Aineisto
Petari Brennerin wijmmeinen puhe
Dublin Core
Tekijä
Nimeke
Petari Brennerin wijmmeinen puhe
Vaihtoehtoinen nimeke
Sista talet
Peter Brenners sista tal
Kuvaus
Petari Brennerin wijmmeinen puhe, kuin hän Stockholmin kaupungin eteläisen portin kautta uloswietin wäkiwallaiselle kuolemalle, s. 4. p. heinäkuusa 1720. Ruotsista suomexi käätty.
Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720
Julkaistu:Wasasa : prändätty Georg Wilhelm Londicerildä, 1780.
Ulkoasu:24 s. ; 8:o.
Johannis Petrus Brenner kuului pohjalaiseen pappissukuun. Hän syntyi Närpiössä v. 1677. Hänen isänsä oli Närpiön kappalainen Johannes Gabrielis Brennerus ja isoisänsä Mustassaren ja Vaasan kirkkoherra Henricus Martini Brennerus.
Brenner tuli ylioppilaaksi Turusta v. 1698, kirjoittautui Tarton yliopistoon Pärnussa ja valmistui filosofian maisteriksi 1699. Hänet vihittiin papiksi v. 1701 ja hän toimi jalkaväkirykmentin kenttäsaarnajana Riiassa ja Narvan varuskunnan saarnaajana 1703. Venäläisten vallatessa Narvan 1704 hän joutui vangiksi ja hänet vietiin sotavankina Venäjälle.
Riian jouduttua Venäläisille Brenner pääsi Pyhän Jaakobin seurakunnan kirkkoherraksi 1711 mutta pakeni samana vuonna Saksaan ruotsalaisten hallitsemalle alueelle. Seuraavana vuonna Kaarle XII määräsi Brennerin luokseen Turkkiin.
Kaarle nimitti hänet vielä samana vuonna Mustasaaren ja Vaasan kirkkoherraksi, mutta Brenner ei koskaan tullut Vaasaan hoitamaan virkaansa vaan matkusti sen sijasta Tukholmaan, jossa hän jatkoi jo Turkissa aloittamaansa poliittista juonittelua levittämällä huhuja kuningasta vastaan tekeillä olevista vehkeilyistä. Kuninkaan saatua surmansa Norjassa loppuvuodesta 1718, Brenner sotkeutui yhä pahemmin omiin poliittisiin juonitteluihinsa, niinpä kun hänet oli valittu Etelä-Pohjanmaan papiston edustajaksi vuoden 1719 valtiopäiville, arkkipiispa kielsi häntä osallistumasta. Sen sijaan hän joutui kuulusteluun syytettynä maanpetoksellisesta toiminnasta. Hänet pidätettiin papinvirasta ja häntä kiellettiin poistumasta Ruotsista.
Brennerin onnistui kuitenkin paeta Kööpenhaminaan aikomuksenaan jatkaa Venäjälle. Hän jäi kuitenkin kiinni Hampurissa ja hänet palautettiin Ruotsiin. Seuranneessa oikeudenkäynnissä Brenner todettiin syylliseksi maanpetokseen. Säätyjen asettama komissio tuomitsi hänet kuolemaan ja Brenner mestattiin Tukholman ulkopuolella 4.7.1720.
Viimeisessä puheessaan Brenner tunnusti kateuden ja vihan ajaneen hänet rikoksiin. Puhe painettiin sittemmin useaan otteeseen.
Vaasan kaupunginkirjastossa puhe on Londicerin painama sekä suomeksi että ruotsiksi.
Biografiakeskus.
Tekijä: Brenner, Petrus Johannis, 1677-1720
Julkaistu:Wasasa : prändätty Georg Wilhelm Londicerildä, 1780.
Ulkoasu:24 s. ; 8:o.
Johannis Petrus Brenner kuului pohjalaiseen pappissukuun. Hän syntyi Närpiössä v. 1677. Hänen isänsä oli Närpiön kappalainen Johannes Gabrielis Brennerus ja isoisänsä Mustassaren ja Vaasan kirkkoherra Henricus Martini Brennerus.
Brenner tuli ylioppilaaksi Turusta v. 1698, kirjoittautui Tarton yliopistoon Pärnussa ja valmistui filosofian maisteriksi 1699. Hänet vihittiin papiksi v. 1701 ja hän toimi jalkaväkirykmentin kenttäsaarnajana Riiassa ja Narvan varuskunnan saarnaajana 1703. Venäläisten vallatessa Narvan 1704 hän joutui vangiksi ja hänet vietiin sotavankina Venäjälle.
Riian jouduttua Venäläisille Brenner pääsi Pyhän Jaakobin seurakunnan kirkkoherraksi 1711 mutta pakeni samana vuonna Saksaan ruotsalaisten hallitsemalle alueelle. Seuraavana vuonna Kaarle XII määräsi Brennerin luokseen Turkkiin.
Kaarle nimitti hänet vielä samana vuonna Mustasaaren ja Vaasan kirkkoherraksi, mutta Brenner ei koskaan tullut Vaasaan hoitamaan virkaansa vaan matkusti sen sijasta Tukholmaan, jossa hän jatkoi jo Turkissa aloittamaansa poliittista juonittelua levittämällä huhuja kuningasta vastaan tekeillä olevista vehkeilyistä. Kuninkaan saatua surmansa Norjassa loppuvuodesta 1718, Brenner sotkeutui yhä pahemmin omiin poliittisiin juonitteluihinsa, niinpä kun hänet oli valittu Etelä-Pohjanmaan papiston edustajaksi vuoden 1719 valtiopäiville, arkkipiispa kielsi häntä osallistumasta. Sen sijaan hän joutui kuulusteluun syytettynä maanpetoksellisesta toiminnasta. Hänet pidätettiin papinvirasta ja häntä kiellettiin poistumasta Ruotsista.
Brennerin onnistui kuitenkin paeta Kööpenhaminaan aikomuksenaan jatkaa Venäjälle. Hän jäi kuitenkin kiinni Hampurissa ja hänet palautettiin Ruotsiin. Seuranneessa oikeudenkäynnissä Brenner todettiin syylliseksi maanpetokseen. Säätyjen asettama komissio tuomitsi hänet kuolemaan ja Brenner mestattiin Tukholman ulkopuolella 4.7.1720.
Viimeisessä puheessaan Brenner tunnusti kateuden ja vihan ajaneen hänet rikoksiin. Puhe painettiin sittemmin useaan otteeseen.
Vaasan kaupunginkirjastossa puhe on Londicerin painama sekä suomeksi että ruotsiksi.
Biografiakeskus.
Luontiajankohta
1780
Kieli
Formaatti
pdf
Aikamääre
2014-10-14
Suhde
Mikrofilminä: Kansalliskokoelma, sijainti: Rv Saarnakirjallisuus
Teksti Item Type Metadata
Teksti
Londicer
Original Format
painettu kirja
Kokoelma
Viittaus
Brenner, Petrus Johannis, “Petari Brennerin wijmmeinen puhe,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 15. marraskuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/126610.
Tiedostot
