Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Joensuun Työväenyhdistys aloitti teatteritoimintansa heti yhdistyksen perustamisen alkumetreillä. Jo yhdistyksen ensimmäisissä iltamissa vuonna 1890 esitettiin näytelmä Postikonttorissa. Vuonna 1907 perustettiin virallisesti Joensuun…
Kirjeessä Väinö Levander kertoo tunnelmia Työmiehen vaimo -näytelmän (Homsantuun) esityksen jälkeen.Kirjeen kirjoittaja Väinö Levander oli naimisissa Minna Canthin Anni-tyttären kanssa.
Päijänne-lehdessä 15.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Hostrupin Maantien varrella. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten…
Päijänne-lehdessä 11.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä komedioista Samuli S.: Setä, Suorin tie paras ja Toinen tai toinen naimaan. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878…
Päijänne-lehden viidennessä numerossa lokakuusta marraskuuhun 1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima lehtikirjoitus.
Kirjoitus ilmestyi Päijänne-lehden numeroissa 85–87, 89, 91 otsikolla " Teaterin merkitys kansallisessa sivistystyössä".…
Käsikirjoitus on punaisten kansien välissä. Etukannen yläkulmassa on teksti: "Första originalmanuskr till Fru Canths "Sylvi". Sedermera vidtagna ändringar skedde på min inrådan. HM" (Ensimmäinen alkuperäinen käsikirjoitus rouva Canthin Sylviin.…
Päijänne-lehdessä 5.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin toiseen kertaan esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista. Ensiesityksen arvio ilmestyi Päijänteessä 1.11.1878. Arviot ovat…
Päijänne-lehdessä 1.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin esittämästä J.J. Wecksellin Daniel Hjortista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Näytelmän toisen esityksen arvio ilmestyi Päijänteessä…
Päijänne-lehdessä 29.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Kiven Nummisuutareista otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen…
Päijänne-lehdessä 25.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä komedioista Kuinka anopeista päästään ja Samuli S:n Kevään oikkuja otsikolla "Suomalaisessa teaterissa". Arviot ovat…
Päijänne-lehdessä 8.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämistä Benedixin näytelmästä Hellät sukulaiset. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin …
Päijänne-lehdessä 8.11.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin kirjoittama arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Victor Hugon Maria Tudorista. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten…
Päijänne-lehdessä 22.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Schillerin Rosvoista. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten arvostelut ovat…
Päijänne-lehdessä 18.10.1878 julkaistu mahdollisesti Minna Canthin laatima arvio Suomalaisen teatterin esittämästä Victor Hugon Angelosta. Arvio on nimetön.
Kannilan mukaan Jyväskylässä 1878 vierailleen Suomalaisen Teatterin esitysten arvostelut ovat…
Esitetty Birch-Pfeiffer: Sirkka. Tämä ja muut Jyväskylässä samana vuonna vierailleen Suomalaisen Teatterin näytäntöjen esittelyt ovat todennäköisesti Minna Canthin kirjoittamat (Kannila, 1967).
Ruotsinkielisestä, turkulaisesta sanomalehdestä leikattu näytelmän arvostelu. Päiväys ja artikkelin kirjoittajan nimi puuttuvat. Arvostelun otsikko on: "Teater. Arbetarens hustru af Minna Canth"
Ruotsinkielisestä, turkulaisesta sanomalehdestä leikattu näytelmän arvostelu. Arvostelun otsikko on "Literatur och konst." Päiväys puuttuu. Allekirjoituksena nimikirjaimet G.C. Artikkelin alkuun on kirjoitettu käsin: "+ är sedan...".
Prestens familj -näytelmän pääkirja. Kannessa on leima "Aug. Arppe teatern" Kannessa teksti: "Sufflör ex. Prestens familj. Skådespel i fyra akter af Minna Canth." Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Ruth Dahl.
Murtovarkaus-näytelmän pääkirja nro 106. Ensilehdellä teksti: "Murtovarkaus, näytelmä neljässä näytöksessä, kirjoittanut Wilja. Minna Canth" Etukannessa on venäjänkielinen sinetti sekä allekirjoituksella varustettu teksti, jossa todetaan, että…
Kolme sidottua ruutuvihkoa. Käsikirjoitus on yksi versio näytelmästä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli "Kovan onnen lapsia". Kolmannen näytöksen nimi on "Topra-Heikki".
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…
Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kapunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta…