Pentti Haanpää osti Korpelainen-nimisen asutustilan Pyhännän Iso-Lamujärveltä vuonna 1950 kesäpaikaksi itselleen ja perheelleen. Kirjailija oleskeli Korpelaisessa myös talvisaikaan, jolloin hän asusti työhuoneessaan saunarakennuksessa.
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880),…
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua…
Me tarkoittaa Canthia itseään ja Robert Kiljanderia. Ilmestynyt alunperin Taiteilijaseuran joululehdessä 1894. Painettu uudestaan kokoomateokseen Kuinka meistä tuli kirjailijoita 1916 (n:o 250) ja lehteen Naisten ääni 1912. (ks. Kannila 763, 1967.)…
Kummituksia, elli Luonnollisia Aawis-Juttuja -kirjanen sisältää Juteinin saksan kielestä kääntämiä hupaisia kummitusjuttuja. Kertomuksen lopussa kuvatulle yliluonnolliselle tapahtumalle annetaan kuitenkin aina luonnollinen selitys. Näiden…
Hahnssonin Kuuselan kukka -kertomuksen tapahtumat sijoittuvat Kokkolan seudulle. Siellä oli ”meren rannalla kaunis Niemen talo, jota hallitsi kuudenkymmenen vuoden vanha ukko”. Kuuselan kukka on kraataritädin kahdeksantoistavuotias Lyyli-tytär,…
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.
Lonkassa talvella 1943. Vuokkiniemen pitäjässä sijaitsevassa Lonkassa oli kenttähevossairaala, jonka varastonhoitaja-kirjurina Pentti Haanpää toimi jatkosodan ajan.
Mäkelän Liisu ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1880 Hämeenlinnassa J. A. Hahnssonin kustantamana. Mäkelän Liisu sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).