Aineistot (yhteensä 39)

  • Aihe on tarkasti "rautatieasemat"

2011
Raision historiallinen asemanseutu on monin tavoin vaikuttanut Raision kehitykseen. Asemanseutu
syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema
keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta. Se …

1900-luku (vuosikymmen)
Lyseon lehtori E. W. Palander (1845–1914) kuvasi Hämeenlinnan ensimmäisen vuonna 1862 valmistuneen asemarakennuksen tornin puoleisesta päästä vuosisadan vaihteen tienoilla. Aseman viereen eteläpäädyn lähelle rakennettiin vielä myöhemmin puinen…

1930-luku
Hämeenlinnan barokkivaikutteista klassismia edustava rautatieasemarakennus vuodelta 1921 on arkkitehti Thure Hellströmin suunnittelema. Uusi punatiilinen asema korvasi sisällissodassa tuhoutuneen alkuperäisen asemarakennuksen, joka oli ollut…

1900-luku (vuosikymmen)
Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie valmistui vuonna 1862. Rataosuuden asemien arkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli myös Hämeenlinnan ensimmäisen punatiilisen asemarakennuksen. Asemarakennuksen ensimmäinen kerros oli tarkoitettu…

1930-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen Hämeenlinnan rautatieaseman paikalle rakennettiin uusi asemarakennus arkkitehti Thure Hellströmin Koiviston asemaa varten tekemiä piirustuksia mukaillen. Eteläpäätyyn tehtiin lisäksi matkatavarasiipi, jota vielä myöhemmin…

1920-luku
Sisällissodassa tuhoutuneen asemarakennuksen tilalle valmistunut uusi asema avattiin käyttöön lokakuun alussa vuonna 1921. Uusikin asema oli punatiilinen, ja se rakennettiin arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan. Hellström oli toiminut…

1921-1924
Enok Rytkösen kuvaamassa postikortissa Hämeenlinnan uusi, vuonna 1921 valmistunut rautatieasema näyttäytyy asemalaitureiden puolelta. Vuonna 1927 ilmestynyt Hämeenlinnan matkailuopas kuvaili uutta asemaa näin. "Se on nykyaikainen ja siisti, avarilla…

1910-luku
Lääninarkkitehti C. A. Edelfeltin suunnittelema Hämeenlinnan vanha asemarakennus otettiin käyttöön vuonna 1862, kun ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin. Hämeenlinnan asemalla, kuten muillakin Edelfeltin suunnittelemilla asemilla, oli…

1930-luku
Hämeenlinnan rautatieasema on tässä postikorttikuvassa kuvattu ratapihan puolelta. Etelänpuoleisen päädyn matalampi pikatavaramakasiini on vielä alkuperäisessä vuoden 1921 asussaan. Makasiiniosaa jatkettiin vuonna 1938 ja vielä uudestaan vuonna 1965.…

1920-luku
Tarina ei kerro, mikä tapahtuma Hämeenlinnan rautatieasemalla on kerännyt paikalle tällaisen väentungoksen. Kerrotaan, että tapahtuipa Hämeenlinnassa 1920-luvulla mitä tahansa, aina oli paikalla myös sotilassoittokunta. Sotilasasuisia soittajia on…

Purkutyö tapahtui höyryveturiin kiinnitetyillä vaijereilla. Kuva 1960-luvun lopulta.

Avainsanat: ,

Ajankohta tuntematon. Edessä keskellä istuu Antti Pietikäinen vaalea hattu polvien välissä.

Avainsanat:

Kiuruveden rautatieasema on rakennettu vuonna 1923. Asemalla pysähtyvät Ylivieskan ja Iisalmen väliset taajamajunat. Mansardikattoisen ja osittain kaksikerroksisen asemarakennuksen on suunnitellut Jarl Ungern. Rakennuksen piirustukset ovat samat kuin…

Taustalla näkyy Lehdon päärakennus, joka tuotiin Terijoelta.

Avainsanat: ,

Kuva 1960-luvun lopulta.

Avainsanat: ,

Vasemmalla Nakkilan sähkömylly, oikealla rautatieasema. Kuva noin vuodelta 1920.

1989
Rautatieasemana toimimisen jälkeen rakennus oli vuosia tyhjillään.

1988
Kuva otettu vanhasta kuvasta v. 1988.

Nousiaisten rautatieasema on Nousiaisissa, Uudenkaupungin radan varressa sijaitseva lakkautettu rautatieasema. Asema perustettiin vuonna 1923, ja sen vilkkain toiminta-aika ajoittui 1940-luvulle. Liikenteen…

1924
Asema otettiin käyttöön v. 1923.

Aseman takana näkyy terijokelaishuvila, joka oli myöhemmin kirjailija Vera Ollin ja miehensä Väinö Paldanin koti.

2011
Rakennus oli aikoinaan Nousiaisten rautatieasema, otettu käyttöön 1923. Nyttemmin se toimii juhlapaikkana sekä Aliskulman kyläyhdistys ry:n toiminnan keskuksena.

Aliskulman kyläyhdistys ry on toiminut aktiivisesti Nousiaisissa vuodesta 1994.…

2011, 2012 (kolme kuvaa)
Vanhan aseman päärakennus kuvattuna sisäpihan puolelta.

Pihapiirissä on kaksi Beach-volley kenttää, joissa kesäisin järjestetään kisoja.

2011
Vanhan aseman tunnelmallinen, vanhaa kunnioittaen kunnostettu juhlatila sisältä kuvattuna.

Asemarakennus purettiin 1980-luvun alkupuolella.

Asemanseutu oli vielä 1950-luvulla Raision toinen keskus kirkonseudun lisäksi. Asemanseutu syntyi rautatien myötä 1920-luvulla. Rautatieasema keräsi ympärilleen asutusta, palveluja ja teollisuutta.

1925
Raision aseman vihkiäiset 30.5.1925. Asemarakennus edustaa tyyliltään tyypillistä 1920-luvun puuasema-arkkitehtuuria. Ilman ratayhteyttä nykyistä Raisio Yhtymää ei olisi perustettu Raisioon.

1918
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten…

1910
Hämeenlinnan vuonna 1862 valmistunut rautatieasema oli komea punatiilinen rakennus. Aikakauden tavan mukaan eri luokkien matkustajille oli rakennuksessa erilliset odotustilat. Oikeassa reunassa näkyy tavara-aseman päätyä ja aseman edessä levittäytyy…

1890-luku
Suomen ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Hämeen lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt suunnitteli tämän rataosuuden asemarakennukset, myös Hämeenlinnan punatiilisen aseman. Suomessa ei ollut aiempaa…

Raskas höyryveturi "Risto" lähdössä kohti Pieksämäkeä. Kuva 1960- ja 1970-lukujen vaihteesta.

Avainsanat: , ,

Kuvausaika tuntematon. Konduktööri: Matti Kauppinen. Työmies oikealla: Esa Hukkanen.

Avainsanat: ,

1918
Sisällissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähdettyä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista…

1900-luku (vuosikymmen)
Turengin asema Janakkalassa on yksi vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-rataosuuden alkuperäisistä asemarakennuksista. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa puisessa asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi…

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

K. J. Ståhlberg ja hänen vaimonsa Ester kuljetettiin vastoin tahtoaan Helsingistä Joensuuhun, missä sieppaajat päästivät heidät vapaiksi. Kyseessä oli Lapuan liikettä lähellä olleiden oikeistoaktivistien ja sotilashenkilöiden 14.10.1930 järjestämä…

Näkymä Paloisvirran ylittävältä vanhalta rautatiesillalta aseman suuntaan. Kuva on postikortista, joka on päivätty 19.10.1919.

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: