Minna Canth]]> Kuopion suomalainen yhteiskoulu]]> koulut]]> käsikirjoitukset]]> 1800-luku]]> Kuopio]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Victor Barsokevitsch]]> Kuopio]]> Väinölänniemi]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Väinölänniemi]]> Kuopio]]>
Väinölänniemen puistokäytäville suuntasi Minna Canth usein kävelyretkensä. Kertomuksessaan Hanna kirjailija kuljettaa henkilönsä Väinöläniemen rauhaan opiskelemaan logiikan alkeita:

Mutta kotona sitä ei uskaltanut ruveta lukemaan.-- Päätettiiin mennä Väinölänniemelle. -- Ilma oli kaunis. Syksyisen auringon säteet loivat valoa ja varjoa metsien kiuhtaavaan kirjavuuteen. Mentiin niemen nenään, kalliolle, sinne jossa valkoinen laivamerkki seisoi pystyssä. Väinölänniemi kuvattuna vuosien 1890 ja 1910 välisenä aikana. Taustalla vanha kasinorakennus.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Kuopio]]> Väinölänniemi]]> teatteritalo]]>
Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa kaupungissa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja.

Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta 1882. Esimerkiksi Suomalainen teatteri vieraili esiintymässä Väinölänniemen huvilalla. Ensimmäinen Canthin näytelmä Kuopiossa esitettiin pari viikkoa avajaisten jälkeen. Näytelmä oli Murtovarkaus.

Talo toimi teatterina vuoteen 1923. Sota-aikana huvila tunnettiin Lottahovina. Rakennus paloi 1967. Minna Canth oli aktiivisesti mukana puuhaamassa vieraileville teatteriesityksille omia tiloja. Teatteritalo valmistui 1882. Ensiesitys nähtiin 14. elokuuta. Ensimmäinen Canthin näytelmä Kuopiossa esitettiin pari viikkoa avajaisten jälkeen. Näytelmä oli Murtovarkaus.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Korpela, T. J.]]> Korpela, Toivo Jalmari]]> rautatiet]]> järnvägar]]> suunnitelmat]]> planer]]> Vaasa]]> Vasa]]> Härmä]]> Lappajärvi]]> Kuopio]]> Joensuu]]> Ilomantsi]]> 1930]]> I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain kehitysmahdollisuudet poikkiradan valmistuttua
VI. Mernrannikko ei nouse enää Vaasan seutuvilla
VII. Miksi ei Seinäjoki sovi poikkiradan päätepisteeksi
VIII. Vimpelin kalkkivuorten rikkaudet maatalouden ja rakennusteollisuuden hyödyksi
IX. Miljaardit uinuvat Keski-Suomen poikkiradan varsilla käyttämättömina metsävaroina
X. Vaasan-Härmän-Lappajärven rautatieosan kannattavaisuuslaskelma
XI. Valtion uuden ratapihan merkitys Vaasan Klemettilässä poikkiradan liikenteelle
XII. Vaasan-Härmän-Lappajärven radan erinomaiset rakennusedellytykset
XIII. Miten Savon ja Karjalan radat on yhdistettävä edullisimmin jatkumaan Pohjanmaalle?
XIV. Vaasan satamat
- Vaskiluodon ulkosatama
- Sokeritehtaan satama
- Öljysatama Porvarinsaarella
- Sisäsatama
XVI. Ykspihlajan satama
XV. Leppäluodon (Ahlholman) satama
XVII Kaskisten satama
XVIII. Kristiinan satama
XX. Suomen ensimäinen Pacific-rata
XXI. Poikkirataa rakentamassa
Kartta: Poikkiratasuunta]]> Vaasan-Härmän-Lappajärven rautatiekomitea]]> Vaasan Kirjapaino]]> Kuopio]]> Snellmanin puisto]]> Kanttila]]>
Minna Canthille puisto oli tärkeä paikka:

Tuolla istuskelen usein yksin Snellmanin kuvapatsaan alla ja kantelen hänelle , kuinka alas suomalainen puolue on mennyt. Ja manaan hänen henkeään alas rusikoitsemaan tämän ajan fennomaaneja, sillä sitä ne totisesti ansaitsisivat. (Minna Canthin kirje Kaarlo Bergbomille 6.7.1886) Postikortti valokuvasta, joka otettu vuosien 1895 ja 1905 välisenä aikana. Kuvassa Snellmanin puiston luoteiskulma: Snellmanin patsas näkyy puiden varjossa vasemmalla. Minna Canthin Kanttila on aivan puiston laidalla, viistosti vasemmalla penkillä istuvan miehen takana.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Kanttila]]> Kuopio]]> 1800-luku]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Kuopio]]> Puijo]]> Puijon torni]]> Puijon alue on ollut Kuopion matkailun vetonaulana 1850-luvulta lähtien, Minna Canthille Puijo oli lukuisien kesäisten retkien ja kävelyjen kohde. 

Puijon ensimmäinen torni oli puuta ja korkeudeltaan 16 metriä. Tornin rakennutti raatimies C. R. Dahlström vuonna 1856. Se palveli matkailijoita vuoteen 1906.


Valokuva otettu vuosien 1895 ja 1905 välisenä aikana Kuopion Puijolta. Kuvaajaa ei tiedetä. Kuvassa on Puijon ensimmäinen, puinen torni.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Kuopio]]> Myhkyri]]> 1800-luku]]> Myhkyrin saari Kallavedellä lähellä kaupunkia oli Minna Canthin kesäisiä lempipaikkoja. Sinne hän vei usein vieraitaan huviretkelle.

Kuvassa näkymä Lehtoniemestä kaupunkiin päin, etualalla Myhkyri. Kuva otettu Lehtoniemestä, Kuopion kaupunkiin päin. Etualalla Myhkyrin saari, jonne Minna Canth teki useita retkiä.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Kuopio]]> Kuopion suomalainen yhteiskoulu]]>
Etualalla olevassa kaksikerroksisessa puutalossa aloitti toimintansa Kuopion yhteiskoulu 1892. Kuva otettu kaakkoon Kallavedelle päin. Kuva otettu vuosien 1887 ja 1890 välisenä aikana.
Kuvassa risteävät leveät kadut ovat nykyisin nimeltään Maaherrankatu ja Minna Canthin katu.

Minna Canthin kadun varrella oli 1800-luvulla rakennettu kaksikerroksinen asuinrakennus, jossa muun muassa Kuopion Yhteiskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Karl Granit]]> Kuopio]]> Puijo]]> kaupungintalo]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Kanttila]]> Kuopio]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Minna Canth]]> Kanttila]]> Kuopio]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Minna Canth]]> Kanttila]]> Kuopio]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Kuopio]]> Iisalmi]]> Kajaani]]> Oulu]]> matkaoppaat]]> matkustaminen]]> 1800-luku]]>
Teksti on ilmestynyt Matkasuuntia Suomessa 1 -teoksen vuoden 1888 painoksen sivuilla 140-146.]]> Suomen Matkailijayhdistys]]> Suomen Matkailijayhdistys]]> fi]]> Kuopio]]> Iisalmi]]> Kajaani]]> Oulu]]> Aug. Schuffert]]> Kuopio]]> Kanttila]]>
Etualalla oleva vaalea rakennus on Minna Canthin koti Kanttila. Kuva Schuffertin Jyväskylän kuvaamon kortilla. Kuvattu ilmeisesti samassa yhteydessä, kun valokuvaaja on käynyt Kuopiossa kuvaamassa Minna Canthin lapsia.

Kuva otettu vuosien 1889 ja 1893 välisenä aikana.

Etualan vaalea kulmatalo Kanttila (asuinrakennus ja ns. yläpuoti Kuninkaankadun puolella) ja sen vieressä, ruskeassa talossa nykyisellä Minna Canthin kadulla alapuoti eli lankakauppa.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Karl Granit]]> Kuopio]]> Savilahti]]> Harjula]]>
Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.

Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen loppupuolella. Minna Canthilla oli osansa siinä, että sairaalan olot tutkittiin ja niitä parannettiin. Maisema Savilahdesta Harjulaan päin. Kuva on otettu vuosien 1890 ja 1893 välisenä aikana.
Harjulan entisessä kartanossa toimi köyhäinhoitolaitos, jota Canth kuvasi mm. Köyhää kansaa -kertomuksessaan.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Karl Granit]]> Kuopio]]> Puijo]]> 1800-luku]]> Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.

Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia:

-- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys. Sinne vei kaksi tietä, leveä ajotie, joka heti siinä aidan takana kaartui oikeaan ja polkutie, johon poikettiin vasta tuonnempana Julkulan haaralta.

Tässä novellissa koulutytöt kiipeävät Puijon torniin. Kuva on otettu vuosina 1890-1893. Kuvattu kaupungin yli kaakkoon.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Karl Granit]]> Kuopio]]> Puijo]]> 1800-luku]]> Kuopio]]> Kuopion suomalainen yhteiskoulu]]> koulut]]>
Koulun perustamisessa oli Minna Canthilla oma merkittävä osansa. Canth kirjoitti koulun puolesta muun muassa lehtiartikkelin.

Koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa. Vuonna 1898 se muutti Haapaniemenkadun ja Eteläisen Vuorikadun (nykyisin Minna Canthin katu 46) kulmaan, jossa rakennus on edelleenkin olemassa.
Postikortti Kuopion suomalaisesta yhteiskoulusta, kuvattu vuosien 1905 ja 1915 välisenä aikana. Rakennus valmistui osoitteeseen Eteläinen Vuorikatu (nyk. Minna Canthin katu 46) vuonna 1897. Minna Canth oli perustamassa koulua sekä toimi myös sen johtokunnassa.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Karl Granit]]> laulujuhlat]]> Väinölänniemi]]> Kuopio]]>
Juhla erinomaisesti onnistunut. --- Kaupunki on liputettu. --- Teaatteri ja konsertit kukkuroillaan väkeä. --- Niin, ei Kuopio ole niin iloinnut kuin nyt minun muistin aikaan. (kirje Ellille 20.6.1891)

Yksi juhlien kohokohdista oli kaupungin läpi kulkenut kalevalaiskulkue, joka esitti väkeä saapumassa Pohjolan häihin, Kuva on otettu Piispanpuiston laidalla. Kuvassa laulujuhlien kalevalaiskulkue Piispanpuiston laidalla kuvattuna.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Victor Barsokevitsch]]> Kanttila]]> Kuopio]]> Kanttila, Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmassa vielä nykyisinkin sijaitseva talo, oli Minna Canthin koti kahteen otteeseen: ensin lapsuus- ja nuoruusvuosien koti, sitten seitsemän lapsen yksinhuoltajaäidin, kauppiaan, kirjailijan ja monipuolisen vaikuttajanaisen koti- ja liiketalo vuosina. Kanttila sellaisena kuin se oli Minna Canthin aikaan.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> Kuopio]]> hautajaiset]]> henkilöt]]> Carl August Malmbergin hautajaisiin.]]> fi]]>