Nilakka- laiva liikennöi vuodesta 1909 lähtien Pielaveden, Keiteleen ja Iisveden välillä hoitaen matkustaja- tavaraliikennettä. Laivaliikenne oli merkittävä kulkumuoto silloin, kun tiestö ja autokalusto oli vielä kehittymätöntä. Vuosiluku ei…
Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.
"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…
Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…
Joensuun lastentyöhuoneen ylläpito oli vapaaehtoisten varassa. Sitä pidettiin yllä yhdistyksen jäsenmaksuilla ja muuten kerätyillä varoilla. Työhuoneen tarkoitus oli ---"hankkia Joensuun kuntaan kuuluvain köyhäin wahempain lapsille, jotka muuten ehkä…
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…
Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.
Pohjois-Karjalan Historiallisen Seuran kyselylehtinen vuodelta 1916. Tässä aiheena ovat joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat mm. lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.
Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset, "suomettarelaiset") oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Puolueen oppi-isä oli kansallisfilosofi J. V. Snellman (1806–1881). Fennomanian pohjalta syntyneen puolueen ideologisena perustana olivat…
Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
Carl Johan (Janne) Cederberg oli joensuulaisen suurliikemiehen, sahanomistaja Gustaf Cederbergin ("Suola-Kusti") poika. Isä-Gustafin kuoleman jälkeen Janne pyöritti ja kehitti Penttilän sahan toimintaa yhdessä veljensä Bernhardin kanssa. Janne kuoli…
Vuosien 1877-1878 valtiopäivillä tehtiin kolme ehdotusta uuden suomenkielisen opettajaseminaarin perustamiseksi Sortavalaan Karjalan kansan keskelle. Jyväskylässä toimi ainoa suomenkielinen seminaari. Herman Hallonblad puolisoineen lupasi lahjoittaa…
Hevoskasvatusyhdistys Pohjois-Karjalan Hippos -yhdistyksen säännöt hyväksyttiin 26.3.1900. Yhdistyksen toimiala käsitti Karjalan osan Kuopion lääniä ja sen tarkoituksena oli siitoseläimiksi kelvollisten hevosten systemaattinen valikoiminen ja niistä…
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1902-1903. Sisältää myös historiikin: Poimintoja Joensuun lyseon työkaudelta 1865-1902 / Walter J. Snellman.
Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1899-1900. Julkaisun lopussa on Walter J. Snellmanin kirjoitus: Latinasta suomenkieleen, 1-16 sivua.
Joensuun kauppakoulun ensimmäinen vuosikertomus 1909-1910. Alussa on pieni historiakatsaus kauppakoulun perustamisesta. Sisältää myös Joensuun suomalaisen kauppakoulun säännöt; Joensuun kauppakoulun järjestyssäännöt; Joensuun kauppakoulun…
Wilhelm Schaumanin käyntikortti ja osanotto. Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti vuonna 1908 lomaillessaan Hanna-puolisonsa (Johanna Selina Parviainen) kanssa Pariisissa. Ruumis kuljetettiin takaisin…
Norjalaissyntyinen Olaf Bülow vaikutti 1900-luvun alussa Kaakkois-Suomessa. Hän perusti Kotkan lähelle Stockforsin kartanon maille puuhiomon, joka oli aikoinaan Suomen suurin.
Halfdan Smithin käyntikortti ja osanotto.Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja Carl Johan (Janne) Cederberg kuoli äkillisesti vuonna 1908 lomaillessaan Hanna-puolisonsa (Johanna Selina Parviainen) kanssa Pariisissa. Ruumis kuljetettiin takaisin…
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…