Aineistot (yhteensä 110)

  • Aihe on tarkasti "1900-luku (vuosikymmen)"

1906-1907
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix…

Avainsanat: , , , ,

1907-1909
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisten Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista.…

Avainsanat: , , , ,

1906-1912
Piparkakkutalona nykyisin tunnetun jugendrakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist asuintaloksi kauppaneuvos A. Gust. Skogsterin perheelle. Talo valmistui Skogsterin tavaratalon viereen Kirkkokadun, nykyisen Kirkkorinteen puolelle vuonna…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen
Hämeenlinnan kaupungissa oli järjestetty kaupungin perustamisesta lähtien kahdet yleiset markkinat vuodessa, syksyllä ja talvella. Kaupungin markkinat laajenivat 1800-luvun puolivälin jälkeen suorastaan valtaviksi, myyjiä ja ostajia saapui…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla Verkatehtaalle, joka rakennutti 1900-luvun alussa johtajilleen kaksi huvilaa Keinusaaren rantaan. Kuvassa näkyy vanhempi ja pienempi näistä ns. Pinellan huviloista. Tämä rakennus vaurioitui…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alun postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909. Keinusaaren puolelta otetussa valokuvassa häämöttää kirkon torni kaupungin keskustassa. Raastuvankadun varrella näkyy myös ympäröiviä…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkon tornista itään päin otetussa kuvassa näkyy keskustan rakennusten lisäksi Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta. Keinusaaren makasiini- ja sairaalarakennukset jäävät enimmäkseen puiden taakse, mutta oikealla rannassa näkyy vanhempi ns.…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Ortodoksisen sotilaskirkon edestä Turuntielle päin otetun kuvan oikeassa reunassa näkyy osa 1830-luvun alussa rakennettua puista empiretaloa, johon Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu majoittui 1880-luvulla. Tähän rakennukseen kiinnittyy viereinen…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista otetussa kuvassa näkyy etualalla Kirkkopuiston puiden takana Raastuvankadun varren puutaloja, mm. vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty Willgrenin talo. Niiden takana vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun rakennus vielä…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista etelään kohti Kantolanniemeä avautuvaa näkymää hallitsi 1900-luvun alussa Wetterhoffin työkoulun rakennus. Talon oli alun perin rakennuttanut kunnallisneuvos Johan Fredrik Lönnholtz 1860-luvulla. Fredrika Wetterhoff osti rakennuksen…

Avainsanat: , , , , ,

1900-1909
Läntisellä Linnankadulla sijaitsi 1900-luvun alkuvuosina mm. kaksi apteekkia ja kolme kirjakauppaa. Kuva on otettu läheltä nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmaa kohti toria. Kadun vasemmalla puolella on vuosina 1904–1914…

Avainsanat: , , , ,

1900 - 1909
Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan torin pohjoislaitaa hallitsi 1900-luvun alussa Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen lääninhallituksen rakennus, joka rakennettiin 1830-luvulla Hämeenlinnan palon jälkeen. Lääninhallituksen oikealla puolella on matala puutalo,…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti lunastettiin vuonna 1849 lääninkamreeri Nordenswanin perillisiltä. Tontilla olevaa puurakennusta käytettiin raatihuoneena, kunnes se todettiin liian huonokuntoiseksi. Arkkitehti Alfred Caween suunnitteli kaupungille…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Turuntie sai nykyisen nimensä vasta 1925. Vuosisadan alussa Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin johti Läntinen Viertotie, joka tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotien keskustan puoleisessa päässä näkyy vuonna 1900 valmistunut…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan kustavilaista klassismia edustavan kirkon suunnitteli Kustaa III:n ranskalaissyntyinen hoviarkkitehti Louis Jean Desprez. Rakennustyö valmistui vuonna 1798. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa seurakunnan väkiluku oli lähes sadassa…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan torin itälaidalle, kaavan mukaiselle paikalle, valmistui arkkitehti Louis Jean Desprez'n suunnittelema kirkkorakennus vuonna 1798. Alun perin kirkko oli pyöreä torniton rakennus, mutta 1800-luvun aikana se sai kellotornin ja muutettiin…

Avainsanat: , , ,

1900-1909
Postikorteista pyrittiin tekemään näyttävämpiä kohokuvioiden avulla, jolloin jokin osa kuvasta kohopuristettiin kartongin läpi nostamaan esim. rakennus tai muistomerkki taustastaan. Tässä postikortissa on Hämeen linna kohopuristetussa postikortissa,…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi.…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Posteljooni tuo kädessään tervehdystä Hämeenlinnasta. Samanlaisia kortteja tehtiin 1900-luvun alussa useista eri kaupungeista. Posteljoonin laukku on avattava ja sen sisällä on ilmeisesti ollut useampia kuvia sisältävä kuvahaitari, jossa on ollut…

Avainsanat: , ,

1890-luku
Vuosisadan vaihteessa Suomessa julkaistiin ns. kuutamokortteja vastalauseena ensimmäisen sortokauden (1899–1905) venäläistämispyrkimyksille. Näkymä Aulangonvuorelta Lusikkaniemeä kohti on tässä sovitettu tummemman värityksen ja kuun avulla öiseen…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo,…

Avainsanat: , , , , ,

1900-1901
Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Karlbergin ja Aulangon omistaja eversti Hugo Standertskjöld alkoi 1880-luvun puolivälissä panna toimeen "suurenmoisia kaunistustöitä Karlbergin kartanon seuduilla". Aulangonvuoren huipulle tehtiin uusi tie kartanosta ja rakennettiin kaksi kaunista…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Saksassa painettu koristeellinen postikortti on Knackstedt & Naether -yhtiön tuotantoa. Yhtiö alkoi vuonna 1899 julkaista Souvenir Border Cards -sarjaa, jossa kauniisti koristeltu kehys yhdistettiin maisemakuvaan. Tämän kortin kuva-aiheena on…

Avainsanat: , , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden rannassa Kymnaasikadun (nykyisen Lukiokadun) päässä oli kaupunkilaisille tarkoitettu pyykkilaituri. Vastarannalla näkyy Hämeenlinnan vanha asemarakennus torneineen.

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Vanajaveden yli johtava Hämeenlinnan vanha Pitkäsilta oli käytössä vuosina 1878–1909. Pitkäsilta edusti perinteistä puurakentamistapaa tukiansaineen. Pian rakentamisen jälkeen 1880-luvulla puusillan kestävyys alkoi herättää suuria epäilyksiä.…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan verkatehdas perustettiin vuonna 1895. Vanajaveden rannalla Keinusaaressa sijaitsevalle kaupungin vuokraamalle tontille rakennettiin kutomo ja voima-asema, sen jälkeen kehräämö ja korjauspajat. Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja oli…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu…

Avainsanat: , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan Rantapuistoa alettiin kaunistaa istutuksilla vuonna 1889 kaupunginlääkäri Carl Henrik Bartramin aloitteesta. Vuonna 1904 perustettu ja lehtori A. Th. Böökin johtama puistovaliokunta täydensi puiston istutuksia mm. tilaamalla ulkomailta…

Avainsanat: , , , , , ,

1904
Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki kuului 1800-luvulla Ojoisten kartanon maihin. Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa aluetta puistoksi 1840-luvulla. Puistoon istutettiin jalopuita ja rakennettiin polkuja, pengerryksiä,…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemestä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni…

Avainsanat: , , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Näkymää Kuivansillan länsipäästä keskustaan päin noin vuonna 1909 hallitsee aivan vuosisadan alussa rakennettu ortodoksinen sotilaskirkko. Sillan takana kadun vasemmalla puolella on vuonna 1906 valmistunut Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun…

Avainsanat: , , , , ,

1900–luku (vuosikymmen)
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
"Eikö tämä ole kaunein maisemakortti H:linnan ympäristöltä?" kysyy postikortin lähettäjä vuonna 1908. Vuonna 1878 valmistunut Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta on tässä kuvassa vielä paikallaan. Vanha silta oli myös kaupungin nuorison…

Avainsanat: , , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Venäläissyntyinen kauppias Vasili Sokoloff perusti hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavaroidenkaupan Hämeenlinnaan vuonna 1897. Sokoloffin kauppaliike sijaitsi Hallituskadulla tontilla nro 56. Rakennus on purettu, mutta nykyään talo olisi suurin…

Avainsanat: , , ,

1900–luku (vuosikymmen)
Nuoret hämeenlinnalaisnaiset on kuvattu talvisessa maisemassa viime vuosiadan alussa. Edessä vasemmalla rouva Aino Suolahti ja oikealla neiti Hilma Aakkula. Muita henkilöitä ei ole tunnistettu.

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen…

Avainsanat: , , ,

1900-luku (vuosikymmen)
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua…

Avainsanat: , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: