Puijon alue on ollut Kuopion matkailun vetonaulana 1850-luvulta lähtien, Minna Canthille Puijo oli lukuisien kesäisten retkien ja kävelyjen kohde. Puijon ensimmäinen torni oli puuta ja korkeudeltaan 16 metriä. Tornin rakennutti raatimies C. R.…
Kuva on otettu Minna Canthin kodin, Kanttilan pihassa. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuvassa Ukko Andersin (vas.), Pekka Canth, Maiju Canth, Elli Canth, Lyyli Canth, Jussi Canth, Kaarlo Palmroth ja Mari Rothman.
Jyväskylän seminaarin miesopettajia syksyllä 1878. Eturivissä istumassa vasemmalta: musiikin lehtori E. A. Hagfors, seminaarin johtaja Karl Gabriel Leinberg, piirustuksen ja käsitöiden lehtori Johan Rafael Hårdh. Takana seisomassa vasemmalta:…
Jyväskylän seminaarin ensimmäiset miesopettajat 1860-luvun lopulla. Takana vas. suomen kielen lehtori Jaako Länkelä, matematiikan lehtori Ernst Bonsdorff, kasvatusopin ja historian lehtori Olai Wallin sekä luonnontieteiden lehtori Johan Ferdinand…
Jyväskylän seminaarin luokkakuva. Kuvaajaa ei tiedetä.Kuvassa ylh. vas. Ingeborg Molander, Johanna (Hanna) Pfaler, Liisa Väänänen (huivi), Sefa Stockius, Anna Tommila, Blonda Björnholm ja Minna Johnson (keskirivissä oik.). Nimien lähde: Raitio, K.…
Minna Canthin koti Kanttila sijaitsi Snellmanin puiston laidalla. Kuvassa puisto 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, puiston luoteiskulmalta kuvattuna. Snellmanin patsas pystytettiin 1886 ja samalla puistokin sai uuden nimen kansallisen merkkimiehen…
Kuopioon saatiin yliopistoon johtava suomenkielinen yhteiskoulu vuonna 1892 toisena Suomessa. Näin myös Savon tytöillä oli mahdollisuus saada korkeampaa jatko-opetusta kotimaakunnassaan suomenkielellä. Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma…
Tossavanlahti oli aikanaan vilkas kyläyhteisö, jossa oli meijerin ja myllyn lisäksi muun muassa kaksi kauppaa ja kahvila. Kuvassa meijeri ja Osuuskauppa. Kuva Vilho Mikkonen. Vuosiluku ei tiedossa.
Sotien jälkeen polkupyörä oli yleisin kulkuneuvo. Kuvassa nuorten miesten ”kokoontumisajot” Isolla-Aholla. Kuva Viljami Jääskeläinen. Vuosiluku ei tiedossa.
Lossi sai väistyä uuden Vuonamonsalmen sillan valmistuttua syksyllä 1969. Koskisen pojat Harri ja Jyrki ylittävät Vuonamonsalmen viimeisiä kertoja lossilla. Kuva Arvi Koskinen.
Maamiesseurojen yhteinen maatalousneuvoja Albin Väänänen pitämässä kirjanpitokurssia 1920-luvun vaihteessa Seurojentalolla. Vas. Kalle Saastamoinen, kaksi tuntematonta, Emil Ikäläinen, Urho Keränen, Heikki Pulkkinen kahden nimettömän joukossa, Anni…
Kylänohtan viimeiset asukkaat Hermanni ja Tiina Pulkkinen. Hermanni voitti vuoden 1898 maanviljelysnäyttelyssä ensimmäisen palkinnon kärrynpyörien valmistamisessa. Kuva Wellamo Paanasen jäämistö. Vuosiluku ei tiedossa.
AIV-rehun tekoa aloiteltiin Ypykälläkin 1930-luvulla. Tornia korotettiin sitä mukaa, kun se täyttyi. Taustalla näkyy Mustikkamäki. Kuva Aarne Huttunen.
Perunannostotalkoot Lappamäessä 1920-30 -lukujen vaihteessa. Kuvasta tunnistettu Jussi Laukkanen, Saimi Varis, Aili Hujanen ja Sylvi Laukkanen. Kuva Anna Kauhanen.
Pitoemäntiä Jokikorvan Aune Hirviheimon hautajaisissa 1949. Vas. Paavo Hirviheimo tunnistamattoman henkilön sylissä, Toini Pakarinen, Helvi Serguskin, Kerttu Ruuskanen, Vieno Saastamoinen ja Hilja Mikkonen. Kuva Vieno Saastamoinen.
Sunnuntairetkellä Koivusaaressa 1960-luvun alussa. Lapset edessä vas. Heikki ja Mirja Tossavainen, Risto Koskinen, kahvia hörppäämässä Aili ja Mooses Tossavainen, taustalla Tuovi ja Unto Koskinen. Kuva Aili Hakkarainen.
Äitienpäiviä järjestettiin talkoilla kyläläisten voimin. Viinikkalan koululla tarjoilijoiksi olivat päässeet eturivin Mooses Tossavainen, Veikko Saastamoinen, Pauli Kukkonen ja Arvi Koskinen, lisäksi kuvassa eturivissä Kari ja Veli Humalamäki,…
Tossavanlahden Pienviljelijäyhdistyksen talon rakennushanke aloitettiin kevättalvella 1937. Kuvassa Nikolai Paananen ja Arttu Laukkanen tuovat Tähti-hevosella ensimmäisiä tukkeja sahauspaikalle. Kuva Matti Laukkanen.
Vuonamonlahden maisema kaakko-luodesuuntaisine lahtineen ja niemineen on syntynyt jääkauden aikana. Kuva Keiteleen kunnan kokoelmat. Vuosiluku ei tiedossa.
Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…
Vuonamon koulun pitkäaikaiset opettajat Meeri Vesterinen ja Tenho Raatikainen oppilaidensa kanssa vuonna 1964. Takana vas. Rauni Paananen, Aune Nuutinen, Niilo Paananen, Reino Niskanen, Eino Jauhiainen, Seija Jauhiainen, Aarno Kekkonen, Jalmari…
Vuonamon koulun oppilaita vuonna 1939. Eturivi vas. Matti Jääskeläinen, Kauko Huttunen, Tapani Leinonen, Veikko Huttunen, Erkki Kumpulainen, tunnistamaton, Teuvo Laukkanen, Antero Jauhiainen, Antti Lappalainen ja tunnistamaton. Toinen rivi vas. Saimi…
Vuonamon koulukkaita Aholassa vuonna 1934 tai 1935. Eturivi vas. Niilo Jauhiainen, Aarne Jauhiainen, Hilkka Huttunen, Koskisen kaksostytöt Toini ja Taimi, Emil Saastamoinen ja Paavo Jääskeläinen. Keskirivi vas. Aune Paananen, Siiri Jauhiainen, Anni…
Viinikkalan koululaiset ovat juuri tulleet koulun koivukujan siivoustalkoista. Kuva 1950-luvun alkupuolelta. Takana vas. keittäjä Kerttu Sisso, Paavo Hirviheimo, opettaja Annikki Virvatuli-Kaikk, Juhani Tossavainen, Seppo Tossavainen, Toivo Kinnunen,…
Viinikkalan koulun alaluokkalaiset vuonna 1963. Vas. puoleinen pulpettirivi edestä lähtien: Risto Koskinen, Arja Jääskeläinen, Pauli Kinnunen, Seija Saastamoinen, Pirjo Kukkonen, Raija Varis, Matti Tossavainen ja Arja Saastamoinen. Oik. puoleinen…
Tossavanlahden koulun alaluokkien oppilaita 1954, opettajana Irja Halttunen, joka löysi aviomiehen Rajaniemestä ja muutti parin vuoden opettajana työskentelyn jälkeen pois paikkakunnalta. Hänen toimestaan kyläkunnalla toimi aikuisten opintopiirinä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
