Aineisto
Päiväkirja Kiinan matkalta huhti-kesäkuu 1953
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1953-1955
Dublin Core
Tekijä
Nimeke
Päiväkirja Kiinan matkalta huhti-kesäkuu 1953
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1953-1955
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1953-1955
Vaihtoehtoinen nimeke
Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja
Kuvaus
Digitoitu dokumentti sisältää kaksi oranssikantista ruudullista taskulehtiötä, joissa on numerot 1 ja 2 pienillä lapuilla etukannessa, näiden lisäksi vihkojen välissä on irrallinen keskikokoinen ruutuliuska sekä numerolla 3 merkitty keskikokoinen kiinalainen muistivihko. Dokumentti sisältää Haanpään päiväkirjaa suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan Kiinan-matkalta vuonna 1953 sekä sekalaisia muistiinpanoja vuosilta 1954 ja 1955.
Matkapäiväkirjamerkintöihin pohjautuen Esko Viirret on toimittanut teoksen Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja (Otava 2001). Tässä teoksessa on myös Haanpään matkan varrelta perheelleen lähettämiä kirjeitä ja postikortteja.
Ensimmäinen lehtiö sisältää mm. Suomi-Kiina-Seuran, Erkki Tantun ja Tuure Lehénin puhelinnumerot. Tanttu oli Otavan taiteilija ja Haanpään kirjojen kansikuvien tekijä, jonka luona Haanpää vieraili Kiinan matkaa edeltävänä iltana. Vierailusta syntyi legenda, jonka mukaan Haanpää olisi lähtenyt matkalle mukanaan alkon paperikassi, jossa kalossit ja kaksi pulloa jaloviinaa. Lehén oli Suomen kommunistisen puolueen pääideologi ja kustantamo Kansankulttuurin johtaja. Vihkossa on merkintöjä ruoka-ajoista Kiinassa sekä delegaation jäsenten puhelinnumeroja hotellissa.
Päiväkirja alkaa päiväämättömällä muistivetäisyllä, joka on jatkoa lopussa olevalle muistiinpanon alulle. Varsinaiset merkinnät alkavat lentokoneen noustua ilmaan Seutulasta kohti Leningradia. Lehtiön loppupuolella on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja lyhyitä muistiinpanoja liittyen käytännön asioihin matkan aikana.
Laajuus 93 tekstisivua
Kirjoituspaikka ja -aika 17.4.-11.5.1953
Vihkojen välissä digitoiduilla irrallisilla paperiliuskoilla on merkintöjä liittyen matkaan ja joihinkin novelliaiheisiin.
Laajuus kaksi sivua
Toisen lehtiön alussa on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja merkintä shanghailaisesta näyttelijättärestä.
Laajuus 74 sivua.
Kirjoitusaika 12.5.-27.5.1953
Kolmas muistiinpanovihko on vihreään sidottu viivoitettu muistikirja, jonka kannessa on kiinalaisia kirjainmerkkejä, lintufiguureja ja vihreä tähti. Ensimmäisen aukeaman vasemmalla sivulla on kirjainmerkkejä ja oikealla sivulla Maon kuva. Vihko alkaa Kiinan matkan päiväkirjalla.
Laajuus 70 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika 28.5.-13.6.1953, viimeinen merkintä tehty Suomessa
Päiväkirjan jälkeen on muistiinmerkitty laulu sekä useita muistiinpanoja tuttavilta, juttuja ja junttalauluja, jotka on osittain tarkoitettu tekstien aiheiksi ja ideoiksi. Merkintöjen jälkeen lehtiössä on Aholan Antin sisaren sulhasesta ristiinpukeutumisjuttu ja Eetu Heiskalalta saatu aihe lestadiolaismiehestä, jota Haanpää käytti romaaniluonnokseen Puut. Teksti jatkuu jutuilla Eetu Heiskalan kokemuksista armeija-ajoilta, joita Haanpää käytti Puut-teoksessa sekä muuta materiaalia, josta selviää hyvin että Eetu Heiskala oli Aatu Tervassavun mallina. Päiväkirjamerkinnöissä myös Isaak Tabellin jaarituksia. Hän oli Iisakki Vähäpuheisen mallina. Haanpää käytti Iisakin kokemuksia hiihtokilpailuista novellissa Hiihtourheilijana kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953).
Seuraavaksi vihkossa on viisi sivua shakkisiirtoja, välissä oululaisen taidemaalarin Väinö Tigerin karikatyyri Paavo Leinosesta Helsingissä 1954 ja kirjeluonnos kansanhuoltoministeriön hintaosastolle koskien Johnson-ulkolaitamoottorin käypää hintaa. Loppuosassa on merkintöjä menoista Kiinan matkaan liittyen, osoitteita ja puhelinnumeroita sekä runositaatti.
Laajuus parikymmentä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 18.10.1953 ja 15.9.-29.11.1954 ja 4.7.1955
Matkapäiväkirjamerkintöihin pohjautuen Esko Viirret on toimittanut teoksen Kiinalaiset jutut ja Kiinan-matkan päiväkirja (Otava 2001). Tässä teoksessa on myös Haanpään matkan varrelta perheelleen lähettämiä kirjeitä ja postikortteja.
Ensimmäinen lehtiö sisältää mm. Suomi-Kiina-Seuran, Erkki Tantun ja Tuure Lehénin puhelinnumerot. Tanttu oli Otavan taiteilija ja Haanpään kirjojen kansikuvien tekijä, jonka luona Haanpää vieraili Kiinan matkaa edeltävänä iltana. Vierailusta syntyi legenda, jonka mukaan Haanpää olisi lähtenyt matkalle mukanaan alkon paperikassi, jossa kalossit ja kaksi pulloa jaloviinaa. Lehén oli Suomen kommunistisen puolueen pääideologi ja kustantamo Kansankulttuurin johtaja. Vihkossa on merkintöjä ruoka-ajoista Kiinassa sekä delegaation jäsenten puhelinnumeroja hotellissa.
Päiväkirja alkaa päiväämättömällä muistivetäisyllä, joka on jatkoa lopussa olevalle muistiinpanon alulle. Varsinaiset merkinnät alkavat lentokoneen noustua ilmaan Seutulasta kohti Leningradia. Lehtiön loppupuolella on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja lyhyitä muistiinpanoja liittyen käytännön asioihin matkan aikana.
Laajuus 93 tekstisivua
Kirjoituspaikka ja -aika 17.4.-11.5.1953
Vihkojen välissä digitoiduilla irrallisilla paperiliuskoilla on merkintöjä liittyen matkaan ja joihinkin novelliaiheisiin.
Laajuus kaksi sivua
Toisen lehtiön alussa on kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja merkintä shanghailaisesta näyttelijättärestä.
Laajuus 74 sivua.
Kirjoitusaika 12.5.-27.5.1953
Kolmas muistiinpanovihko on vihreään sidottu viivoitettu muistikirja, jonka kannessa on kiinalaisia kirjainmerkkejä, lintufiguureja ja vihreä tähti. Ensimmäisen aukeaman vasemmalla sivulla on kirjainmerkkejä ja oikealla sivulla Maon kuva. Vihko alkaa Kiinan matkan päiväkirjalla.
Laajuus 70 sivua.
Kirjoituspaikka ja -aika 28.5.-13.6.1953, viimeinen merkintä tehty Suomessa
Päiväkirjan jälkeen on muistiinmerkitty laulu sekä useita muistiinpanoja tuttavilta, juttuja ja junttalauluja, jotka on osittain tarkoitettu tekstien aiheiksi ja ideoiksi. Merkintöjen jälkeen lehtiössä on Aholan Antin sisaren sulhasesta ristiinpukeutumisjuttu ja Eetu Heiskalalta saatu aihe lestadiolaismiehestä, jota Haanpää käytti romaaniluonnokseen Puut. Teksti jatkuu jutuilla Eetu Heiskalan kokemuksista armeija-ajoilta, joita Haanpää käytti Puut-teoksessa sekä muuta materiaalia, josta selviää hyvin että Eetu Heiskala oli Aatu Tervassavun mallina. Päiväkirjamerkinnöissä myös Isaak Tabellin jaarituksia. Hän oli Iisakki Vähäpuheisen mallina. Haanpää käytti Iisakin kokemuksia hiihtokilpailuista novellissa Hiihtourheilijana kokoelmassa Iisakki Vähäpuheinen (Otava 1953).
Seuraavaksi vihkossa on viisi sivua shakkisiirtoja, välissä oululaisen taidemaalarin Väinö Tigerin karikatyyri Paavo Leinosesta Helsingissä 1954 ja kirjeluonnos kansanhuoltoministeriön hintaosastolle koskien Johnson-ulkolaitamoottorin käypää hintaa. Loppuosassa on merkintöjä menoista Kiinan matkaan liittyen, osoitteita ja puhelinnumeroita sekä runositaatti.
Laajuus parikymmentä sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 18.10.1953 ja 15.9.-29.11.1954 ja 4.7.1955
Julkaisija
Luontiajankohta
1953-1955
Aineiston välittäjä
Pentti Haanpään -työryhmä
Julkistamisajankohta
2018
Kieli
Identifiointitunnus
URN:NBN:fi-fe201802063145
Provenienssi
Aineiston omistaa Pentti Haanpään seura
Formaatti
Teksti/PDF
Oikeudet
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Viittaus
Haanpää, Pentti, “Päiväkirja Kiinan matkalta huhti-kesäkuu 1953
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1953-1955,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 23. marraskuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125716.
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1953-1955,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 23. marraskuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125716.