Aineistot (yhteensä 204)

  • Aihe on tarkasti "1900-luku"

Lönnbohm, Oskar
1907?
Oskar Lönnbohmin kirje Olga Kyreniukselle.

Kirje on kirjoitettu luultavasti 1907. Oskar ja kirjeessä mainittu Anni-vaimo menivät naimisiin vuonna 1906. Antero ja Annikki ovat perheen lapsia, ja Kalle on Kaarlo Lönnbohm.

---

Rakas…

Avainsanat: , ,

Leino, Kasimir
27.1.1902
Kirjekuori, jonka Kasimir Leino on lähettänyt Kuopiosta Olga Kyreniukselle.

---

Kasimirilta silloin kun hän oli sairas

[...] Neiti Olga Kyrenius
Helsinki
Antink. 30 / [...]

[leima osoitepuolella] Kuopio [...]

[leima kääntöpuolella]…

Avainsanat: , ,

Leino, Kasimir
2.2.1900
Kasimir Leinon kirje Kuopiosta tädilleen Olga Kyreniukselle Helsinkiin.

Kirjeen kirjoittamisen aikaan Kasimir oli sairaana ja Nykyaika-lehti lakkautettu. Kasimir murehti täyttämättä jääneitä tilauksia. - Lukkari Lüger on ilmeisesti hahmo Frans von…

Avainsanat: , ,

Leino, Eino
23.7.1902

Leino, Eino
4.5.1909
Eino Leinon kirje Berliinistä Olga Kyreniukselle.

Eino Leino ja L. Onerva lähtivät Roomasta 25.2.1909. Paluumatkalla Leino pysähtyi Berliinissä ja kirjoitti sieltä usein L. Onervalle ja myös Olga-tädilleen. Kirjeessä mainittu Pikku Helka oli…

Avainsanat: , ,

Kosunen, Liisa
Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.

Avainsanat: , , , , ,

Kosunen, Liisa
Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa hirsinen navettarakennus.

Avainsanat: , , , , ,

Kosunen, Liisa
Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Nuorempi aitoista ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1900 rakennettu luonnonkivinavetta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Ojala. Keitele, Koutajärvi. Suurin osa pihapiirin rakennuksista ajoittuu 1800-1900-lukujen taitteeseen. Kuvassa sepän paja.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Avainsanat: , , ,

Kosunen, Liisa
Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Avainsanat: , , , ,

Kosunen, Liisa
Koivula. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus valmistui 1906.

Avainsanat: , , ,

Kangas, Jussi
1997
Jussi Kankaan artikkelit Vaasan nimistönhistoriasta
Kirjoitettu vuosina 1997 - 1999

Sisältö:
Kokkobölestä Klemetinsaareksi
Palosaaren historiaa nimistössä
Vaasa nousi savuna ilmaan
Kantakaupungin nimistöstä
Vaasan historiaa…

Avainsanat: , ,

Kajander, Kalle
1902
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…

Avainsanat: , , , , , , , ,

Ikala-Suomalainen, Sirpa
1995

Hirn, Julius
1902

Avainsanat:

Heljo, Eino
1906
Alkuperäinen maalauksen on Hämeenkyrön kunnanvirastossa

Avainsanat:

Helin, Henrik Reinhold
1906
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…

Avainsanat: , , , ,

Härkönen, Iivo
Kirjassa kerrotaan Vienan Karjalan elinoloista kuten elinkeinoista, sivistyksestä ja valistuksen edistämiseen tarkoitetusta Vienan Karjalaisten Liiton perustamisesta.

Avainsanat: , ,

Halonen, Pekka
2.12.1911
Pekka Halosen kirje Eino Leinolle vuonna 1911.

Eino Leino tutustui taidemaalari Haloseen jo vuonna 1895. Halonen teki vuosien varrella kannet moniin Leinon teoksiin.

---

Järvenpää 2 Joulu 1911

Veli Eino!

nyt minulla on mieluisin…

Avainsanat: , ,

Enwald, Gustaf
[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[19??]
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.

Kun…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1928
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.

Avainsanat: , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1927
Vuonna 1927 herättivät ihmetystä erään vanhan taloryhmän rauniot Hyrynsalmen pitäjässä. Rauniot sijaitsivat noin 10 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta Moisiovaaran kylään johtavan maantien varrella. Artikkelissa pohditaan, kuka tämän tilan on aikoinaan…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: