Mahittulan koulu aloitti toimintansa Raision ensimmäisenä kansakouluna vuonna 1883. Koulu lopetti toimintansa Kerttulan koulun valmistuttua 1930-luvun alussa. Lasten lukumäärän lisääntymisen johdosta Mahittulan koulu otettiin uudelleen koulukäyttöön…
Tahvion koulun V ja VI luokkien oppilaita opettajansa Anna Siirin johdolla perunan nostossa syksyllä 1947. Perunapellon takana näkyy Tahvion vanha, vuodelta 1916 oleva koulurakennus.
Raisiossa toteutettiin 1950- ja 60-luvuilla uusien koulujen rakentamisohjelma. Ensimmäisenä valmistui Tahvion koulun lisärakennus vuonna 1953. Kuva on 1960-luvulta.
Tanskan kuningatar Margareeta II:n syyskuussa 1973 Suomeen tekemän valtiovierailun ohjelmaan kuului pistäytyminen Raisioon. Arkeologiasta erityisen kiinnostunut kuningatar tutustui Mahittulan Tuomolan poltto- ja ruumiskalmistoon. Kuninkaallista…
Raision toiseksi vanhin kerrostalo on Viheriäisiin vuonna 1957 valmistunut Nesteen työntekijöiden ensimmäinen asuntolarakennus. Kuvassa oleva Viheriäisten toinen asuntolarakennus valmistui vuonna 1960.
Friisilän tila oli Sippolan suvun hallussa vuodesta 1902 vuoteen 1967, jolloin tila myytiin Raision kauppalalle. Nykyään päärakennuksessa toimii luontopäiväkoti ja navetan yläkerrassa Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuusyhdistyksen…
Santalan tila sijaitsi Viheriäisissä, Kaanaassa. Sen paikalle rakennettiin Nesteen insinööritalot eli insinööreille tarkoitetut paritalot, jotka valmistuivat vuonna 1961.
Upalingon tila sijaitsi Raisionlahden itärannalla. Maatalouden harjoittaminen päättyi Upalingossa vuonna 1974, jolloin Pernon telakkaa alettiin rakentaa.
Inkoisten tila oli Terhon suvun omistuksessa 1910-luvulta 1960-luvun puoliväliin, jolloin tila myytiin Raision kunnalle. Nykyisen Montiskalankadun ja Krookilan koululle johtavan kävelytien kulmassa mäen juurella sijainneet Inkoisten tilan rakennukset…
Alhaisten tien varrella sijainnut Ylhäisten tila oli Lainion suvun omistuksessa vuodesta 1915 vuoteen 1966, jolloin Raision kauppala osti tilan. Ylhäisten pelloille rakennettiin 1960-luvun lopulla Särkilahdenkadun kerrostalot.
Kaupanteko vanhojen raisiolaisten hyvin muistamassa keskustan osuuskaupassa päättyi vuonna 1973 ja jatkui Torikeskuksen uudessa Sokoksessa. Vanha rakennus toimi muuton jälkeen varastona, kunnes se purettiin vuonna 1977.
Raision VPK rakennutti paloasemarakennuksen viereen kioskirakennuksen vuonna 1968. Siinä aloittivat toimintansa Leena Lehden makeiskioski, Aili Niemisen kukkakauppa ja Helvi Kivelän grillikioski.
Muutama sata metriä Ihalantien tasoristeyksestä Turun suuntaan sijaitsi Ihalan pysäkki. Ihalassa oli pieni, 1920-luvulla rakennettu asemarakennus ja sivuraide, johon tavaravaunu voitiin siirtää lastauksen tai purkauksen ajaksi. Ihalan pysäkin vilkas…
Raisionlahden ollessa vielä avoimena Karjaniemeä käytettiin yleisenä uimarantana. Se sijaitsi lahden itärannalla, nykyisen Nesteentien kummallakin puolella. Varsinainen uimaranta oli alueella, jossa nykyinen kävelytie kiertää kallioleikkauksen.…
Ruotsinkielinen Turun kaupunginkirjaston lainaussopimus vuodelta 1880. Vapaasti suomennettuna: Filosofian maisteri Karl Wahlström, Piispankatu 11, on lainannut teoksen: "Om Poncetet's Betydning för Geometrien, Elling Holst. Painettu Kristianiassa…
Turun kaupunginkirjaston pääkirjasto sijaitsee Turun keskustassa Linnankadun varrella. Pääkirjaston vanha rakennus valmistui vuonna 1903. Sen rakennutti ja lahjoitti Turun kaupungille kauppaneuvos Fredric von Rettig. Rakennuksen suunnitteli hänen…
Tohtori Jahnsson (1841-1894) opetti suomea, kreikkaa ja latinaa Turun kouluissa. Julkaisi myös oppikirjoja. Hän oli innokas kansallisuus- ja suomalaisuusasian ajaja Turussa. Oli mukana perustamassa Turkuun Kansanvalistusseuran haaraosastoa ja…
Syntyi Turussa 1817 ja kuoli Turussa 1898. Tuomiorovasti ja myöhemmin arkkipiispa. Oli perustamassa Turun kansankirjastoa 1862. Toimi kansankirjaston toimikunnan puheenjohtajana.
Pääkirjasto valmistui 1903, jolloin kirjastoon oli kaksi sisäänkäyntiä. 1912 uudistusten myötä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti poistettiin. Valokuvassa on vielä nähtävissä Linnankadun puoleinen sisäänkäynti.
Kansankirjasto ja lukusali sijaitsivat puutalossa osoitteessa Linnankatu 12 n. 1877-1903. Kansankirjastot olivat lähinnä suomenkieliselle alemmalle kansanluokalle, rahvaalle, tarkoitettuja kirjastoja. Kansankirjastotoiminta sai varsinaisesti alkunsa…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
