Raisiossa toteutettiin 1950- ja 60-luvuilla uusien koulujen rakentamisohjelma. Ensimmäisenä valmistui Tahvion koulun lisärakennus vuonna 1953. Kuva on 1960-luvulta.
Tahvion koulun V ja VI luokkien oppilaita opettajansa Anna Siirin johdolla perunan nostossa syksyllä 1947. Perunapellon takana näkyy Tahvion vanha, vuodelta 1916 oleva koulurakennus.
Mahittulan koulu aloitti toimintansa Raision ensimmäisenä kansakouluna vuonna 1883. Koulu lopetti toimintansa Kerttulan koulun valmistuttua 1930-luvun alussa. Lasten lukumäärän lisääntymisen johdosta Mahittulan koulu otettiin uudelleen koulukäyttöön…
Vanha Esson huoltoasemarakennus purettiin ja sen paikalle rakennettiin uusi huoltoasemarakennus, joka valmistui vuonna 1976. Sen yhteydessä aloitti toimintansa myös Primulan baari, josta tuli 1970-luvun jälkipuolella ja seuraavalla vuosikymmenellä…
1960-luvun Raision maamerkkeihin kuului vuonna 1960 valmistunut Esson huoltoasemarakennus. Raision taksiasema muutti uuden huoltoaseman kulmahuoneeseen.
Raision seurakunta itsenäistyi senaatin päätöksellä vuonna 1894, ja samana vuonna seurakunta teki kaupan lain edellyttämästä virkatalosta tulevalle kirkkoherralle. Kunnostustöiden jälkeen pappila oli kirkkoherrojen asuinrakennuksena vuoteen 1962,…
Nykyistä kaupungintaloa vastapäätä Raisiontien toisella puolella sijainnut rukoushuone purettiin vuonna 1990. Rakennuksen hirret kuljetettiin Viherlahden leirikeskukseen, Merimaskuun. Uudelleen pystytetty rukoushuone on nykyään leirikirkko, joka…
Raisio tunnetaan paitsi margariinitehtaastaan myös urheilijoistaan. Vuoden 1984 Los Angelesin olympiakisoihin osallistui peräti kolme raisiolaista urheilijaa vas. soutajat Reima ja Pertti Karppinen sekä kävelijä Reima Salonen. Kuva on…
Turun Seudun Osuuskassan Raision konttorin toimitalo valmistui vuonna 1954. Pankki toimi tässä talossa vuoteen 1974 asti, jolloin se muutti uusiin toimitiloihin Torikeskukseen. Vanha toimitalo jouduttiin purkamaan vuonna 1976 risteyksen laajennuksen…
Raision Säästöpankin asemanseudun konttori perustettiin vuonna 1953. Se toimi alkuun Aallon kaupparakennuksen yhteydessä ja sittemmin Vehnätien varrella olevassa kiinteistössä. Asemanseudun konttorin toiminta päättyi vuonna 1991.
Raision Säästöpankin Ihalan konttori toimi tässä Ihalantien varrella olevassa rakennuksessa vuodesta 1954 vuoteen 1963. Samassa kiinteistössä oli myös Pentti Puiston rautakauppa.
Raision Säästöpankki muutti rakennuttamaansa omaan toimitilaan vuonna 1957. Pankin itsenäinen toiminta päättyi vuonna 1967, jolloin se sivukonttoreineen fuusioitui Turun Suomalaiseen Säästöpankkiin. Vuonna 1980 TSSP:n Raision aluekonttori muutti…
Vanton posti toimi Kaanaantien varrella olevan Koskisen talon alakerrassa vuodesta 1960 vuoteen 1984, jolloin posti muutti tien toiselle puolelle osuuskaupan entisiin tiloihin. Vanton postikonttorin toiminta päättyi vuonna 1991. Kuvassa Vanton postin…
Ihalan posti toimi Pappilan talon alakerrassa vuodesta 1955 vuoteen 1963. Postin lisäksi rakennuksen alakerrassa toimi tuolloin myös Tarmola. Postilta vapautuneisiin tiloihin muutti Raision Säästöpankin Ihalan konttori, jossa se toimi…
Raision pääposti toimi vuodesta 1961 vuoteen 1966 Keonpellon uudessa liikehuoneistorakennuksessa. Postin lisäksi siellä aloittivat ensimmäisinä toimintansa Liisa Helmisen kauppa, Kansallis-Osakepankki ja apteekki.
Asemarakennuksessa toimi posti vuodesta 1924 vuoteen 1982. Aseman posti oli Raision pääpostina vuoteen 1961. Kuvassa aseman postin henkilökuntaa vuonna 1958 asemarakennuksen päädyssä.
Kuhankuono on Varsinais-Suomessa sijaitseva seitsemän kunnan rajapyykki. Kivelle ulottuvat Auran, Maskun, Mynämäen, Nousiaisten, Pöytyän, Turun ja Ruskon rajat.
Se on myös Kurjenrahkan kansallispuiston tunnetuin nähtävyys.
Matkustajakoti, kahvila-ravintola Otava toimi tällä tontilla olevassa kaksikerroksisessa puurakenteisessa talossa. Kansan suussa se kulki Hummerikujan nimellä (ehkä syystäkin). 1930-luvulla, sen alkupuolella sitä piti poliisi…
Turun kaupunginkirjaston hoitajaksi valittiin opettajatar Bertha Hamberg (s. 1852 Turku- k. Kulosaaressa 1943). Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1912 asti, jolloin Turun kansan- ja kaupunginkirjastot yhdistettiin saman johdon alaisiksi ja hänestä…
Pehr Fredric von Rettig (1843 Gävle, Ruotsi – 1914 Piikkiö, Suomen suuriruhtinaskunta) oli ruotsalaissyntyinen liikemies. Muutettuaan Turkuun 1867 hän työskenteli sukunsa omistamassa – ja myöhemmin perimässään – savuketehtaassa. Fredric von Rettig…
Adolf Lindman työskenteli Turun kansankirjaston ja myöhemmin Turun kaupunginkirjaston v.t. kirjastonhoitajana 1887, kirjastonhoitajana 1888, intendenttinä 1905, varakirjastonhoitajana 1912 ja kirjastonhoitajana 1921-1927. Lindman oli paitsi pappi ja…
Ote Eino Leinon Elämäni kuvakirjasta (1915). Eino Leino muistelee Kuopion laulujuhlia, jonne hänen veljensä Kasimir Leino oli kutsuttu juhlarunoilijaksi.
Lukijalle-kirjoitus Kasimir ja Eino Leinon julkaiseman Nykyaika-lehden näytenumerosta. Kirjoituksessa kuvaillaan veljesten hyvin laajaa ja kunnianhimoista tavoitetta tuoda esille kotimaan keskeisimmät ilmiöt kaikilta aloilta ja johdattaa lukija myös…
Esipuhe Kasimir Leinon näytelmästä "Jaakko Ilkka ja Klaus Fleming". Näytelmän neljä ensimmäistä kuvaelmaa ehtivät ilmestyä Kasimir ja Eino Leinon julkaisemassa Nykyaika-lehdessä, ennen kuin lehti lakkautettiin talousvaikeuksien vuoksi vuonna 1899.…