Allekirjoittanut Ilmari Wuorinen, joka toimi Turun ja Porin läänin kuvernöörinä 1911-1917. Tiedonannot on luettu ääneen Ruskon kirkossa ja Ruskon kirkkoherra on ne säilyttänyt.
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…
Hamulan Nujun perustajajäsenet 1912.
Vas.Opettaja Otto Räsänen,
tak. vas. Eemil Vesterinen, Tuure, Hugo ja Arttu Pellikka.
Edessä vas. Lasse Jäntti, Evert Vesterinen, Arvi Rahikainen ja Aaro Rahikainen.
Nuju on perustettu 12.8.1912. Kuva on…
Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.
Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…
Konttilan tytär Tilda Huttunen ja myöhemmin Kaivomäen emäntä (Saastamoinen) ajoi polkupyörällä kuorossa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Alkuperäinen kuva Hilda Saastamoinen.
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä…
Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella…
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…
Turistföreningen i Finland julkaisi vuonna 1915 matkaoppaan, joka sisältää seitsemän reittiehdotusta Suomessa matkaileville. Reitteihin 5 ja 6 sisältyy käynti myös Hämeenlinnan kaupungissa, jossa kehotetaan tutustumaan erityisesti Kaupunginpuistoon…
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…
Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa.…
Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille…
Edellisen osoitekalenterin ilmestymisestä oli vuonna 1913 kulunut jo yli 25 vuotta, joten esipuheessa tämä kalenteri esitellään ensimmäisenä Hämeenlinnassa ilmestyvänä osoitekalenterina. Numerojärjestyksessä etenevä luettelo kaduista,…
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita…
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvulla. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat…
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä…
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913…
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti…
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui…
Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta…
Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on…
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon…
Lammille perustettiin vuonna 1905 paikallinen työväenyhdistys, joka liittyi jäseneksi Sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Yhdistys alkoi pian kaivata omaa kokoontumispaikkaa ja kerätä varoja työväentalon rakentamiseen. Rahoituksen saamiseksi…
Lammin kirkonkylän tiheimmin rakennettu alue oli 1910-luvun alussa kirkolta Hämeenlinnaan johtavan tien varrella. Myös kylän liike-elämä keskittyi tälle alueelle. Hämeenlinnan suunnasta kirkolle päin kuvatussa näkymässä on äärimmäisenä oikealla Vilho…
Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon…
Eversti Standertskjöld rakennutti Aulangonvuoren laelle vanhan muinaislinnan paikalle 33 metriä korkean graniittisen näkötornin. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnitteleman tornin rakennustyöt valmistuivat vuonna 1907. Vanha Hämeenlinnan matkaopas…