Laura Lehtola oli pitämässä kiertokoulua Partakon Kivikummussa kesällä 1945. Kesken päiväunien, talon äiti Aino-Siiri, tuli herättelemään opettajaa, sillä Martta tyttö oli loukannut kätensä uintireissulla. Tyttöä lähdettiin viemään ensiavun jälkeen…
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Riitta Junttila teki pitkän työuran Ivalon ala-asteella alkuopetuksessa. Koulumaailmassa rajat ovat tärkeitä ja se, että kaikki opettajat noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Rehtorin tuki ja esimiestaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä tulokselliselle…
Männyn juurista valmistettiin juuriköyttä nuotan vetoköydeksi. Juuriköysi oli pehmeää ja kevyttä verrattuna Norjasta tuotuun karkeaan hamppuköyteen. Nuottaus oli jokapäiväistä puuhaa Inga Vallen kotona Sikovuonossa. Nuottaukseen osallistui koko…
Haastateltava muistelee koulunkäyntiä Koppelon vanhalla koululla. Koulu sijaitsee Koppelon ja Veskoniemen kylien puolivälissä. Opettaja Hakosalo oli innostunut työstään ja piti koululaisille myös iltalinjaa, jossa paranneltiin opittuja tietoja ja…
Lasten tehtävänä oli auttaa vanhempia kotitöiden teossa, veden ja puun kannossa, lehmien lypsyssä sekä lehtikerppujen ja heinänteossa. Työn lomassa käytiin koulua ja leikittiin etupäässä ulkoleikkejä. Myrkkyroona, ruutupelit, piilosillaolo, könkkä ja…
Jouni Mattus muistelee lapsuuttaan ja koulunkäyntiä Riutulassa. Mattuksen perhe asui aluksi Tirrossa, talossa jossa ei ollut sähköjä. Yhdessä talossa oli puhelin, jota käytettiin harvoin. Asiat toimitettiin mieluummin käymällä paikan päällä. Lasten…
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti…
Kertoja kävi koulua Petkulassa, asui asuntolassa ja pääsi jouluna käymään kotona. Koulussa opetettiin kirjoittamista ja lukemista. Asuntolan valvoja kuulusteli läksyt. Jos oppilas ei osannut läksyjä, hän ei saanut ruokaa.
Tarinankertoja muistelee koulunkäyntiä Koppelossa. Aikaisempien opettajien kanssa ei ollut niin tarkkaa, vaan koulussa ollessa sai liikkuakin jonnekin. Uusien opettajien myötä järjestys muuttui, piti istua paikoillaan. Oppiaineita olivat laskeminen,…
Kirkkoherra Itkonen tuli koulua tarkastamaan ja totesi aamupuuroa syödessään, että jos viikonkin joutuisi tämmöisessä hiljaisessa paikassa olemaan, niin hulluksi tulisi. Laura vastasi tähän, että on niin paljon kaikkea tekemistä ettei jouda sellaisia…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa