Haastateltava on tullut Lemmenjoelle kultaa kaivamaan isänsä kanssa vuonna 1948. Tuolloin niinsanottu kultaryntäys kesti noin 5 - 6 vuotta laantuakseen sitten ja alkoi uudelleen 1970-luvun loppupuolella kun kullan hinta nousi. Osa kullankaivajista…
Lapin kullankaivajien liiton puheenjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoo haastatteluussa minkälainen vaikutus kullankaivuulla on ollut Lemmenjoen kansalispuiston syntyyn ja luontoon. Konekaivuun aloittaminen luonnonpuistossa toi mukanaan uusia haasteita…
Teos on taiteilijakirja.Teos koostuu 78 kuvallisesta kortista ja 78 tekstistä, jotka koottu 199-sivuiseksi kirjaksi. Uniikkikappale, tekijöiden signeeraama ja numeroitu laitos (131/150).
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan ensimmäinen osa. 26 numeroimatonta sivua.
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan toinen osa. 26 numeroimatonta sivua.
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan kolmas osa. 26 numeroimatonta sivua.
Teos on taiteilijakirja. Teos on kuvitusta sekä (proosa-)runoja sisältävä vihkonen. Teos on neljän, samassa mustassa paperipussissa säilytettävän erillisniteen muodostaman Mytty-teossarjan neljäs osa. 26 numeroimatonta sivua.
Referoidut kirjeet: 2.9 1892, 10.9.1892, 30.9.1892, 23.10.1892, 9.11.1892, 20.12.1892, 7.2.1893, 30.3.1893, 15.3.1894 ja pieni kirjelappunen, joka on päivätty Kuopiossa kesällä 1892. Referaattien kirjoittajaa ei tiedetä.
Kirje on pieni, taitettu lappunen. Kirjeen päiväys ja kirjoittamispaikka on päätelty sisällöstä. Tavaststjernat kutsuvat kirjeessä Minna Canthia kylään.
Kesäkuussa 1891 Kansanvalistusseura järjesti valtakunnalliset laulu- ja soittojuhlat Kuopiossa. Juhla-alue sijaitsi Väinölänniemen kentällä. Minna Canthin kirje Elli-tyttärelle kertoo, että juhlissa kävi 16 000 vierasta. Juhla erinomaisesti…
Kaupungintalo valmistui 1885 kauppatorin varrelle. Rakennus oli keskeinen osa kaupunkikuvaa.Taustalla Puijo. Kuvaaja Karl Granit. Kuvan keskellä samana vuonna valmistunut kaupungintalo.
Maisema Savilahdesta Harjulaan päin Karl Granitin kuvaamana. Harjulassa sijaitsi kaupungin vaivaistalo, jonne kaikki kaupungin vaivaishoitoon oikeutetut sijoitettiin 1880-luvulla.Julkinen huomio kohdistui Harjulan huonoihin oloihin vuosikymmenen…
Näkymä Puijolta kaupungin yli kaakkoon. Kuva on otettu 1890-luvun alussa. Kuvaaja Karl Granit.Novellissa Eräs Puijolla käynti Canth kuvaa Puijon teitä ja maisemia: -- mutta vähän etempänä kohosi oikeaan Puijon mahtava mäki, kuopiolaisten ylpeys.…
Itä-Karjalan kansanopisto perustamiseen Laatokan Karjalassa saatiin lupa 8.3.1906, Saman vuoden marraskuussa kansanopisto aloitti toimintansa Impilahden Viipulanniemessä. Jo vuonna 1896 aloitettu kansanopistoasian valmistelu Karjalaan sai…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
