Harju-Suksen rakentaminen. Vasemmalla rakennusmestarit Eino Korhonen ja Sulo Ylöstalo sekä kirvesmiehet Kauko Huuskonen ja Raimo Ruotsalainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 22.7.1971.
Keiteleen liikerakennuksen rakentaminen 1975. Keskellä liikennetarkastaja Ahti Leino, postinhoitaja Kaija Väisänen, toimitusjohtaja Mikko Kinnunen sekä vasemmalla Anja Kinnunen ja postiautonkuljettaja Aimo Timonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa …
Ensimmäisen vanhustentalon rakentaminen kesäkuussa 1971. Vasemmalla Heikki Töntsi ja oikealla Aaro Töntsi. Taustalla näkyy Keiteleen ensimmäinen kerrostalo Puustelli. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 17.6.1971.
Sisällys - Innehåll
Romanttiset virtaukset ja uusgotiikan synty
Varhainen tyylijäljittely
C. A. Setterbergin persoonallista historiaa
Uusgotiikan tyyliaineksista
Setterbergin rakennukset Ruotsissa
Vaasan asemakaava aikansa ilmiönä
Setterberg…
Kertomus Waasan rautatien rakentamisesta sekä siihen pannuista kustannuksista, rautatien-rakennuksen toimeenpanoa varten asetetun Komitean antama.
1879-1883
Teknillinen selitys radasta
Lyhennys-ote Waasan rautatien loppukatselmuksessa tehdystä…
Repolan tilalla, nykyisen Vahteristontien varrella, talon pystytystä. Talo on siirretty Pukkilan vanhalta kirkolta. Serafiina ja Nikanor Oksa perheineen asettui taloon 1920-luvulla.
Asko Perttilän ottamia kuvia Naarkosken sillasta rakennusvaiheessa. Silta valmistui vuonna 1985.
Alimmaisessa kuvassa on n. 1940-luvulla tehty, nykyään purettu turbiinikaappi.
Ensimmäisessä kuvassa Merja Laine istuu Syvänojan vanhalla sillalla. Seuraavissa kahdessa kuvassa rakennetaan uutta siltaa.
Neljännessä kuvassa vanha silta näkyy vasemmalla taustalla.
Viidennessä kuvassa pioneerit korjaavat siltaa n. vuonna 1995.…
Naarkosken sillan vihkiäisissä vuonna 1985.
Ensimmäisessä kuvassa nauhaa ovat leikkaamassa Esko Pekkarinen (vas.), kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Saarikko, liikenneministeri Matti Luttinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Yrjö Siltala ja Tie-…
Ivalossa rakennettiin koulua. Koululla oli hevosmies Karigasniemeltä, joka hoiti hevostaan huonosti, eikä koskaan pessyt sitä. Hevonen oli vaalea ja likaisena rumannäköinen. Niinpä pojat maalasivat hevosen eräänä yönä. Toisessa tarinassa Kahma yritti…
Kolttasaamelaiset asutettiin Sevettijärvelle 1940-luvun lopulla. Heille rakennettiin sinne pienehköt asunnot. Myöhemmin rakennettin koulu. Elintarvikkeet kuljetettiin muualta, niitä saattoi hankkia myös Norjan puolelta Näätämöstä.