Itsenäisyyden 10-vuotisjuhla Rauhamäen Seurojentalolla 6.12.1927. Juhlasali on koristeltu lipuin ja kreppipaperiköynnöksin. Seppo Satamo toi Vellamolle 22.6.1991.
Seurakunnan 100-vuotisjuhlatervehdysten vastaanottajina Sirkku Tynkkynen, Hanna Ruotsalainen ja Reino Savolainen. Puhumassa Vellamo Paananen. Keiteleen seurakunnan perustamispäätös on annettu 4.12.1871. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.
Kansalaisopiston puhallinryhmä sotainvalidien juhlassa huhtikuussa 1988. Edessä vasemmalla Olli Tommola, Marja Tolonen, Kari Jalkanen, Jaakko Huhta, Yrjö v. Koch ja Heikki Suomala.
Keiteleen Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Keiteleen Sotainvalidit ry 50v. 15.9.1990. Vasemmalla Viljo Saastamoinen, Matti Keränen sihteeri, Ilmari Saastamoinen, Reino Kauhanen, Eino Savolainen pj., Johannes Luhtapuro, Martti Niskanen, Matti Paananen ja Pauli Paananen. Kuva Pauli Paananen.
Keiteleen sotainvalidien 35-v. juhla 28.3.1976. Soittokunta ja lippulinna saapumassa muistotilaisuudesta kirkonkylän ala-asteelle, jossa oli ruokailu ja kahvit. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 1.4.1976
Seurakunnan 100-vuotisjuhlissa kunniamerkkien jako pitkäaikaisille luottamusmiehille. Vasemmalla Aaro Hetejoki, Jooseppi Heikkinen, Emil Malinen, Veikko Jauhiainen, Juho Tossavainen, Vilho Tossavainen, Rauni Tiitinen, Reino Savolainen ja Jaakko…
Keiteleen Osuuspankin 70v.-juhla. Kultainen ansiomerkki: Armi Laukkanen, Aarne Saastamoinen, Arvi Vesterinen, Viljo Saastamoinen, Ale Shemeikka sekä hopeinen Hanna Ruotsalainen.
Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Joensuun kaupungin 50-vuotisjuhlat olivat 29.-30.11.1898. Joensuun lyseolla vietettiin juhlaa, jonka ohjelmassa oli mm. Tahvo Könösen nimimerkillä Teppo K. kirjoittama juhlaruno. Runon esitti K. W. Relander.
Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli…
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Tähtipojat esittää jouluajan perinnenäytelmän opettaja Jenny Elfvingin (1871–1950) sommittelemana. Elfving käy näytelmän läpi vaihe vaiheelta varusteiden rakentamista myöten. Varusteista tärkein on tähti: ”Ilman sitä ei Tähtipojat-näytelmä ole…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
