Aineistot (yhteensä 74)

  • Avainsanat: kirjallisuus

1889
Kirje koskee teoksen Kansan ääniä (1889) julkaisua, jossa ilmestyivät Minna Canthin novellit Kauppa-Lopo ja Lain mukaan.

Avainsanat: , ,

1885
Musteella kirjoitettu esitelmä Ranskan 1830-40-lukujen kirjallisuudesta. Kolme ensimmäistä sivua on numeroitu.

1885
Kanneton vihko, johon on kirjoitettu esitelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti jää kesken. Kolme ensimmäistä sivua on numeroitu.

1890
Ilmeisesti esitelmän käsikirjoitus. Minna Canth piti aiheesta esitelmän Kuopion Suomalaisessa seurassa 8.10.1890.

1890
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus. Kirjoitus oli vastaus samassa lehdessä 17.10.1890 julkaistuunnimimerkki K:n kirjoitukseen "Realistisesta kirjallisuudesta", jossa oli ulkomuistista poleemisesti selostettu Minna Canthin…

Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…

Avainsanat: ,

Henrik Pontoppidan (1857–1943) oli tanskalainen kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1917.

Alkuperäinen tanskankielinen teos Isbjørnen : et portræt ilmestyi vuonna 1887. Suomentajan nimeä ei harmi kyllä niteestä…

Avainsanat: ,

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Lukemisia Suomen Kansan Hyödyksi - Sawo-Karjalaisten Oppiwaisten toimittamia. 1 Kirjasta löytyy mm. kontiolahtelaisen Antti Puhakan runoelma Ilma-kirjain, eli almanakan Tekijöistä.

1896
Kirjeen allekirjoitus on epäselvä.

Avainsanat: , ,

1896
Kirjeen allekirjoitus on epäselvä.

Avainsanat: , ,

1893
Kirje on kirjoitettu Wentzel Hagelstam -toiminimen viralliselle kirjepaperille.

Antti Puhakka (24.4.1816 Kontiolahti – 30.3.1893 Juva) oli talonpoikaisrunoilija ja valtiopäivämies. Puhakka oppi lukemaan vasta 21-vuotiaana. Hänestä kehittyi silti taitava kalevalamitan käyttäjä ja hän tuotti elämänsä aikana lähes 20 000 riviä…

Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset…

Eläintiede Suomalaisille Alkeiskouluille on kuulunut Utran lainakirjaston kokoelmaan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas ja sahat. Utraan perustettiin tehtaanisäntien myötävaikutuksella koulu, kirjasto…

Avainsanat: , ,

 
Koneluettavat metatiedot: