Aineisto

Kirjeluonnos
Iisakki Vähäpuheinen. Osa käsikirjoituksesta elo-syyskuu 1953

Dublin Core

Nimeke

Kirjeluonnos
Iisakki Vähäpuheinen. Osa käsikirjoituksesta elo-syyskuu 1953

Vaihtoehtoinen nimeke

Hallantorjuntatykki
Veikkaus
Nuotiolla
Muistomerkki

Kuvaus

Digitoitu dokumentti on keskikokoinen ruutulehtiö, joka sisältää kirjeluonnoksen ja neljä novellia.

Kirjeluonnnos kirjailija Juhani Konkalle koskien juttujen kääntämistä venäjäksi.
Laajuus kaksi sivua
Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei ole mainintaa.

Novellissa Hallantorjuntatykki Iisakki Vähäpuheinen vierailee maatalousnäyttelyssä. Hallantorjuntatykin lasipullon särkyessä happo syö ukon vaatteet pilalle.
Laajuus 10 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 20.8.1953

Novellissa Veikkaus Haanpää on yhden päähenkilön ympärille rakennettuun juttukokoelmaan hyödyntänyt aiemmin Työväen joululehdessä vuonna 1950 julkaistua novelliaan Veikkaaja. Tässä versiossa intohimoinen veikkaaja on päähenkilön ottopoika Vävy ja ironinen tarkkailija on Iisakki.
Laajuus 13 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 31.8.1953

Novellissa Nuotiolla Iisakki kertoo tarinoita. Lestadiolaisuuteen kääntynyt mies pyytää Iisakilta syntejä anteeksi ja tämä antaakin anteeksi muut synnit paitsi sen, että mies on aikoinaan sammuttanut nuotion pontikankeittopaikalla niin, että sitä oli hankala taas saada palamaan. Toisessa tarinassa Iisakki vierailee helvetissä, mutta palaa maan päälle huomattuaan, ettei saanut juoda viinaa tahi vietellä neitosia.
Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 1.9.1953

Muistomerkki
on jälleen tarina Iisakista, joka ottaa lapsettoman pariskunnan hoteisiinsa, mutta pettyy vävyn vain laiskotellessa. Oikeus mitätöi luovutuspaperit ja tämän kunniaksi Iisakki rakentaa oman vapaudenpatsaan niin, että polttaa lipputangon ja nostaa sen tynkään vävyn maihinnousukengät ja hatun. Novellissa esitelty Iisakin vapaudenpatsas perustuu todellisuuteen sikäli, että hahmon malli, pyhäntäläinen pienviljelijä Isaak Tabell todella rakensi tällaisen muistomerkin vapauduttuaan hankalasta ottopojastaan. Samalla ironisoidaan sotien jälkeen yleistä muistomerkkimaniaa. Sankaripatsaita ja muita kaatuneiden muistomerkkejä pystytettiin joka pitäjän hautausmaalle. Novellin lopussa on episodi Iisakin oleskelusta tietäjän talossa. Siinä Haanpää on soveltanut juttuja Hätämaan tietäjästä, Leskelänkylän toisesta merkkimiehestä Juho Luomajoesta (1843-1914). Tästä hahmosta kirjoittivat sekä isoisä Juho Haanpää, isä Mikko Haanpää että Pentti. Iisakki-jutun ohella hätämaalainen esiintyy romaanissa Hota-Leenan poika (1929) ja novellikokoelman Atomintutkija ja muita juttuja (1950) kertomuksessa Hätämaasta.
Laajuus 15 sivua
Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei ole mainintaa.

Kaikki novellit ilmestyivät kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Luontiajankohta

1953

Aineiston välittäjä

Pentti Haanpää -työryhmä

Julkistamisajankohta

2018

Kieli

Identifiointitunnus

URN:NBN:fi-fe2017121455850

Provenienssi

Aineiston omistaa Pentti Haanpään seura.

Formaatti

Teksti/PDF

Oikeudet

Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.

Viittaus

Haanpää, Pentti, “Kirjeluonnos
Iisakki Vähäpuheinen. Osa käsikirjoituksesta elo-syyskuu 1953,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 16. marraskuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125673.
 

Tiedostot

89683.pdf
89683_kuori.pdf

Geolocation