 1873. Saha siirtyi 1890-luvulla August Eklöfin haltuun. Sahalla oli Eklöfin aikana parhaimmillaan yli kaksisataa työntekijää, joista osa asui läheisen Sahanmäen asuinkasarmeissa. Sahanmäen rakennuksia näkyy…

Avainsanat: , , , , ,

1920-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuistoon järjestettiin vuonna 1926 komea istutusryhmä, joka "oli tarkoitettu muistuttamaan kaupunkiin tulevia matkailijoita siitä, että Hämeenlinna tarjoaa kesäisin istutuksillaan, puistoillaan ja luonnonnähtävyyksillään heille…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Jean Louis Desprez'n suunnittelema Hämeenlinnan uusklassistinen pyöreä kirkko valmistui vuonna 1798 ja muutettiin perinteiseksi ristikirkoksi vuonna 1892. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai 1900-luvun alkuvuosina tehtäväkseen…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan kaupunki osti Raatihuoneen tontin vuonna 1849 ja kunnosti tontilla olleen puurakennuksen väliaikaiseksi Raatihuoneeksi. Lääninarkkitehti Alfred Caween suunnitteli Hämeenlinnan uuden Raatihuoneen, joka valmistui torin etelälaidalle…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1888. Koulurakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933) yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Lyseorakennus oli kuvan…

Avainsanat: , , ,

1920-luku
Toripuisto paviljonkeineen ja istutuksineen valmistui arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan vuonna 1911. Suihkukaivokin puistoon saatiin syksyllä 1911. Valtuustolle oli tarjolla myös Emil Halosen luonnostelemat paljon näyttävämmät…

Avainsanat: , , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeenlinnan raatihuone valmistui vuonna 1888 lääninarkkitehti Alfred Caweenin piirustusten mukaan. Uusrenessanssia edustavassa rakennuksessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari,…

Avainsanat: , , , ,

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

Avainsanat: , , , ,

1908-1914
Suomalainen kirjakauppa aloitti liiketoimintansa Hämeenlinnassa 11. elokuuta 1908 toimitusjohtajanaan W. S. Mäkelä. Kirjakaupan ensimmäinen liikehuoneisto sijaitsi puutalossa Kasarmikadun ja Raastuvankadun (Raatihuoneenkadun) kulmassa. Liikepaikkaa…

Avainsanat: , , ,

1930-luku
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli johtava Hämeenlinnan vanha Pitkäsilta oli käytössä vuosina 1878–1909. Pitkäsilta edusti perinteistä puurakentamistapaa tukiansaineen. Pian rakentamisen jälkeen 1880-luvulla puusillan kestävyys alkoi herättää suuria epäilyksiä.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt…

Avainsanat: , , ,

1950-luku
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.

Avainsanat: , , , ,

1937 aikaisintaan
Vuonna 1885 perustettu Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin työkoulu rakennutti 1930-luvulla kaksi uutta rakennusta Rantatorin puolelle. Vuonna 1933 valmistui rakennusmestari Vilho Longan suunnittelema lisärakennus, jota alettiin kutsua…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin ja Aulangon omistaja eversti Hugo Standertskjöld alkoi 1880-luvun puolivälissä panna toimeen "suurenmoisia kaunistustöitä Karlbergin kartanon seuduilla". Aulangonvuoren huipulle tehtiin uusi tie kartanosta ja rakennettiin kaksi kaunista…

Avainsanat: , , , ,

1900-1901
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi…

Avainsanat: , , , ,

1890-luku
Hämeenlinnan kirkon tornista kohti pohjoista otettua kuvaa hallitsee vuonna 1888 valmistunut Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus. Matalat puutalot ympäröivät uljasta koulukartanoa. Taustalla Vanajaveden länsipuolella näkyy Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo,…

Avainsanat: , , , , ,

1890-luku
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen…

Avainsanat: , , , , , ,

1910-luku
Lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin suunnittelema Hämeenlinnan vanha asemarakennus otettiin käyttöön vuonna 1862, kun ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Hämeenlinnan asemalla, kuten muillakin Edelfeltin suunnittelemilla asemilla, oli…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Posteljooni tuo kädessään tervehdystä Hämeenlinnasta. Samanlaisia kortteja tehtiin 1900-luvun alussa useista eri kaupungeista. Posteljoonin laukku on avattava ja sen sisällä on ilmeisesti ollut useampia kuvia sisältävä kuvahaitari, jossa on ollut…

Avainsanat: , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi.…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini…

Avainsanat: , , ,

1900-1909
Postikorteista pyrittiin tekemään näyttävämpiä kohokuvioiden avulla, jolloin jokin osa kuvasta kohopuristettiin kartongin läpi nostamaan esim. rakennus tai muistomerkki taustastaan. Tässä postikortissa on Hämeen linna kohopuristetussa postikortissa,…

Avainsanat: , , ,

1890-luku
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen…

Avainsanat: , , ,

1910-luku
1910-luvun postikorttikuvassa on ilmeisesti Hämeen linnan naisvankeja työskentelemässä puutarhatöissä linnan vallihaudan sisäpuolella. Naisille tarkoitettu kuritushuone aloitti toimintansa Hämeen linnassa vuonna 1881, jolloin kaikki naispuoliset…

Avainsanat: , , , ,

1910-luku
Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837–1972. Tiilinen muuri Hämeen linnan vankila-alueen ympärille rakennettiin vuonna 1897. Tätä ennen aluetta ympäröi hirsistä rakennettu korkea aita.

Avainsanat: , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: