Aineistot (yhteensä 123)

  • Aihe on tarkasti "Turku"

1953
Turun kaupunginkirjaston alakertaa kuvattuna 1950-luvulla.

1930-luku
Turun kaupunginkirjaston käsikirjasto ja lukusali kuvattuna 1930-luvulla.

1914
Turun kaupunginkirjaston alakerran lukusali kuvattuna n. 1910-luvulla. Vuosina 1903-1914 miesten ja naisten lukusalit sijaitsivat erikseen. Miesten lukusali sijaitsi ns. pyörösalissa eli rotundassa ja naisten lukusali sen vieressä. Ne oli erotettu…

Kansankirjasto ja lukusali sijaitsivat puutalossa osoitteessa Linnankatu 12 n. 1877-1903. Kansankirjastot olivat lähinnä suomenkieliselle alemmalle kansanluokalle, rahvaalle, tarkoitettuja kirjastoja. Kansankirjastotoiminta sai varsinaisesti alkunsa…

n. 1903-1912
Pääkirjasto valmistui 1903, jolloin kirjastoon oli kaksi sisäänkäyntiä. 1912 uudistusten myötä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti poistettiin. Valokuvassa on vielä nähtävissä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti.

Syntyi Turussa 1817 ja kuoli Turussa 1898. Tuomiorovasti ja myöhemmin arkkipiispa. Oli perustamassa Turun kansankirjastoa 1862. Toimi kansankirjaston toimikunnan puheenjohtajana.

1800-luvun loppu
Tohtori Jahnsson (1841-1894) opetti suomea, kreikkaa ja latinaa Turun kouluissa. Julkaisi myös oppikirjoja. Hän oli innokas kansallisuus- ja suomalaisuusasian ajaja Turussa. Oli mukana perustamassa Turkuun Kansanvalistusseuran haaraosastoa ja…

1893
Kirjastonhoitaja kansankirjastossa 1893, apulainen 1905, amanuenssi 1912, vanhempi amanuenssi 1919, assistentti 1927. Kuollut 1946.

Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto sijaitsee Turun keskustassa Linnankadun varrella. Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen…

1880
Ruotsinkielinen Turun kaupunginkirjaston lainaussopimus vuodelta 1880. Vapaasti suomennettuna: Filosofian maisteri Karl Wahlström, Piispankatu 11, on lainannut teoksen: "Om Poncetet's Betydning för Geometrien, Elling Holst. Painettu Kristianiassa…

1989
Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat.

Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.

Rajapyykissä olevan…

1886-1887
Turun kansankirjastonhoitaja vuosina 1886-1887

1891-1922
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…

n. 1880-1914.
Pehr Fredric von Rettig (1843 Gävle, Ruotsi – 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig…

1874
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…

1792
22.6.1792 päivätty Verser til de, vid Åbo academie on Frans Mikael Franzénin laatima, 26 oppineelle herralle omistettu maisteripromootioruno. Vasta 20-vuotias Franzén (1772-1847) oli runon kirjoittamisen aikaan juuri nimitetty kaunopuheisuuden…
 
Koneluettavat metatiedot: