Aineistot (yhteensä 143)

  • Aihe on tarkasti "näytelmät"

1893
Kirje on kirjoitettu Bergenin teatterin viralliselle kirjepaperille.

1893
Minna Canthin kirjoittamien kirjeiden vastauskonsepteissa on vastaus tähän Ahrenbergin kirjeeseen nimellä "Minna Canthin vastauskonsepti Jac. Ahrenbergille 2.1893"

Joensuussa toimi 1900-luvun alussa kaksi teatteriryhmää: Työväenyhdistyksen näytelmäseura sekä Joensuun näytelmäseura.Joensuun näytelmäseuran käsiohjelmasta vuodelta 1914 löytyy mm. seuraavia nimiä: Eino Pakarinen, Aino Pakarinen, Hanna Varis, Juho…

Joensuun Teatteri esitti näytäntökaudella 1944-45 Eugene O'Neillin näytelmää Oi, nuoruus. Näytelmän käsiohjelmassa on myös teatterin näyttelijöiden kuvia.

Joensuun Teatterin ystävät esittävät teatterin hyväksi 5-kuvaelmaisen huvinäytelmän.Täytekynä-näytelmän käsiohjelmasta löytyvät seuraavat nimet: Kauko Salminen, Marita Koivula, Iikka Koivula, Irma Tarma, Salomon Manninen, Paavo Riippa, Sirkka-Liisa…

Avainsanat: ,

Joensuun Työväen Teatteri perustettiin 1902. Kaupungissa toimi tuohon aikaan kaksi teatteriryhmää: työväenyhdistyksen näytelmäseura ja Joensuun näytelmäseura. Työväen teatterin ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Kaarlo Nissisen Kansanteatterista.…

Avainsanat: ,

1895
Kirjeeseen ei ole merkitty päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

1894
Kirjeeseen ei ole merkitty vuosilukua, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

Avainsanat: , ,

1895
Kirjeessä ei ole päivämäärää, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä. Minna Canthin vastauskirje tähän kirjeeseen on päivätty 4.12.1895.

1895
Sähke on repeytynyt kolmeksi kappaleeksi ja sen päiväys epäselvä. Anna Liisa -näytelmän ensi-ilta oli 2.10.1895. Sähkeessä Kasimir Leino, Eero Erkko, Santeri Ingman, Reijonen, Hultin, Sjöberg ja Frisk onnittelevat Minna Canthia luultavasti näytelmän…

Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kapunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta…

Neiti Svärdin talo sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä…

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitus on kahden taitetun arkin välissä. Kansilehdellä on tekstiä ja pikakirjoitusta. Käsikirjoitus on tehty lyijykynällä. Tekstiä käsikirjoitusvihossa on 30:lla sivulla, osa tekstistä on…

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kahden taitetun arkin välissä. Päälimmäisessä arkissa on tekstiä ja pikakirjoitusta. Käsikirjoitus on tehty lyijykynällä. Tekstiä käsikirjoitusvihossa on 14:llä sivulla. Samojen taitettujen…

Julkaisemattoman näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitus on taitetun arkin välissä. Arkissa on merkinnät "No 1" ja "Kauppaneuvos Toikka". Käsikirjoitus on kirjoitettu mustalla musteella.

1893
Kodista pois -näytelmän alku kirjoitettuna folio-kokoiselle arkille. Kansilehdellä kirjoitusta. Arkin toisesta lehdestä on leikattu pala pois. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma. Canth dramatisoi novellinsa Kodista pois vuonna 1895. Kaarlo…

1884
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880),…

1895
Käsikirjoitus. Canth dramatisoi novellinsa "Kodista pois" (ilmestyi Valvoja-lehdessä 1893) näytelmäksi, jonka nimeksi tuli "Kotoa pois". Näytelmän ensiesitys oli Suomalaisessa teatterissa 1895.

1888
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kirjoitettu musteella. Näytelmätekstin jälkeen lyhyt, keskeneräinen teksti nimeltään "Walloitus".

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Tekstiä on kymmenellä sivulla. Vihon kääntöpuolella on lyhyt tekstikatkelma. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivuja ei ole numeroitu. Keskellä vihkoa tekstittömiä sivuja ja vihon lopussa muuta tekstiä. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoituluonnos. Sivuja ei ole numeroitu ja tekstissä on paljon yliviivauksia.

1888
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kirjoitettu musteella. Kansilehdellä merkintä "Köyhät. Kuvaus yhteiskunta-elämästä (yliviivattu) Neljässä näytöksessä. Kirjoittanut Minna Canth" sekä lyijykynämerkintöjä.

1888
Kolme sidottua ruutuvihkoa. Käsikirjoitus on yksi versio näytelmästä, jonka lopulliseksi nimeksi tuli "Kovan onnen lapsia". Kolmannen näytöksen nimi on "Topra-Heikki".

1885
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Vihon lopussa on yhteiskunnallista tekstiä.

1796
Af herr Schröder ; fri öfversättning af M. Altén.
92 s. : kuv. ; 18 cm.
Alkuteos Der Vetter in Lissabon ilmestyi 1784.
Niteeseen on sidottu myös teokset Den tokroliga dagen eller Figaros bröllop ja Den enleverade fästmön eller den tjänstagtige…

1991
Mäntsälä-lehdessä 22.1.1991 julkaistu artikkeli Keisarin Kalaasien markkinoinnista.

Avainsanat:

1893
Kirjepaperin ylälaitaan on painettu kukkakuvio.

1893
Kirjepaperin vasemmassa ylänurkassa on painettuna linnun kuva.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Sivun 21 ylälaitaan on kirjoitettu: "3:tta näytöstä" Sivut ovat irrallisia. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdessä lukee "Murtovarkaus" ja pikakirjoitustekstiä. Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Näytelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Teksti on kirjoitettu toisiinsa kiinnisidottuihin paperiarkkeihin, joista osa on irronnut. Kyseessä on käsikirjoituksen katkelma.

1882
Murtovarkaus-näytelmän pääkirja nro 106. Ensilehdellä teksti: "Murtovarkaus, näytelmä neljässä näytöksessä, kirjoittanut Wilja. Minna Canth" Etukannessa on venäjänkielinen sinetti sekä allekirjoituksella varustettu teksti, jossa todetaan, että…

Pukkilan nuorisoseuran esittämä Pastori Jussilainen -näytelmä 1960-luvulta.

Ensimmäisessä kuvassa Pertti Hyrylä (vas.), Anneli Sainio, Niemi (etunimi ei tiedossa) ja Taisto Korström.
Toisessa kuvassa ensimmäisessä rivissä Riitta Mäkelä (vas),…

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnoksen katkelma.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle on kirjoitettu: "Toinen Näytös." Lisäksi sivulla on pikakirjoitusta. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Käsikirjoitusvihon kansi- ja takalehdestä on revennyt pala. Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Toinen Näytös." Tekstissä on paljon yliviivauksia.

1894
Lyijykynällä kirjoitettu näytelmän käsikirjoitusluonnos. Kansilehdelle kirjoitettu: "Ens. Näytös, Ompelija." Tekstissä on paljon yliviivauksia.

Orimattilan Työväen Näyttämöltä 1950-60-lukujen taitteesta, oikealla Kaisu Nuolijärvi.
 
Koneluettavat metatiedot: