Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Valamon luostari on Venäjän ortodoksisen kirkon luostari Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Nykyään siitä puhutaan Suomessa vanhana Valamon luostarina.
Joensuussa Kirkkokadun ja Koskikadun kulmassa seisoi 1900-luvun alkuvuosikymmenet komea rakennus, jota kutsuttiin Kauppakartanoksi. Siinä toimi 1900-luvun alussa Surakoiden oblaatti- eli ehtoollisleipätehdas. Postikortin lähettäjä on oblaattitehdas.
Kirjan kirjoittaja Johan Magnus Salenius (1846-1928) oli Kuopion suomalaisen lyseon rehtori vuosina 1878-1907. Hän oli myös historioitsija, joka tutki Karjalan ja Savon historiaa. Hän kirjoitti kolmeosaisen teoksen Niitä näitä Itä-Suomesta, joka on…
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon…
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim.…
Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut…
Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas…
Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus sisällissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi…
Taiteilija Martti Paananen sai kukkakimpun veljentyttäreltään Eeva Maritalta. Laulutaiteilija Martti Paanasen konsertti Keiteleen kirkossa. Säesti kanttori-urkuri Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1978.
Juhannuksena 1978 konfirmoidut tytöt ja pojat sekä heidän opettajansa. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja vasemmalta nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin, teol.yo Markku O., ja kanttori Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Entiseen aikaan Inarissa kirkkopyhät kestivät 2 - 3 päivää, paikallista väkeä oli paljon liikkeellä eikä ihmisillä ollut kiire. Nyt paikalliset ihmiset käyvät vähemmän kirkossa ja aina on kiire.
Kirkonkello 1986. Kirkonkello on samanikäinen kuin kirkkokin. Kellon on valanut Helsingissä v.1876 Rosberg ja Bade. Kello tuotiin rautateitse Lahteen ja sieltä hevosella Keiteleelle.
Hämeenlinnan kirkossa ei enää 1930-luvulla ollut kylmä talvellakaan, mutta edellisellä vuosisadalla kirkossakäyntiin piti varautua pukeutumalla lämpimiin vällyihin. "Lämmityslaitoksen" tarpeellisuutta käsiteltiin vuonna 1880 kirkonkokouksessa, mutta…
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…
Kirkon uusi lattia 1966. Vasemmalla rakennusmestarit Arvo Konttinen ja Seppo Korhonen ja kirvesmies Yrjö Malinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.6.1966.
Kirkon 100-vuotisjuhla ja urkujen käyttöön vihkiminen 1976. Piispa Paavo Kortekangas, Jukka Malmivaara ja Paavo Kuoppala. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.9.1976
Keiteleen kirkko valmistui 1876. Käyttöönottovihkiminen oli 17.12. Suunnitellut arkkitehti W.Westling ja rakentamista valvoi Mikko Karjalahti. Kuva Ilkka Paananen 1976.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
