Helmi puhdistettiin ja se esiteltiin silkkialustalla ostajalle. Välittäjät tienasivat usein eniten helmikaupassa. Kertoja sai tosin kerran laadukkaasta helmestä 5000 mk, mikä vastasi kahdensadan poron tokkaa. Ivalon lennättimen johtaja Mauri…
Helmenpyyntiä voi verrata kullankaivuuseen tai lottoamiseen. Siihen innostuu varsinkin jos kohdalle sattuu hyvä ja arvokas helmi. Laadukkaan helmen tunnisti lasinkirkkaudesta, punaisesta tai mustasta väristä. Helmen jaloimmat yksilöt on luokiteltu…
Satunnaiset helmenpyytäjät kokeilivet onneaan väliaikaisesti, kun sen sijaan ns. elinkautisilla pyytäjillä onni oli parempi. Hyvän helmen löytämiseen vaadittiin satojen, jopa tuhannenkin raakun avaaminen. Simpukan ulkokuoren lukemisen taito auttoi…
Kiinnostus helmenpyyntiin heräsi pikkupoikana isän mukana kulkiessa. Raakkupihdit ja muut pyyntikeinot tulivat aikaa myöten tutuiksi pyytäjien kertomuksia kuunnellessa. Kerran sattui kohdalle laadukas huulihelmi ja siitä maksettiinkin 5000 mk. Isä,…
Helmenpyynnin kukoistuskausi on ollut vuosikymmenten 1850-1930 välillä. Jokihelmisimpukka elää keskimäärin 180 vuotiaaksi, vanhimmat kuitenkin jopa 280 vuotiaaksi asti. Simpukan ikä määritellään kuoren vuosirenkaista. Raakun kuoriaines on lujaa…
Helmenpyytäjä kertoo simpukan syntymisestä, simpukkapopulaation leviämisestä ja helmen kehittymisestä. Ylävirassa koirassimpukat laskevat maitinsa alavirrassa olevien naarassimpukoiden hedelmöitettäväksi. Siksi raakkuyhdyskunta saattaa paikoin olla…
Suomujoen vesistö on ollut otollinen jokihelmisimpukan kehittymiselle puhtautensa vuoksi. Matti on pyytänyt isänsä kanssa aikanaan nimenomaan Luttojoen ja Suomujoen vesistöissä. Raakkua pyydettiin raakkupihdeillä, jotkut koettivat onneaan haavilla ja…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa