Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…
Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä (Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi, Paltamo) vuosina 1590-1931 toimineet papit, kappalaiset ja pitäjänapulaiset.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94…
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).
Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…