Ihalan posti toimi Pappilan talon alakerrassa vuodesta 1955 vuoteen 1963. Postin lisäksi rakennuksen alakerrassa toimi tuolloin myös Tarmola. Postilta vapautuneisiin tiloihin muutti Raision Säästöpankin Ihalan konttori, jossa se toimi…
Asemarakennuksessa toimi posti vuodesta 1924 vuoteen 1982. Aseman posti oli Raision pääpostina vuoteen 1961. Kuvassa aseman postin henkilökuntaa vuonna 1958 asemarakennuksen päädyssä.
Poikkeuksiakin oli. Asemanseudulla vuodesta 1947 sekatavarakauppaa pitänyt Eino Aalto vastasi 1970-luvun mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin keskittymällä yhä enemmän rakennustarvikkeiden myyntiin. Kuva on 1950-luvun puolivälistä.
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…
Raision maineikkain kartano Perno vaikutti monia vuosisatoja voimakkaasti raisiolaisten elämään. Kesäkuun 29. päivänä 1958 vietettiin kartanon 500-vuotisjuhlaa, josta muodostui raisiolaisia yhdistävä kotiseutujuhla. Siitä kertyneet tulot käytettiin…
Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.
Vuonna 1938 valmistunut VPK:n talo sijaitsi keskeisellä paikalla silloisessa Raision keskustassa. Rakennus purettiin vuonna 1971 Raisiontien levennyksen tieltä. Kuvassa etualalla Raision taksiautoilijoita. Eletään 1950-luvun jälkipuolta.
Raision keskustaa 1950-luvun jälkipuolella. Satakunnantiestä erkani VPK:n paloasemarakennuksen jälkeen Naantaliin päin menevä tie. Satakunnantie jatkui Osuuskassan ja Osuuskaupan rakennusten välistä kohti Raumaa nykyisenä Kerttulantienä.
Jyrki Taskinen, klarinetti, Reijo Järvenpää, hanuri, Usko Myllyniemi, trumpetti, Seppo Kalliomaa, basso, Aarne Kuusisto, kitara, vieraina Henry Vainionpää, saksofoni, Sakari Lusa, rummut ja Juhani Pere, vetopasuuna.
Ilmakuvia Suomisen tehtaan ja Koskilinnan alueelta 1950-luvun lopulta. Alimmassa kuvassa Suomisen tehdas näkyy kuvan yläreunassa. Seuratalo Karhula on kuvan oikealla laidalla.
Ketunmetsästäjät (3_10 Honkajoki, Kirkonkylä). Vas. Niilo Takala ja Paavo Vanhahonko, edessä ajokoira. Niilon olalla ammuttu kettu ja kädessä luodikko. Niilo Takala tunnettiin taitavana metsästäjänä huolimatta hänen huonosta kuulostaan ja polion…
Mummo ja tyttö (1_195 Honkajoki). Vanha huivipäinen ja nuorempi nainen ilmeisesti haastattelutilanteessa. Mummo istuu tuolilla, tyttö penkillä. Penkillä myös papereita. Ikkunasta näkyy tiilinen ulkorakennus. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Tyttö sängyllä (1_183 Honkajoki). Nuori nainen istumassa sängyllä kirjaa lukemassa. Sänky rautarakenteinen. Vasemmalla muurin sivuprofiili. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Nainen huoneessa (1_85 Honkajoki). Kuvassa oikealla nainen istuu sängyllä. Keskellä seinän vieressä pöytä ja kaksi tuolia, vasemmalla (puolittain rajautuneena) keinutuoli. Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Mies ja pajarakennus (1_13 Honkajoki). Tuntematon mies pystylaudoitetun rakennuksen ovella. Myös katto laudoista tehty. Rakennus melko pieni, luultavasti sepän paja (ks. kuva 1_14). Kuvasta ei tarkempia tietoja.
Raisionlahden ollessa vielä avoimena Karjaniemeä käytettiin yleisenä uimarantana. Se sijaitsi lahden itärannalla, nykyisen Nesteentien kummallakin puolella. Varsinainen uimaranta oli alueella, jossa nykyinen kävelytie kiertää kallioleikkauksen.…
Vuonna 1950 perustetun Raision urheilulautakunnan ensimmäinen tehtävä oli laittaa alulle kunnallisen urheilukentän suunnittelu. Ihalan kentän rakentaminen oli tuon ajan mittapuun mukaan suurhanke, johon kului useampi vuosi. Kentän vihkiäiset…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
