Aineistot (yhteensä 10697)

1891
Kirjeeseen ei ole merkitty päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

Avainsanat: ,

1891
Kirjeeseen ei ole merkitty päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

Avainsanat: ,

1891
Kirjeeseen ei ole merkitty päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

Avainsanat: ,

1891
Kirjeeseen ei ole merkitty päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

Avainsanat: ,

1891
Kirjeeseen ei ole merkitty päiväystä, vaan se on päätelty kirjeen sisällöstä.

Avainsanat: ,

1889
Kirjeen lopussa on Elli Canthin kirjoittama viesti, joka on lisätty siinä vaiheessa, kun Elli Canth on lähettänyt kirjeen edelleen Kauppis-Heikille.

Avainsanat: ,

1890
Kirjettä ei sen sisällön perusteella ole voitu kirjoittaa 1. marraskuuta, vaan hieman myöhemmin.

Avainsanat: ,

1877
Kirje on päivätty 4.7.1877. Kirjeen alussa on Minna Canthin isän suomenkielinen kirje vaimolleen Ulrika Johnsonille. Minna Canthin ruotsiksi kirjoitettu kirje alkaa toisella sivulla.

Avainsanat: ,

1889
Kirje koskee teoksen Kansan ääniä (1889) julkaisua, jossa ilmestyivät Minna Canthin novellit Kauppa-Lopo ja Lain mukaan.

Avainsanat: ,

1889
Kirje koskee teoksen Kansan ääniä (1889) julkaisua, jossa ilmestyivät Minna Canthin novellit Kauppa-Lopo ja Lain mukaan.

Avainsanat: , ,

1887
Kirjeestä on tallella vain alku. Vastaanottajaa ei tiedetä eikä sen kirjoittaja ole Minna Canth.Kirje on päivätty Jyväskylässä ja kirjoittaja mainitsee ehkä muuttavansa sieltä pois, ryhtyvänsä "Auran toimittajaksi". Kirjeessä kommentoidaan Minna…

1860
Sävyltään pilaileva kirje sisältää piirroksia. Arkin alareunaan on piirretty ihmishahmo, jonka kädessä olevassa lapussa on teksti "Mina". Kirjoittamisajankohta ja se, kenelle kirje on osoitettu, ei selviä kirjeestä. Arkin kääntöpuolella mainitaan…

Avainsanat: ,

1890
Kopiotuja katkelmia on yhteensä 35 kirjeestä. Kopioiden kirjoittajaa ei tiedetä.

Avainsanat: , ,

Kuvasta tunnistettu takaa vasemmalta toisena Yrjö Hyrylä Naarkoskelta, toiselta riviltä ylhäältä vasemmalla toisena Alli Heikkilä (Virtanen) ja alarivistä vasemmalta toisena Ida Selvenius (Oksa). Kuva on otettu vuonna 1926. Vaatetus ja hiusmallit…

Valokuvaamo Waalijoki on ikuistanut tämän ratsumiehen. Kuvassa on Lauri Salmi noin vuodelta 1932 Uroin talosta Pukkilan Torpista. Hänellä on yllään ratsumiehen varustus ja kuvaan on nostettu näkyviin myös miekka.

Torpinkylän raittiusseuran talo, Rientola, vuodelta 1926 vihkiäisasussaan.

Kuvassa vasemmalla Alli Heikkilä (Virtanen), keskellä Sakari Lehto ja oikealla Hilma Ollila (Kakko).

Kuvassa vasemmalla vaatturimestari Katajavuori, poika Reijo ja vaimo Saima vuodelta 1940 Pukkilan Torpista.

Kuvassa vähän käytetty Valtion yleisostokortti vuosilta 1953-1954. Kortin haltija oli Vieno Björk.

Ryhmäkuva viidestä miehestä sotilasvaatetuksessa noin vuosilta 1941-1942. Kuvassa alarivissä vasemmalla, Lauri Virtanen.

Epätarkassa kuvassa on Puutulan tilan vinttikaivo noin vuodelta 1940 Pukkilan Torpista. Edustalla kukkivat juhannusruusut ja taustalla osin puiden katveessa näkyy kahden rakennuksen päädyt.

Lahtelaisen Lootus Valokuvaamon ottama rintakuva Torppilaisesta Heikkilän talon tyttärestä. Kuvassa neidolla on yllään kaunis pitsikoristeinen vaate, jonka v-aukkoista miehustaa koristaa suuri rusetti ja kuusi nappia. Hiukset on sidottu tummemalla…

Pälkjärven murretutkimus on Tahvo Könösen tekemä. Hän oli itsekin syntynyt Pälkjärvellä 6.3.1864. Pälkjärven murre kuului itämurteisiin, tarkemmin itäisiin savolaismurteisiin eli Pohjois-Karjalan murteisiin.

Avainsanat: , ,

Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…

Avainsanat: , ,

Kirjassa on tutkintokirjat kihlakunnan oikeusistunnoista Tohmajärven ja Pälkjärven käräjäkunnasta sekä Värtsilän välikäräjästä vuosina 1856-1857, jossa käsiteltiin alkoholin vaikutuksen alaisena tehtyä murhaa.

Avainsanat: , , ,

Julkaisu sisältää Waiwaishoidon Ohjesäännön Kiihtelysvaaran kunnalle lisäksi Asetuksen kunnallishallituksesta maalla, Waiwaishoidon asetuksen ja Asetuksen irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä.

Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.

Avainsanat: ,

Norjan kielestä suomennettu uskonnollinen teos, joka antaa moraalisia ja kristillisiä ohjeita naisille ja erityisesti papin rouville.

Avainsanat: , ,

Johan Lagus (16. lokakuuta 1733 Kesälahti – 3. huhtikuuta 1806 Iisalmi) oli lääninrovasti ja valtiopäivämies. Hän valmistui Turun akatemiasta 1757 filosofian maisteriksi. Hänen väitöskirjansa aihe käsitteli Karjalan talouselämää. Väitöskirja…

Julkaisussa esitellään rajakarjalaisia häätapoja ja - taikoja, mm. liittyen lemmennostatukseen, morsiamen pukemiseen, morsiussaunaan ja häävuoteeseen. Ensimmäisellä sivulla mainitaan viitteenä: "Artikkeli perustuu kirjoittajan kesällä 1931…

Syntymäpäiväkirja : raamatunlause ja hengellinen värsy suomalaisesta hengellisestä runoudesta poimittu kullekin vuoden päivälle. Kirja on kuulunut Hilja Hällströmille (1861—1900).  Kirjasta löytyy mm. seuraaviin henkilöihin liittyviä tietoja: Maikki…

Luettelo Suomessa toimivista urheiluseuroista vuonna 1917.

Avainsanat: ,

Julkaisussa on esillä karjalaisia kansanpukuja tekstein ja värikuvin. Se on osa julkaisusarjaa, jossa esitellään suomalaisia kansanpukuja 1800-luvulta. Tämä on kirjasarjan ensimmäinen osa Karjala.

Avainsanat: , ,

Iivo Härkösen matkakuvaus sisältää tietoa mm. Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Laatokan Karjalan historiasta, luonnosta, karjalaisista asukkaista ja heidän elinkeinoistaan.

Avainsanat: ,

Sven Gabriel Elmgrenin kirjoittama Suomalaisia päivätapahtumia ilmestyi alun perin ruotsiksi lyhyempänä laitoksena. Vuoden 1895 painoksen sisältö ulottuu vuoden 1894 loppuun. Kirjassa on lueteltu tärkeitä tapahtumia vuosilta 1157-1894 ensin…

Avainsanat: ,

Sortavalan luterilainen kaupunkiseurakunta aloitti toimintansa 1.5.1918, Kirjassa kerrotaan seurakunnan vaiheista. Kaupunkiseurakunnalla ei ollut omaa kirkkoa, vaan Sortavalan maaseurakunta ja kaupunkiseurakunta käyttivät yhteistä kirkkorakennusta.…

Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. Kirjassa kerrotaan seuran 25-vuotisesta toiminnasta. Se sisältää myös Sortavalan Evankelisen seuran säännöt, jotka Keisariilinen Suomen Senaatti oli vahvistanut…

Sortavalan Evankelisen Seuran perustava kokous pidettiin 30.6.1890 Kymölän seminaarissa. 50-vuotiskertomuksessa kerrotaan seuran perustamisesta, kehityksestä ja toiminnasta. Kirja sisältää myös evankelisen seuran sekä Jamilahden kansanopiston…

Kirjassa kerrotaan lähinnä Laatokan Karjalan mutta myös laajemmin Itä-Suomen lahjoitusmaitten historiasta ja niiden lunastamisesta.

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia,…

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) ja hänen siskoihinsa liittyen. Myös kirjaston lainattavien kirjojen joukosta löytyy Emilialle kuuluneita kirjoja. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin…

Avainsanat: , ,

Julkaisussa Ruskealan 100-vuotiaan kirkon historiaa: rakennustoimikunnan toiminta, kirkon suunnittelu ja rakentaminen, tarpeiston hankinta ja vakinaisten pappien luettelo. Lopussa myös 100-vuotisjuhlan ohjelma.

Keisarillisen Suomen Senaatin 19.12.1882 vahvistamat rakentamisen säännöt Nurmeksen kauppalalle painettuna kirjasena.
 
Koneluettavat metatiedot: