Kokoelma
Arkkiveisuja
Dublin Core
Nimeke
Arkkiveisuja
Kuvaus
Arkkiveisut ovat koko-, puoli- tai neljännespainoarkin suuruisia lehtisiä, jotka sisältävät yhden tai useamman runomuotoisen laulun tai virren. Arkkiveisuperinne sai alkunsa 1400-luvun Saksasta. Suomen vanhin tunnettu arkkiveisu on 1620-luvulta, ja laajimmillaan veisutuotanto oli Suomessa 1880-luvulla. Arkkiveisut painettiin kuluneilla painolaatoilla halvalle paperille, joten niiden myyntihintakin oli halpa. Kulkukauppiaat kaupittelivat niitä markkinoilla ja muissa väenkokouksissa usein laulamalla niitä malliksi. Nuotteja arkkiveisuissa ei ollut, mutta laulamista helpotti se, että veisut sovitettiin johonkin yleisesti tunnettuun sävelmään tai virteen.
Arkkiveisut jaetaan hengellisiin ja maallisiin veisuihin sekä arkkisatuihin. Vanhimmat suomalaiset arkkiveisut ovat pääasiassa uskonnollisia, mutta maallisten arkkiveisujen ilmestyminen lisääntyi jyrkästi 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin myös paheksua niiden usein sensaationhakuisen sisällön perusteella. Maalliset arkkiveisut kertovat useimmiten sodista, luonnonmullistuksista tai järkyttävistä tapahtumista kuten onnettomuuksista ja henkirikoksista. Myös rakkauslaulut olivat suosittuja. Hämeenlinnan seudulle sijoittuvat arkkiveisut kertovat useimmiten juuri henkirikoksista. Esimerkiksi lehtori Sainion murhasta, 1800-luvun Hämeenlinnan tunnetuimmasta rikoksesta, julkaistiin useita arkkiveisuja.
Varhaisempina aikoina Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit ja muut opillista sivistystä saaneet miehet, ja niissä oli usein opettavainen sävy. Maallisia arkkiveisuja sepittivät 1800-luvun loppupuolella myös tavallisen kansan keskuudesta nousseet viisunikkarit. Veisut tarjosivat kansalle paitsi ajanvietettä myös opetusta ja ojennusta. Murhistakin kertovien arkkiveisujen lopussa kauhistellaan usein monisanaisesti murhaajan paatumusta ja tähdennetään synnintuntoa ja katumusta.
Kun sanomalehdet ja kirjaviihde alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella, arkkiveisut menettivät asemaansa uutisten välittäjinä ja kansan viihdyttäjinä. Niiden ilmestyminen alkoi vähetä ja loppui 1930-luvulla kokonaan.
Arkkiveisut jaetaan hengellisiin ja maallisiin veisuihin sekä arkkisatuihin. Vanhimmat suomalaiset arkkiveisut ovat pääasiassa uskonnollisia, mutta maallisten arkkiveisujen ilmestyminen lisääntyi jyrkästi 1800-luvulla, jolloin niitä alettiin myös paheksua niiden usein sensaationhakuisen sisällön perusteella. Maalliset arkkiveisut kertovat useimmiten sodista, luonnonmullistuksista tai järkyttävistä tapahtumista kuten onnettomuuksista ja henkirikoksista. Myös rakkauslaulut olivat suosittuja. Hämeenlinnan seudulle sijoittuvat arkkiveisut kertovat useimmiten juuri henkirikoksista. Esimerkiksi lehtori Sainion murhasta, 1800-luvun Hämeenlinnan tunnetuimmasta rikoksesta, julkaistiin useita arkkiveisuja.
Varhaisempina aikoina Suomessa arkkiveisuja kirjoittivat etupäässä papit ja muut opillista sivistystä saaneet miehet, ja niissä oli usein opettavainen sävy. Maallisia arkkiveisuja sepittivät 1800-luvun loppupuolella myös tavallisen kansan keskuudesta nousseet viisunikkarit. Veisut tarjosivat kansalle paitsi ajanvietettä myös opetusta ja ojennusta. Murhistakin kertovien arkkiveisujen lopussa kauhistellaan usein monisanaisesti murhaajan paatumusta ja tähdennetään synnintuntoa ja katumusta.
Kun sanomalehdet ja kirjaviihde alkoivat yleistyä 1900-luvun alkupuolella, arkkiveisut menettivät asemaansa uutisten välittäjinä ja kansan viihdyttäjinä. Niiden ilmestyminen alkoi vähetä ja loppui 1930-luvulla kokonaan.
Julkaisija
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Osakokoelmat
Kokoelman aineistotSelaa kokoelman Arkkiveisuja aineistoja
Huvilauluja Hämehestä : 1:nen vihko
Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme…
Kaksi uutta ja kaunista laulua kuuluisasta karkurista Matti Haapaojasta. Ensimmäinen: Matti meni karkuun Kakolasta. Toinen: Matti joutui kiinni Hämeenlinnassa
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella…
Kahden nuoren kihlatun onneton rakkaus, eli kuinka sulho päätti morsiammen päiwät rewolwerin laukauksella
G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz…
Iloisia huwi lauluja Hämeestä 1
Pieni lauluvihkonen sisältää seitsemän laulua: Maalleni, Luonnon ylistys, Mitä lemmin, Yksin myrsky iltana, Rukkaset, Runottarelle ja Rippi wieraana.
Surullinen wirsi kauheasta murhasta jonka itsellinen Robert Kustaanpoika teki Juhannuspäiwänä w. 1882
Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo neidin kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan,…
Suru wirsi kauheasta murhasta jonka itsellinen Robert Kustaanpoika teki Juhannus päivänä vuonna 1882
G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosen arkkiveisu. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Lehtori Nantti Sainion arvaamaton lähtö maailmasta ja vaimonsa vangitus
F. A. Kaseliuksen laatima arkkiveisu kertoo hämeenlinnalaisen lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murhasta, josta tuomittiin lehtorin Aina-vaimo. Arkkiveisu on painettu Tampereella Uuden kirjapaino-yhtiön kirjapainossa.
Petollinen vaimo eli maisteri Nantti Sainion surullinen kuolema myrkyllä ja rouvansa Aina Sainion tunnustus ja tuomio
Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino…
Surullinen laulu eli julma aviomies Tyrvännön kappelissa
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.