Entisaikaan kotieläimistä ja porosta hyödynnettiin kaikki joko ruoaksi tai vaatteiksi. Eläinten verestä tehtiin veripalttua, -makkaraa ja -leipää. Poron vatsassa olevaa "kuninkaan lakkia" käytettiin verimakkaran teossa. Veren joukkoon pantiin…
Vesimyllyt rakennettiin ojan päälle. Myllyn rakenne oli tarkkaan mietitty. Se oli yksinkertainen mutta tehokas. Myllykivet olivat yleensä graniittia ja ne haettiin joko Kultalasta tai Inarijärveltä.
Vanhat vesimyllyt olivat aikanaan kiinnostavia kohteita. Niissä jauhettiin viljaa ja poikaset retkeilivät myöhemmin myllyjen läheisyydessä lintujahdissa. Myllyt toimivat osuuskuntaperiaatteella ja lansmestarina l. puheenjohtajana toimi…
Poromies Matti Mattuksella oli ruotsalainen Husgvarna niminen pistooli, jota Reino halusi innokaasti saada omakseen. Aseen Matti oli vaihtanut ajohärkään, joka 1926-luvulla maksoi viisi markkaa. Kauppaa hierottiin ja Reino kyseli useaan otteeseen…
Laura Lehtola oli pitämässä kiertokoulua Partakon Kivikummussa kesällä 1945. Kesken päiväunien, talon äiti Aino-Siiri, tuli herättelemään opettajaa, sillä Martta tyttö oli loukannut kätensä uintireissulla. Tyttöä lähdettiin viemään ensiavun jälkeen…
Virtaniemen ja Paatsjoen varret olivat tulleet tutuksi Pekka Svendsenille uitto- ja voimalaitostyömaiden kautta. Sota-aika kului porohommissa. Svendsen osallistui myös Petsamoon menevän tien rakentamiseen.
Vuodet 1917 ja 1918 olivat levotonta aikaa. Myös ruoasta oli puute varsinkin vähäosaisilla ihmisillä. Törmäsen talollisilla ruokaa kyllä riitti omasta takaa, vain leivästä oli puute. Parempiosaiset auttoivat köyhempiä. Perunaa viljeltiin, ohra ei…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa