Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Kuva vuodelta 1924. Pajulahti-nimisen talon rappusilla vasemmalla seisaaltaan: Martta Pietikäinen ja Antti Pietikäinen. Istumassa Vaimo Henrikka ja sylissä Tauno, Eemil ja Kalle sekä tuntematon tyttö.
Kuva vuodelta 1925. Pajulahti-nimisen talon seinustalla vasemmalla ensimmäisenä: Antti Pietikäinen, seuraavina poika Kalle ja puoliso Henriikka. Keskellä edessä: tytär Hilja.
Eversti Standertskjöldin hankkimat kuvapatsaat näyttävät tässä luultavasti 1920-luvulla otetussa kuvassa hyväkuntoisilta. Tarkkaan ei tiedetä, milloin Karlbergin kartanon edustapuiston rantakäytävää reunustavat patsaat hävisivät puistosta. Ainakin…
Palokunnankadun varrella Rantatorin kohdalla olevista rakennuksista on nykyään jäljellä vain keskellä näkyvä Palokunnantalo. Sen itäpuolella sijainneessa talossa toimi Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, jonka oppilaille pidettiin liikuntatunteja…
Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna Wetterhoffin työkoulun rakennus…
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa.…
Onnentemppeliksi nimitetty huvimaja sijaitsee korkean kivikummun päällä melko lähellä Aulangontietä suunnilleen hotellin kohdalla. Onnentemppelin rakennusjankohdasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen uskotaan olevan peräisin Aulangon puiston…
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella…
Linnankadun loppupään rinnetontilla sijaitsevan puisen asuintalon rakennutti vuonna 1863 luutnantti Anselm Grahn. Grahnin jälkeen omistajina olivat mm. pastori A. Appelqvist ja kauppias Osk. Isaksson, joka perusti Hämeenlinnaan kangas-, hattu- ja…
Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan…
Vanajaveden itärannalla näkyy Sotilassäilyke osakeyhtiön (myöhemmin Mensa oy) tehdaskiinteistö, joka rakennettiin pikavauhtia syksyllä 1926 arkkitehti Yngve Lagerbladin piirustusten mukaisesti. Tehdas oli yksikerroksinen tiilirakennus, jonka…
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin.…
Rantakadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) ja Raatihuoneenkadun kulmassa sijaitsi 1880-luvun lopulla rakennettu nikkarityylinen hirsirakenteinen talo, jossa toimi 1920-luvulta 1940-luvulle mm. sanomalehti Hämeen kirjapaino. Sanomalehti Häme oli…
Lehto. Keitele, Vuonamo. Tila on vanha sukutila ja ns. kantatila. Vesteristen suvulle tilan osti Johan Vesterinen 1875. Päärakennus rakennettu 1925-26 aikana.
1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista…
Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö.…
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilberginmäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti…
Lammin osuuskaupan perustava kokous pidettiin tammikuussa 1906, ja osuuskunta perustettiin 24. helmikuuta samana vuonna. Perustajajäseninä oli 23 lammilaista, joista suurin osa oli maanviljelijöitä. Osuuskauppa avattiin kauppias Lepän talossa…
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1873 pitäjäntuvan yhteyteen vastapäätä Lammin keskiaikaista kirkkoa. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa myös tyttökansakoulu, aluksi Kaitalan Mäkelässä, myöhemmin kirkonkylässä…
Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut…
Lammin kirkonkylän raitin varrelle kirkolta Hämeenlinnan suuntaan muodostui jo varhain kylän tiheimmin rakennettu alue, jolla oli myös useita kauppaliikkeitä. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy vuonna 1922 laajennettu Lammin osuuskaupan talo, jonka…
Lammin ensimmäinen lääkäritalo rakennettiin 1920-luvun alussa "Niipalan notkon takana olevalle kummulle". Talossa oli sekä kunnanlääkärin vastaanotto että lääkärin asunto. Lammin kunnanlääkärinä 1920-luvulla toimi A. K. Vuori ja hänen jälkeensä yli…
Tässä 1920-luvun valokuvassa on etualalla nähtävissä kaksi näihin päiviin asti säilynyttä rakennusta Lammin kirkolta Hämeenlinnan suuntaan johtavan raitin varrelta. Etumaisena pääty tielle päin on kelloseppä Nestor Ruoppilan talo, jossa kelloseppä…
Talvisessa kuvassa Pitkältäsillalta vasemmalle Keinusaarta kohti näkyvät 1840-luvulla valmistuneet Hämeenlinnan lääninsairaalan empirerakennukset. Kaarisilta Vanajaveden yli oli valmistunut vuonna 1909. Sillan molemmissa reunoissa oli kaksi…
Hällströmien sisarusten perustama kaupungin köyhien tyttöjen koulu lakkautettiin tarpeettomana vuonna 1875. Tuolloin kaupunkiin saatiin kansakoulu. Viisi vuotta myöhemmin koulu avattiin kuitenkin uudelleen, nyt käsityökouluna. Vuonna 1909 vastuun…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
