Kertojan äiti on kotoisin Akujärveltä ja isä Ylitorniolta. Katajamaan suku on tällöin tullut Akujärvelle. Äidinäiti on kotoisin Hämeenkyröstä. Hän on Heikki Kyrön ja vaimonsa ottotytär ja muuttanut Kyrön pariskunnan mukana Akujärvelle.
Kirja kertoo Pohjois-Karjalan asutushistoriasta 1500-luvulta 1700-luvun alkupuolelle, lähinnä Pielisen vesistöalueen ympäristöstä. Se käsittää Pohjois-Karjalan pohjoisosan. Kirjassa kerrotaan suvuista, jotka asuttivat alueen kyliä.
Haastateltava muistelee keitä asui Salmijärven rannalla ennen 1920-lukua. Salmijärvellä oli useita suomalaisia sukuja ja taloja ja myös jonkin verran norjalaisia.
Portin suku on lähtöisin Sodankylän puolelta, Porttikoskelta. Suku on alunperin ollut Mattila, mutta muutettu Portiksi. Norjassa on paljon Portin sukua. Sinne ovat ihmiset menneet aikanaan, kun kalastukseen on tarvittu työväkeä myös Suomesta. Osa…
Finlands klagan -runoelma löytyi Alexandra von Fieandtille kuuluneen Hushållet och köket -teoksen välistä. Allekirjoituksena runoelmassa on G. F-m (?).
Wald. Rich. Eug. Brüningenin käyntikortti ja hyvän joulun toivotus on löytynyt Hushållet och Köket -kirjan välistä. Kirjassa on Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus ja vuosiluku 1882.
Syntymäpäiväkirja : raamatunlause ja hengellinen värsy suomalaisesta hengellisestä runoudesta poimittu kullekin vuoden päivälle. Kirja on kuulunut Hilja Hällströmille (1861—1900). Kirjasta löytyy mm. seuraaviin henkilöihin liittyviä tietoja: Maikki…
Koristeellinen sukutaulu. Paperin kuva-aiheena vasemmalla palmunlehvä, enkeli ja tekstinauha. Paperille on kirjoitettu käsin Minna Canthin jokaisen lapsen nimi ja syntymäaika. Arkkia on paikattu takapuolelta arkistoteipillä.
Sukutaulu. Paperin koristeaiheena on taulun kehys, ja siinä raamatunlauseita ja köynnöskasvikoristelua. Kehysten sisään on kirjoitettu käsin Minna Canthin lähiomaisten nimi, syntymä- ja kuolinaika.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
