Aineisto
Jauhot. Osa käsikirjoituksesta heinä-elokuu 1948
Novelleja. Käsikirjoituksia syys-lokakuu 1948
Apuraha-anomus syyskuu 1948
Dublin Core
Tekijä
Nimeke
Jauhot. Osa käsikirjoituksesta heinä-elokuu 1948
Novelleja. Käsikirjoituksia syys-lokakuu 1948
Apuraha-anomus syyskuu 1948
Novelleja. Käsikirjoituksia syys-lokakuu 1948
Apuraha-anomus syyskuu 1948
Vaihtoehtoinen nimeke
Kulta-Hermanni kevään tullessa
Atomintutkija ja muita juttuja
Kadonneet penningit
Hevoskauppoja
Aatun muistiin jäänyt mummo
Atomintutkija ja muita juttuja
Kadonneet penningit
Hevoskauppoja
Aatun muistiin jäänyt mummo
Kuvaus
Digitoitu dokumentti on ruskeakantinen pieni ruutulehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä. Dokumentti sisältää kolme katkelmaa romaanin Jauhot käsikirjoituksesta ja neljän novellin käsikirjoitukset. Tekstissä on paljon sanankorjauksia ja muutaman rivin ylipyyhkimisiä.
Kaunokirjallisten tekstien välissä on apuraha-anomus Alfred Kordelinin säätiölle 3.9.1948. Tekijä ei ilmaise summaa, vaan pyytää sitä, mitä tuolloin jaetaan. Apurahalla on tarkoitus tehdä isompaa kaunokirjallista työtä varten kotimainen matka (todennäköisesti Kainuuseen Jauhojen takia). Aikaisemmin saamansa 15 000 markan apurahan pontimeksi Haanpää ylpeänä viittaa julkaisseensa kolme teosta: Yhdeksän miehen saappaat (1945), Jutut (1946) ja Heta Rahko korkeassa iässä (1947).
Otsikolla Jauhot nimetyssä katkelmassa Juhani Lunki palaa tyhjin toimin kirkolta, jossa hän on yrittänyt ostaa kauppias Polsolta jauhoja. Hinta on ollut liian kova. Suolakalansa hän on vaihtanut tupakkaan. Teksti alkaa kesken sanan "Täten Juhani Lunki tyytyi tekemään loppu/puolen jauhonetsintämatkaansa vain ajatuksissaan".
Juhani on nähnyt Kurtin kuivattamia pettulevyjä, mutta kertoja vakuuttaa ironisesti sen ajan olevan ohi, jolloin nälkämaan kansa on vain petun, oljen ja jäkälän varassa. Kunnanesimies Veija Kataja kirjoittaa anomuksen kuvernöörille hätäavun saamiseksi. Kuvernööri saa kyllä kirjeen, mutta päättääkin antaa avun jauhoina. Niistä lähtee nälkä ilman välikäsiä ja ne uusintavat työvoiman. Jauhoista löytyvä navanalushuumori on osa Haanpään ehdottoman materialistista maailmankatsomusta: elämä on vain aineen muodonmuutoksia.
Kolmenkymmenen reen jono Kairan rahdinajajia lähtee nousemaan meren rannalta kuvernöörikaupungista kohti nälkämaita lastinaan nuo maagiset jauhosäkit. Teksti päättyy lauseeseen "missä asiat järjestettiin näköjään niin hulttiomaisesti.."
Laajuus 8 + 14 + 11 sivua
Kirjoitusaika 23.7. ja 6.8.1948, kolmannen katkelman päiväyksestä ei ole tietoa, koska teksti katkeaa kesken
Jauhot ilmestyi vuonna 1949 (Otava), sisältyy kokoelmaan Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Novellissa Kulta-Hermanni kevään tullessa nimipäähenkilö lähtee Lapin yliperille huuhtomaan kultaa, kuten hän on tehnyt joka kevät kolmenkymmenen vuoden aikana. 31. kerralla Hermanni ei palaa, eikä hänestä saada koskaan mitään tietoja. Hän on kadonnut tunturiin vanhojen saamelaisten ja mahtihirvaiden tapaan. Eukko avaa Hermannin arkun ja upottaa järveen siellä säilytetyt malmikivet.
Laajuus 16 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 21.9.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Novellissa Kadonneet penningit paksu rovasti pudottaa vahingossa kinkerien päättyessä rahapennosia lattialle. Lihavana ja arvovaltansa takia hän ei halua kontata niiden perään, joten hän käskee lukkarin, suntion ja kinkeritalon isännän ryömiä rahasia etsimään. Kyseessä on haanpääläinen anekdootin muotoon verhottu isku papiston ahneutta vastaan.
Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 22.9.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Hevoskauppoja on tarina Aatusta, entisestä orvosta, joka ostaa hevosen, jolla voisi ratsastaa kotikyläänsä. Aatu tekee huonot kaupat ja joutuu vaihtamaan hevosen lehmään, mutta joutuu myymään tämänkin. Lopulta Aatu on entistäkin köyhempi.
Laajuus 23 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 24.9.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Novellissa Aatun muistiin jäänyt mummo arka ja puhdasmielinen sotamies Aatu (ehkä sama kuin edellisessä tarinassa) tutustuu Sauna-Kaijaan, joka pyytää Aatun luokseen ja alkaa lähennellä tätä. Aatu kauhistuu Kaijan vanhuutta ja torjuu lähentelyt. Hän vihjaa kaverilleen Ristiharjulle mahdollisuudesta ja Ristiharju tarttuu tilaisuuteen. Kaija on muunnelma Yhdeksän miehen saappaiden Kirje-Katariinasta. Lopulta Aatu ja Ristiharju pääsevät siviiliin ja Kaija jää katselemaan heitä saunansa pikku ikkunasta (joka vertautuu hänen vulvaansa). Kaija vertautuu Aatun mielessä lihavaperäiseen hämähäkkiin eli miestensaalistajaan.
Laajuus 19 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.10.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Kaunokirjallisten tekstien välissä on apuraha-anomus Alfred Kordelinin säätiölle 3.9.1948. Tekijä ei ilmaise summaa, vaan pyytää sitä, mitä tuolloin jaetaan. Apurahalla on tarkoitus tehdä isompaa kaunokirjallista työtä varten kotimainen matka (todennäköisesti Kainuuseen Jauhojen takia). Aikaisemmin saamansa 15 000 markan apurahan pontimeksi Haanpää ylpeänä viittaa julkaisseensa kolme teosta: Yhdeksän miehen saappaat (1945), Jutut (1946) ja Heta Rahko korkeassa iässä (1947).
Otsikolla Jauhot nimetyssä katkelmassa Juhani Lunki palaa tyhjin toimin kirkolta, jossa hän on yrittänyt ostaa kauppias Polsolta jauhoja. Hinta on ollut liian kova. Suolakalansa hän on vaihtanut tupakkaan. Teksti alkaa kesken sanan "Täten Juhani Lunki tyytyi tekemään loppu/puolen jauhonetsintämatkaansa vain ajatuksissaan".
Juhani on nähnyt Kurtin kuivattamia pettulevyjä, mutta kertoja vakuuttaa ironisesti sen ajan olevan ohi, jolloin nälkämaan kansa on vain petun, oljen ja jäkälän varassa. Kunnanesimies Veija Kataja kirjoittaa anomuksen kuvernöörille hätäavun saamiseksi. Kuvernööri saa kyllä kirjeen, mutta päättääkin antaa avun jauhoina. Niistä lähtee nälkä ilman välikäsiä ja ne uusintavat työvoiman. Jauhoista löytyvä navanalushuumori on osa Haanpään ehdottoman materialistista maailmankatsomusta: elämä on vain aineen muodonmuutoksia.
Kolmenkymmenen reen jono Kairan rahdinajajia lähtee nousemaan meren rannalta kuvernöörikaupungista kohti nälkämaita lastinaan nuo maagiset jauhosäkit. Teksti päättyy lauseeseen "missä asiat järjestettiin näköjään niin hulttiomaisesti.."
Laajuus 8 + 14 + 11 sivua
Kirjoitusaika 23.7. ja 6.8.1948, kolmannen katkelman päiväyksestä ei ole tietoa, koska teksti katkeaa kesken
Jauhot ilmestyi vuonna 1949 (Otava), sisältyy kokoelmaan Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Novellissa Kulta-Hermanni kevään tullessa nimipäähenkilö lähtee Lapin yliperille huuhtomaan kultaa, kuten hän on tehnyt joka kevät kolmenkymmenen vuoden aikana. 31. kerralla Hermanni ei palaa, eikä hänestä saada koskaan mitään tietoja. Hän on kadonnut tunturiin vanhojen saamelaisten ja mahtihirvaiden tapaan. Eukko avaa Hermannin arkun ja upottaa järveen siellä säilytetyt malmikivet.
Laajuus 16 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 21.9.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Novellissa Kadonneet penningit paksu rovasti pudottaa vahingossa kinkerien päättyessä rahapennosia lattialle. Lihavana ja arvovaltansa takia hän ei halua kontata niiden perään, joten hän käskee lukkarin, suntion ja kinkeritalon isännän ryömiä rahasia etsimään. Kyseessä on haanpääläinen anekdootin muotoon verhottu isku papiston ahneutta vastaan.
Laajuus 11 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 22.9.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Hevoskauppoja on tarina Aatusta, entisestä orvosta, joka ostaa hevosen, jolla voisi ratsastaa kotikyläänsä. Aatu tekee huonot kaupat ja joutuu vaihtamaan hevosen lehmään, mutta joutuu myymään tämänkin. Lopulta Aatu on entistäkin köyhempi.
Laajuus 23 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 24.9.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Novellissa Aatun muistiin jäänyt mummo arka ja puhdasmielinen sotamies Aatu (ehkä sama kuin edellisessä tarinassa) tutustuu Sauna-Kaijaan, joka pyytää Aatun luokseen ja alkaa lähennellä tätä. Aatu kauhistuu Kaijan vanhuutta ja torjuu lähentelyt. Hän vihjaa kaverilleen Ristiharjulle mahdollisuudesta ja Ristiharju tarttuu tilaisuuteen. Kaija on muunnelma Yhdeksän miehen saappaiden Kirje-Katariinasta. Lopulta Aatu ja Ristiharju pääsevät siviiliin ja Kaija jää katselemaan heitä saunansa pikku ikkunasta (joka vertautuu hänen vulvaansa). Kaija vertautuu Aatun mielessä lihavaperäiseen hämähäkkiin eli miestensaalistajaan.
Laajuus 19 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.10.1948
Ilmestynyt kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (Otava 1950) ja sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).
Julkaisija
Luontiajankohta
1948
Aineiston välittäjä
Pentti Haanpää -työryhmä
Julkistamisajankohta
2018
Kieli
Identifiointitunnus
URN:NBN:fi-fe201802063165
Provenienssi
Aineiston omistaa Pentti Haanpään seura
Formaatti
Teksti/PDF
Oikeudet
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Kokoelma
Viittaus
Haanpää, Pentti, “Jauhot. Osa käsikirjoituksesta heinä-elokuu 1948
Novelleja. Käsikirjoituksia syys-lokakuu 1948
Apuraha-anomus syyskuu 1948,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 12. joulukuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125720.
Novelleja. Käsikirjoituksia syys-lokakuu 1948
Apuraha-anomus syyskuu 1948,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 12. joulukuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/125720.