Kansalaissodan päättymisen maakunnallinen 40-vuotisjuhla järjestettiin 15.5.1958. Ohjelmassa oli mm. seppeleiden lasku ja paraati. Esiintyjälistalta löytyy seuraavia nimiä: tervehdyssanat kansanedustaja Raino Hallberg, Joensuun mieslaulajat…
Kansalaissodan päättymisen maakunnallinen 40-vuotisjuhla järjestettiin 15.5.1958. Ohjelmassa oli mm. seppeleiden lasku ja paraati. Esiintyjälistalta löytyy seuraavia nimiä: kansanedustaja Raino Hallberg (tervehdyssanat), Joensuun Mieslaulajat…
Suojeluskuntajärjestö syntyi vuonna 1917. Sen taustalla oli halu turvata yhteiskuntarauha järjestysvallan horjuessa Suomessa. Yhteiskunnallisen tilanteen kärjistyessä suojeluskunnista kehittyi puolivirallinen järjestö, josta samalla tuli…
Kuva otettu mahdollisesti Kuopion kasarmilla. Kuvassa on valkoisten puolella taistelleita sotilaita. Seisomassa toinen vasemmalta ylärivissä Heikki Nevalainen Lapinlahdelta.
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Rannikolta rintamalle -kirja kertoo Pyhäjoen ja pyhäjokisten sotavuosista 1918, 1939-40 ja 1941-45. Henkilötietojen lisäksi kirjaan on koottu pyhäjokisten
sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan…
Kansalaissodan sankarivainajien muistopatsaan paljastus Varpaisjärven hautausmaalla 14.8.1921. Sodassa kaatui Suomen sotasurmat -tiedoston mukaan kolme varpaisjärveläistä.
Vuosikertomus sisältää lukukaudet 1917-1918 ja 1918-1919. Näihin vuosiin sisältyi 1. maailmansota sekä Suomen kansalaisssota, jotka vaikuttivat myös Joensuun yhteiskoulun toimintaan. Yhteiskoulun oppilaita ilmoittautui joukoittain Joensuun…
Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…
Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomuksen 1919-1920 lisäksi julkaisu sisältää lyseon sankarimuistotaulujen paljastamisjuhlan ohjelman puheineen, runoineen, lauluineen ja kansalaissodan muisteluineen.
Kansalaissota vaikutti koulun toimintaan. Koulurakennuksessa toimi sotilasmajoitus 11.2.1918 lähtien aina 29.10.1918 saakka, jolloin sitä ei voitu käyttää opetukseen. Koulu toimi syyskauden alussa Joensuun tyttökoulussa. Työjärjestyksenä käytettiin…
Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
