Varissuon kirjasto sijaitsee Varissuon lähiössä, liikekeskuksen ja Varissuon terveysaseman välissä, kaksikerroksisen rakennuksen toisessa kerroksessa.
Varissuon kirjasto on avattu 1987 ja uudistettu 2010.
Nummen sivukirjasto on perustettu 1910. Se kuului silloin Kaarinan kuntaan, mutta kuntaliitoksen myötä 1939 alue liitettiin Turkuun. Kirjasto sijaitsi yksityisen omistamassa puutalossa Chorellinkadulla. Kirjastolla oli käytössä alakerrassa n.150…
Vasaramäen lähikirjaston sisätiloja ja sisäänkäynti kuvattuna 1996. Vasaramäen kirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.
Vasaramäen sivukirjasto rakennettiin uuden kansakoulutalon yhteyteen vuonna 1951. Arkkitehti V.K. Kahran suunnittelema kirjasto on edelleen toiminnassa.
Nummen lähikirjasto rakennettiin 1973 kiinteistöyhtiöksi, josta kaupungin omistama eli kirjaston osuus oli 75%. Rakennus suunniteltiin alusta asti kirjastoksi. Arkkitehtitoimisto Olli Vahtera, rakennuksen rakensi Ruola oy. Mukana suunnittelussa oli…
Lausteen kirjasto sijaitsee Lausteen lähiössä ja se perustettiin 1976. Kirjasto rakennettiin samaan yhteyteen Lausteen alakoulun kanssa. Kirjasto on edelleen toiminnassa.
Hirvensalon kirjasto sijaitsee Hirvensalon saarella. Kirjasto jatkaa pitkiä perinteitä, sillä kirjastotoiminnan voi katsoa alkaneen jo vuonna 1897 nuorisoseuran toimesta, kun saarelle perustettiin lukutupa. Kunnalliseksi kirjasto muuttui vuonna…
Pansion kirjasto on perustettu 1951. Se sijaitsee Pansion lähiössä, lähellä Pansion telakkaa. Kirjasto rakennettiin samaan yhteyteen kansakoulun kanssa ja kirjastolla on käytössä 80:n neliön kokoinen tila. Kirjasto on edelleen toiminnassa.
Turun kaupunginkirjaston käsikirjasto ja lukusali sijaitsivat rakennuksen toisessa kerroksessa. Kuvassa näkyy käsikirjaston henkilökuntaa ja asiakkaita n. 1930-1950-luvulla.
Lapsia lukemassa Turun kaupunginkirjaston lukusalissa n. 1903-1914. Tuona aikan lasten lukusali sijaitsi rakennuksen Linnankadun puoleisessa kulmassa. 1914 uudistusten jälkeen lasten lukusali siirrettiin Rantakadun puoleiseen kulmaukseen.
Turun kaupunginkirjaston alakerran lukusali kuvattuna n. 1910-luvulla. Vuosina 1903-1914 miesten ja naisten lukusalit sijaitsivat erikseen. Miesten lukusali sijaitsi ns. pyörösalissa eli rotundassa ja naisten lukusali sen vieressä. Ne oli erotettu…
Kansankirjasto ja lukusali sijaitsivat puutalossa osoitteessa Linnankatu 12 n. 1877-1903. Kansankirjastot olivat lähinnä suomenkieliselle alemmalle kansanluokalle, rahvaalle, tarkoitettuja kirjastoja. Kansankirjastotoiminta sai varsinaisesti alkunsa…
Pääkirjasto valmistui 1903, jolloin kirjastoon oli kaksi sisäänkäyntiä. 1912 uudistusten myötä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti poistettiin. Valokuvassa on vielä nähtävissä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti.
Syntyi Turussa 1817 ja kuoli Turussa 1898. Tuomiorovasti ja myöhemmin arkkipiispa. Oli perustamassa Turun kansankirjastoa 1862. Toimi kansankirjaston toimikunnan puheenjohtajana.
Tohtori Jahnsson (1841-1894) opetti suomea, kreikkaa ja latinaa Turun kouluissa. Julkaisi myös oppikirjoja. Hän oli innokas kansallisuus- ja suomalaisuusasian ajaja Turussa. Oli mukana perustamassa Turkuun Kansanvalistusseuran haaraosastoa ja…
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto sijaitsee Turun keskustassa Linnankadun varrella. Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen…
Ruotsinkielinen Turun kaupunginkirjaston lainaussopimus vuodelta 1880. Vapaasti suomennettuna: Filosofian maisteri Karl Wahlström, Piispankatu 11, on lainannut teoksen: "Om Poncetet's Betydning för Geometrien, Elling Holst. Painettu Kristianiassa…
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…
Pehr Fredric von Rettig (1843 Gävle, Ruotsi – 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig…
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
![Lapsiakirjastossa_kuvaTurunkaupunginkirjasto[1].jpg](https://digi.kirjastot.fi/files/square_thumbnails/40d900da7641a7c3a4350943d963d5b6.jpg "Lapsiakirjastossa_kuvaTurunkaupunginkirjasto[1].jpg")
