Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias…
Hämeenlinnaan perustettiin yksityinen kuusiluokkainen keskikoulu tyttöjä varten vuonna 1924. Kaupunki lahjoitti Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiölle tontin Kaurialan kaupunginosasta, vanhan hautausmaan laidalta. Uusi koulutalo valmistui…
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan…
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Joensuun vapaan kansansivistystyön alku ja myös Joensuun Vapaaopiston juuret olivat kansantajuisessa luento- ja kurssitoiminnassa jo 1860-luvulta lähtien. Rafael Engelberg teki aloitteen luentotoiminnan muuttamiseksi varsinaiseksi opistoksi…
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta…
Pyhien Sergein ja Hermanin veljeskunta on Suomen ortodoksisen kirkon sisälähetystyötä tekevä järjestö. Se on perustettu vuonna 1885. Järjestön yhtenä tavoitteena oli suomenkielisen toiminnan lisääminen karjalaisten ortodoksien parissa. Nimensä…
Kuva vuodelta 1924. Pajulahti-nimisen talon rappusilla vasemmalla seisaaltaan: Martta Pietikäinen ja Antti Pietikäinen. Istumassa Vaimo Henrikka ja sylissä Tauno, Eemil ja Kalle sekä tuntematon tyttö.
Kuva vuodelta 1925. Pajulahti-nimisen talon seinustalla vasemmalla ensimmäisenä: Antti Pietikäinen, seuraavina poika Kalle ja puoliso Henriikka. Keskellä edessä: tytär Hilja.
Hamulan kansakoulukuva vuodelta 1921. Opettajina toimi silloin Elsa ja Pekka Korhonen. Oppilaita Aino ja Kaisa Pelkonen, Elli Räisänen, Iida Jääskeläinen, Beeda (Beda) Jääskeläinen, Toivo Karhunen sekä Vilho Nuutinen. Kuvaaja ei tiedossa.