Ilmakuva Iisalmesta. 1

Ilmakuva Iisalmesta. 1

Iisalmen kansalaisopiston opintopiirissä ruodittiin vuonna 2000 tätä kuvaa seuraavasti:

Ilmakuva n:o 6125 Iisalmi

Tämä Veljekset Karhumäki Oy:n ilmakuvasarjaan kuuluva kuva Iisalmen keskustasta Luuniemen suunnalta katsottuna on otettu mitä ilmeisimmin v. 1950.

Kuvausajankohta on helppo todeta uusien ja keskeneräisten kerrostalojen perusteella. Tässä kuvassa etenkin viimeksimainituista, jota edustaa taaempana oikealla näkyvä rautatieläisten kerrostalon rakennustyömaa Päiviönkadun varrella, nyk. Nuorisotalon korttelissa. Tämän "Toralinnaksi" haukutun talon työt näyttävät edenneen ylimpään kerrokseen saakka. Asukkaat muuttivat taloon 1951:n puolella. Etualalla hohtaa valkoisena 1949 valmistunut sotien jälkeen ensimmäisenä varsinaisena kerrostalona Iisalmeen rakennettu asuintalo parine liikehuoneistoineen, Satamakatu 9 torin välittömässä läheisyydessä.

Sotavuosien jälkeen kului vielä puoli vuosikymmentä ennen, kuin varsinkaan suurempien talojen rakennustyöt pikkuhiljaa alkoivat. Syynä tähän oli suurimmalta osalta rakennustarvikkeitten puute mm. sotakorvaustuotteita valmistavan teollisuuden tarpeiden ollessa etusijalla. Kaksi suurempaa rakennusta oli ollut työn alla juuri ennen talvisotaa, joista kuvan vasemmassa laidassa Ilvolankadun varrella näkyvä Keskuskansakoulun uudisrakennus eli nykyinen Keskustan koulun korkeampi osa oli otettu käyttöön keskeneräisenä talvisodan sytyttyä marraskuun lopussa 1939. Taloa tarvittiin tuolloin puolustusvoimien käyttöön mm. ilmasuojeluyksiköille ja sotasairaalan tarpeisiin. Toinen mainituista rakennuksista oli Iisalmen Säästöpankin liike- ja asuinrakennusrakennus Savonkatu 22:een, Savon- ja Pohjolankatujen kulmassa olevan puisen pankkirakennuksen viereen. Tuo kerrostalo ehti valmistua ennen sotaa ja sen yläosaa näkyy kuvan oikeassa reunassa koivurivistön takaa.

Kuten kuvasta näkyy, oli kaupungin keskustakin tuolloin ja aina 1970-luvun loppuun saakka varsin puutalovaltainen. Sitä ennen ydinkeskustassa oli varsin harvoja muurattuja liikerakennuksia ja nekin vain kaksikerroksisia. Kuvan kiintopisteitä ovat tietenkin Kauppatori ja siinä oleva 1926 valmistunut kauppahalli, torin kulmalla oleva, alunperin v. 1912 rakennettu ja v. 1928 kaksi- kerroksiseksi korotettu Kansallis-Osakepankin pankkitalo, taaempana Savonkadun varrella nykyisinkin vielä oleva Helsingin Osakepankin talo ja sen vieressä hieman matalampi Hujasen talo. Suurimmista puisista liikerakennuksista erottuvat Kauppahallin välittömässä läheisyydessä olevat Putkola Oy:n talo ja sen vieressä, hallin katon yli näkyvä Pohjois-Savon Kauppa Oy:n talo. Viimeksi mainitun omistuksessa oleva, samaan pihapiiriin kuuluva v. 1927 Louhenkadun varrella käyttöön otettu kivitalo erottuu myös muusta ympäristöstään. Siinä toimi mainitusta vuodesta v:een 1965 elokuvateatteri Kaleva, joka oli välillä kaupungin ainoa elokuvateatteri. Tämä rakennus on edelleen käytössä liikerakennuksena.

Muistikuvia etualalla olevista puutalokortteleista

Kuvan vasemmassa alakulmassa näkyy palanen Satamapuistoa ja sen edessä vanhan tullikammarin kattoa. Tämä v. 1893 satamalaiturin itäpään edustalle valmistunut rakennus on edelleen lähinnä kesäisin ravintolakäytössä. Sen ja keskellä alareunassa näkyvän ent. Putkolan saunana ja myöhemmin Kylpylä Otavana tunnetun rakennuksen väliin laskeutuu vasemmalta osittain heinikkona ollut Otavankatu yhtyen siitä oikealle alkavaan Veikonkatuun. Kylpylä Otava ja sen edeltäjä oli kaikkien kaupunkilaisten tuntema yleinen sauna, pitkät ajat kaupungin ainoa sellainen. Sen Satamapuiston puoleisessa päässä oli myös ns. numeropuoli eli tilaussauna. Maissi Leskinen, myöh. Turunen, joka myöhemmin tuli tunnetuksi myös ravintola-alalla, jatkoi sitä Putkolan jälkeen v. 1938. Saunan oikealla puolella on korjaamorakennus, jota tietääkseni kutsuttiin Poikien pajaksi. Sen paikalle rakennettiin myöhemmin Iisalmen Autopojat Oy:n suurempi autokorjaamorakennus, joka on siinä edelleenkin. Sauna taas purettiin asuinkerrostalon tieltä joskus 1970-1980 lukujen vaihteessa.

Samassa korttelissa edellämainittujen kanssa, sen Satamakadun puoleisella sivustalla näkyy Otavankadun kulmatontilla Kääriäisen sisarusten talot. Tunnetuin näistä oli kenraalimajuri Antti Kääriäinen, joka oli Saksassa koulutettuja jääkäreitä ja osallistunut Suomen itsenäistymiseen vaiheisiin sekä ansioitunut myöhemmin talvi- ja jatkosodissa rykmentin ja divisioonan komentajana. Hänen muistolaattansa on raatihuoneen seinään kiinnitettynä Kauppakadun puolelta pihaan mentäessä. Toinen sisaruksista oli Iisalmen kaupunkia pitkään palvellut raatimies Eini Kääriäinen. Tontti oli ollut aikaisemmin heidän vanhemmillaan. Viereistä taloa Ilvolankadun puolella muistan kutsutun Pietikäisen taloksi. Keskuskansakoulussa oli opettajana Kaarlo Pietikäinen aikoinaan. Lieneekö hän ollut eräs tuon talon asukkaista? Kotini oli varhaislapsuudessani muutamana vuonna noilla kulmilla, mutta siltä ajalta on tiedossani vain osasta seudun vaiheista ja asukkaista.

Satamakadun toisella puolella, vastapäätä em. Pietikäisen taloa sijaitsi tukkukauppias Jussi Kolehmaisen talo, joka oli kaksikerroksinen siten että sen muuratussa pohjakerroksessa toimi Iisalmen Sanomien kirjapaino ja puusta rakennettu yläkerros oli asuntoina. Siinä asuivat mm. äidin puolen isovanhempani ja meidänkin silloin kolmihenkinen perheemme muutti siihen vuodeksi Haukiniemeltä 1935. Seuraavana vuonna muutimme kulmittain, Satamakatu 6:ssa olevaan puuseppä Eemil Viikin taloon, joka näkyy kuvassa uuden Satamakatu 9:n kerrostalon edessä. Asuimme siinä Ilvolankadun puoleisessa päädyssä, jossa seinämme takana sijaitsi tuolloin Kalle Pirisen maitokauppa. Myöhemmin koko pääty oli Anna Partasen sekatavarakaupan käytössä. Liike muutti sittemmin 1950-luvun alussa Pietikäisen talon paikalle valmistuneen Satamakatu 4:n eli "lunastettujen" talon liikesiipeen.

Itse muutimme jo tuloamme seuraavana vuonna eli 1936 Viikin uudempaan taloon, samaan pihaan Ilvolankadun puolelle. Toiseen huoneistoon muutti Jukka Matilaisen silloin samoin kolmihenkinen perhe. Pari vuotta myöhemmin joutui kumpikin perhe muuttamaan jälleen autoilija Emil Husson ostettua talon Viikiltä. Tuo talo näkyy kuvassa, tosin tummemmaksi maalattuna kuin se myöhemmässä vaiheessa oli. Naapuritontilla Satamakadun puolella, torin kanssa kulmittain, näkyy talo, jossa sijaitsi myöhemmin mm. Heikki Blinnikan kauppa. Sen oikealla puolen naapurina, päädyt vastakkain, Riistakadun toisella puolella olevassa talossa oli puolestaan hänen aikaisemman liikekumppaninsa Niilo Onttisen kauppa. Siinä talossa oli ollut aikaisemmin Iisalmen Nahkatehdas Oy:n myymälä. Tuossa meidän kotikorttelissamme oli Riistakadun puolella mm. Kokkosten taloja, joista paikkakunnalla kenkäkauppiaana tunnetun Ida Kokkosen talo purettiin muitten korttelin talojen kanssa EKA-Marketin, myöhemmin Euromarketin rakennuksentieltä. Maija Kokkosen talo purettiin viimeisenä v. 2000.

Samassa Otavankadun, Satamakadun Ilvolankadun ja Kauppakadun rajoittamassa korttelissa, samalla alueella, aikaisemmin mainitun Kolehmaisen talon (jossa oli kirjapaino alakerrassa) kanssa oli Satama- ja Otavankadun kulmassa, nykyisen adventtiseurakunnan talon paikalla Eevert Vehviläisen pieni kauppa. Siitä Otavankatua ylöspäin mentäessä oli välissä ensin talo, jossa asuivat mm. Bertta ja Vilho Korhonen ja Kauppakadun kulmassa Iisalmen Metsästys- ja Kalastusseuran kerhotalo, jota jotkut kutsuivat ilkeillen "pirun kirkoksi". Korttelin Ilvolankadun puoleisella kulmatontilla oli suurehko kaksiosainen talo, jonka pihasiiven tiilirakenteisessa alakerrassa oli autokorjaamo. Lisäksi tontilla oli Ilvolankadun puolella pienempi asuintalo. Taloja kutsuttiin Kervis-taloiksi omistajansa mukaan. Myöhemmin tämä ja tuon korttelin muut Ilvolankadun puoleiset tontit siirtyivät Iisalmen Sanomien perustamille asuntoyhtiöille, ja niille rakennettiin kaksi kerrostaloa. Kaikki vanhat rakennukset purettiin pois.

Kauppakadun Kervis-taloja vastapäätä, Keskuskansakoulun viereinen talo ja tontti kuuluivat kauppias Paavo Huttuselle ja sittemmin hänen perikunnalleen. Paavo Huttunen oli toinen Pohjois-Savon Kauppa Oy:n perustajista. Kauppakadun puolella olevassa pienessä piharakennuksessa toimi vuosikymmenet Pelastusarmeijan Iisalmen osasto.

Vastaavasti Kervis-taloja vastapäätä Ilvolankadun toisella puolella eli ns. Apteekinmäen puolella oli mäen päällä puutalo, joka oli aikoinaan ollut kruununvouti K.0. Hurskaisella. Lieneekö tämä 1910-luvulla oman toimensa ohessa myös poliisilaitoksen päällikkönä sekä monissa luottamustoimissa häärännyt monitoimimies myös rakennuttanut sen. Myöhemmin muistan siinä asuneen mm. henkikirjoittaja Liimataisen. Tuon vielä kuvassa näkyy talon paikalle rakennettiin 1950-luvun alussa, kohta kuvan ottamisen jälkeen Kauppakatu 10:n ja "Apteekinmäen Aravan" nimillä tunnettu asuinkerrostalo liikesiipineen Ilvolankatu 8:aan.

Vielä on mainittava kuvassa selkeästi näkyvä kookas kaksisiipinen kaupungin komeimpia puutaloja edustava, apteekkari Yrjö Hirvensalon ja hänen perikuntansa omistuksessa ollut rakennus, jonka Ilvolankadun puoleisessa osassa oli ollut apteekki hänen edeltäjillään. Sen mukaan oli Kauppakadun puoleinen jyrkkä katu saanut nimensä kansan suussa. Talon oli rakennuttanut apteekkari. E. Bergman, joka oli saanut apteekkioikeudet
v. 1863, ostettuaan apteekin edeltäjältään Isak Nordlingilta. Rakentamisvuotta en ole historian kirjoista löytänyt. 1875 hän on myynyt talon seuraajalleen apteekkari Gustaf Fredrik Ignatiukselle, joka oli myynyt sen Iisalmen viidennelle apteekkarille Yrjö Hirvensalolle v. 1919. Hirvensalo siirsi v. 1927 apteekin Savonkadun ja Pohjolankadun kulmaukseen.

Kuva/JPEG

Käyttöoikeus vapaa. Lähde mainittava.

Valokuva