Aineisto
Novelleja. Käsikirjoituksia vuodelta 1950
Dublin Core
Tekijä
Nimeke
Novelleja. Käsikirjoituksia vuodelta 1950
Vaihtoehtoinen nimeke
Vierailu
Atomintutkija ja muita juttuja
Muisti
Nuorimies perehtyy maanviljelykseen ja karjanhoitoon
Sakat
Atomintutkija ja muita juttuja
Muisti
Nuorimies perehtyy maanviljelykseen ja karjanhoitoon
Sakat
Kuvaus
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijy- ja mustekynällä tilinpitovihkosta repäistyille ja suikaloiduille liuskoille. Digitoiduissa kirjekuoressa on virheellisiä tietoja tekstien julkaisuista ja kirjoitusajankohdasta.
Novellissa Vierailu Antti Maa miettii elokuun yössä juopuneena maailmankaikkeuden ja elämän perusasioita, modernisaation muutosta ja maanluovutusten ongelmia. Maa eksyy hautausmaalle ja päättää kutsua isoisänsä takaisin maan päälle. Ukko ilmestyy ja kaksikko lähtee tallustamaan kylänraitille. Miehet menevät Maan taloon ja ryyppäävät, kunnes sammuvat. Aamulla talon naisväki ei näe vanhaa ukkoa, vaikka tämä yrittääkin lähennellä naisia. Miehet lähtevät kirkonkylälle, jossa vanhus kritisoi nykyajan menoa kuten koneellisia työmenetelmiä, moottoriajoneuvoja ja elokuvia. Lopulta kaksikko suuntaa takaisin hautausmaalle ja ukko katoaa takaisin maan alle. Novelli on Haanpäälle harvinainen fantasianovelli. Tarinassa varioidaan maan käsitettä 17 eri tavalla: muun muassa pitäjän, kylän, talon ja suvun nimellä. Haanpää on käyttänyt osittain isoisänsä Juho Haanpään piirteitä vanhaan Aatu Maahan. Juho Haanpää oli aikanaan talonpoikaissäädyn edustajana valtiopäivillä.
Novelli on kirjoitettu New York Herald Tribunen Euroopan painoksen julistamaa suurta kansainvälistä novellikilpailua varten, jonka Suomessa järjesti Helsingin Sanomat.
Laajuus 40 + 20 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 13.6.1950 ja 15.6.1950
Julkaistu Helsingin Sanomissa 16.7.1950 ja teoksessa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950). Sisältyy teokseen Kootut teokset 7.
Muisti on tarina Salon ukosta, joka on hukannut lompakostaan setelin ja epäilee vaimoaan, poikiaan ja palkollisiaan tämän johdosta. Kukaan ei tunnusta, joten ukko menee tietäjän luokse ja tämän ohjeiden mukaan järjestää testin, jossa täytyy hypätä köyden yli. Tietäjän mukaan syyllinen kiljaisee hypätessään. Kukaan ihmisistä ei jää kiinni, mutta pikku possun hypättyä ja kiljaistua, isäntä muistaa ostaneensa possun ja siten menettäneensä setelinsä. Liittyy väljästi Haanpään käyttämään Hätämaan tietäjä -motiiviin.
Laajuus 12 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Pakokangas 15.6.1950
Julkaistu ensimmäisen kerran NVL:n 30-vuotisjulkaisussa Nuori Ikaros (1951), sitten Matti Salmisen toimittamassa kokoelmassa Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja (Into 2014).
Nuorimies perehtyy maanviljelykseen ja karjanhoitoon on kertomus nuoresta miehestä, joka on pahan ihottuman takia sokean tietäjän talossa sekä potilaana että työmiehenä. Nuorimies ihmettelee tietäjän käyttämiä vanhan kansan taikamenoja. Tietäjän mielestä taikuutta tarvitaan, hän vertaa taikamenoja kirkonmenoihin. Myöhemmin nuorimies edustaa tietäjää aitauskokouksessa vaatien, että karjan vapaata kulkua ei saa estää.
Yksi variaatio Hätämaan tietäjä -motiivista, esiintyy Hota-Leenan pojassa (1929) ja Iisakki Vähäpuheisen novellissa Muistomerkki kohdittain identtisenä tämän teksin kanssa. Aihepiiri näkyy myös Atomintutkijan novellissa Hätämaasta.
Laajuus 14 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 28.7.1950
Julkaistu sikermässä Kierros, Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Sakat on novelli Santerista, joka on Amerikasta kotiutuneen siirtolaisemännän rakastaja. Aina kun isäntä on asioillaan, emäntä laittaa tunnusvaatteen pyykkinarulle. Nuorella miehellä on täysi työ tarkkailla merkkiä, niin ettei hän ehdi juuri töitäkään tehdä. Suhdetta on jatkunut parisen vuotta. Viimeisen kerran Santeri vierailee emännän luona ja löytää piilopaikasta palkkionsa; leipää, lihaa ja maitoa. Nauttiessaan näitä hän huomaa isännän ulostekikkaran maitokannun pohjalla: isäntä on siis saanut asian selville.
Tekstin otsikkona: "Sakat (jatkuu)". Tarina alkaa kesken juttua ja virkettä: "Vaikka ei niille lopultakaan mitään ollut tapahtunut...". Tämä decameronelainen uskottomuus-, nolaus- ja häpäisyjuttu on osoitus Haanpään halusta rakentaa rohkeasti rajoja rikkovia tekstejä.
Laajuus 10 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 21.11.1950
Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa Kevättervehdys (1951), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Novellissa Vierailu Antti Maa miettii elokuun yössä juopuneena maailmankaikkeuden ja elämän perusasioita, modernisaation muutosta ja maanluovutusten ongelmia. Maa eksyy hautausmaalle ja päättää kutsua isoisänsä takaisin maan päälle. Ukko ilmestyy ja kaksikko lähtee tallustamaan kylänraitille. Miehet menevät Maan taloon ja ryyppäävät, kunnes sammuvat. Aamulla talon naisväki ei näe vanhaa ukkoa, vaikka tämä yrittääkin lähennellä naisia. Miehet lähtevät kirkonkylälle, jossa vanhus kritisoi nykyajan menoa kuten koneellisia työmenetelmiä, moottoriajoneuvoja ja elokuvia. Lopulta kaksikko suuntaa takaisin hautausmaalle ja ukko katoaa takaisin maan alle. Novelli on Haanpäälle harvinainen fantasianovelli. Tarinassa varioidaan maan käsitettä 17 eri tavalla: muun muassa pitäjän, kylän, talon ja suvun nimellä. Haanpää on käyttänyt osittain isoisänsä Juho Haanpään piirteitä vanhaan Aatu Maahan. Juho Haanpää oli aikanaan talonpoikaissäädyn edustajana valtiopäivillä.
Novelli on kirjoitettu New York Herald Tribunen Euroopan painoksen julistamaa suurta kansainvälistä novellikilpailua varten, jonka Suomessa järjesti Helsingin Sanomat.
Laajuus 40 + 20 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 13.6.1950 ja 15.6.1950
Julkaistu Helsingin Sanomissa 16.7.1950 ja teoksessa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950). Sisältyy teokseen Kootut teokset 7.
Muisti on tarina Salon ukosta, joka on hukannut lompakostaan setelin ja epäilee vaimoaan, poikiaan ja palkollisiaan tämän johdosta. Kukaan ei tunnusta, joten ukko menee tietäjän luokse ja tämän ohjeiden mukaan järjestää testin, jossa täytyy hypätä köyden yli. Tietäjän mukaan syyllinen kiljaisee hypätessään. Kukaan ihmisistä ei jää kiinni, mutta pikku possun hypättyä ja kiljaistua, isäntä muistaa ostaneensa possun ja siten menettäneensä setelinsä. Liittyy väljästi Haanpään käyttämään Hätämaan tietäjä -motiiviin.
Laajuus 12 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Pakokangas 15.6.1950
Julkaistu ensimmäisen kerran NVL:n 30-vuotisjulkaisussa Nuori Ikaros (1951), sitten Matti Salmisen toimittamassa kokoelmassa Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja (Into 2014).
Nuorimies perehtyy maanviljelykseen ja karjanhoitoon on kertomus nuoresta miehestä, joka on pahan ihottuman takia sokean tietäjän talossa sekä potilaana että työmiehenä. Nuorimies ihmettelee tietäjän käyttämiä vanhan kansan taikamenoja. Tietäjän mielestä taikuutta tarvitaan, hän vertaa taikamenoja kirkonmenoihin. Myöhemmin nuorimies edustaa tietäjää aitauskokouksessa vaatien, että karjan vapaata kulkua ei saa estää.
Yksi variaatio Hätämaan tietäjä -motiivista, esiintyy Hota-Leenan pojassa (1929) ja Iisakki Vähäpuheisen novellissa Muistomerkki kohdittain identtisenä tämän teksin kanssa. Aihepiiri näkyy myös Atomintutkijan novellissa Hätämaasta.
Laajuus 14 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 28.7.1950
Julkaistu sikermässä Kierros, Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Sakat on novelli Santerista, joka on Amerikasta kotiutuneen siirtolaisemännän rakastaja. Aina kun isäntä on asioillaan, emäntä laittaa tunnusvaatteen pyykkinarulle. Nuorella miehellä on täysi työ tarkkailla merkkiä, niin ettei hän ehdi juuri töitäkään tehdä. Suhdetta on jatkunut parisen vuotta. Viimeisen kerran Santeri vierailee emännän luona ja löytää piilopaikasta palkkionsa; leipää, lihaa ja maitoa. Nauttiessaan näitä hän huomaa isännän ulostekikkaran maitokannun pohjalla: isäntä on siis saanut asian selville.
Tekstin otsikkona: "Sakat (jatkuu)". Tarina alkaa kesken juttua ja virkettä: "Vaikka ei niille lopultakaan mitään ollut tapahtunut...". Tämä decameronelainen uskottomuus-, nolaus- ja häpäisyjuttu on osoitus Haanpään halusta rakentaa rohkeasti rajoja rikkovia tekstejä.
Laajuus 10 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 21.11.1950
Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa Kevättervehdys (1951), sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).
Julkaisija
Luontiajankohta
1950
Aineiston välittäjä
Pentti Haanpää -työryhmä
Julkistamisajankohta
2018
Kieli
Identifiointitunnus
URN:NBN:fi-fe201801172101
Provenienssi
Aineiston omistaa Pentti Haanpään seura
Formaatti
Teksti/PDF
Oikeudet
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Kokoelma
Viittaus
Haanpää, Pentti, “Novelleja. Käsikirjoituksia vuodelta 1950,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 16. marraskuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125690.
Tiedostot
