Aineistot (yhteensä 275)

  • Aihe on tarkasti "koulut"

Äitienpäiviä järjestettiin talkoilla kyläläisten voimin. Viinikkalan koululla tarjoilijoiksi olivat päässeet eturivin Mooses Tossavainen, Veikko Saastamoinen, Pauli Kukkonen ja Arvi Koskinen, lisäksi kuvassa eturivissä Kari ja Veli Humalamäki,…

Ensimmäiset uudella Vuonamon koululla järjestetyt äitienpäivät vuonna 1937. Äidit vas. Riikka Laukkanen, Serafia Huttunen, Eeva Jauhiainen, Anna Sohvi Tarvainen, Maria Jauhiainen, Liinu Jauhiainen ja Veera Jääskeläinen. Seuraava rivi vas. Martta…

Vasemmalla ala-aste ja oikealla yläaste. Vuosiluku ei tiedossa.

Avainsanat: , ,

Arantilan vanha koulu rakennettiin vuonna 1878 ja purettiin 1969.

1920
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).

Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…

1873
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…

Huittisten kotiseutuyhdistyksen kuvakokoelman kuva nro 565

Hamulan koulun 90-vuotisjuhlakuva 1986. Perustettu 1896. Koulu on ollut kylän musiikkitoimintakeskus perustamisvuodesta lähtien. Ensimmäisen lukuvuoden opettaja oli Albin Walkonen Lahdesta.

Hamulan koululla opettaja Jaakko Korhosen aikana. Vasemmalla rva Korhonen, Arttu Pellikka sylissä Irja-tytär, Veera Vesterinen, Maire myöh. Brömsi, takana Emil Vesterinen, Jaakko Korhonen sylissä tytär, takana vasemmalla Otto Karhunen,…

Avainsanat: , ,

Artikkeli Huittisten Museo- ja kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1982

Heinamaan koulu ja oppilaita 1940- ja 50-lukujen vaihteessa

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 2006

1960-luku
Seuraavaksi valmistui Ihalan uusi koulurakennus vuonna 1956. Kuva on 1960-luvulta.


(Aineiston luovuttaja: Sirkka Heiskanen-Mäkelä)

Kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus esitti ajatuksen kansakouluista. Niiden tarkoituksena oli kehittää ruumillisia ja henkisiä taitoja ja antaa tasapuolisesti kaikkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja myös tytöille.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1903-1904. Sisältää artikkelin Joensuun lyseon rahakokoelma / järjestänyt J. W. Ronimus.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1905-1906 sisältää myös artikkelin: Gabr. v. Pfaler: Mietteitä ja toivomuksia voimistelun opetuksen suhteen.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1908-1909.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1909-1910.Sisältää myös luvun:Lyhyt tasotrigonometrian oppimäärä klassillisia lyseoita varten / kirjoittanut Aaro Markkanen.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1910-1911.Julkaisu sisältää myös artikkelit:Johan Fredrik Blomqvist: Pieni kouluhygienian opas;Onni Johannes Brummer: Piirteitä sodan tuottamista rasituksista Kyminkartanon läänissä…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1911-1912.Julkaisu sisältää myös erilaisia ohjeita ja määräyksiä liittyen koulun toimintaan. Siinä esitellään mm. opetusvälineitä ja kerrotaan koulun pihamaan istutuksista.

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1912-1913.Sisältää myös K. A. Wegeliuksen artikkelit:1. Mitä hyötyä on vanhioen kielten, latinan ja kreikan lukemisesta oppikouluissamme?2. Mitä tietää esitys: kansakoulu…

Joensuun suomalaisen klassillisen lyseon vuosikertomus lukuvuonna 1913-1914.

Joensuun lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1928-1929.

Joensuun lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1929-1930.

Joensuun lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1931-1932.

Joensuun lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1932-1933.

Joensuun lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1932-1933.

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Avainsanat: , ,

Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…

Avainsanat: , ,

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914.

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…

Suomen alkeisoppilaitosten uudistusten takia Joensuun klassillinen lyseo muuttui Joensuun suomalaiseksi lyseoksi. Keisari vahvisti tätä koskevan asetuksen 11.9.1914. Suomen saadessa itsenäisyyden vuonna 1917 Suomen Senaatti määräsi Koulutoimen…

Kansalaissota vaikutti koulun toimintaan. Koulurakennuksessa toimi sotilasmajoitus 11.2.1918 lähtien aina 29.10.1918 saakka, jolloin sitä ei voitu käyttää opetukseen. Koulu toimi syyskauden alussa Joensuun tyttökoulussa. Työjärjestyksenä käytettiin…

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomuksen 1919-1920 lisäksi julkaisu sisältää lyseon sankarimuistotaulujen paljastamisjuhlan ohjelman puheineen, runoineen, lauluineen ja kansalaissodan muisteluineen.

Joensuun suomalaisen lyseon vuosikertomus lukukaudelta 1920-1921. Syyslukukauden alusta aloitti uutena rehtorina Aaro Markkanen. Hänen edeltäjänsä oli Karl Albert Wegelius.
 
Koneluettavat metatiedot: